Jogurtti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulhollinen jogurttia marjoilla ja minttulehdellä.

Jogurtti, rinn. jukurtti, myös jugurtti, on maitotuote, jota valmistetaan maidosta hapattamalla käyttäen apuna maitohappobakteereja. Jugurtin valmistus eroaa piimän valmistuksesta siten, että jugurttia saostetaan hapattamisen jälkeen poistamalla siitä vettä[1].

Osa maidon luontaisesti sisältämästä laktoosista hajoaa[2] bakteerikäymisen seurauksena ensin galaktoosiksi ja glukoosiksi. Suurin osa syntyneestä glukoosista muuntuu sen jälkeen maitohapoksi, joka antaa jugurtille sille ominaisen hapokkuuden.[3] Maitohappo synnyttää myös jogurtin sakean rakenteen, koska se aiheuttaa maitoproteiinin kokkaroitumisen.

Valmiin jogurtin laktoosipitoisuus vaihtelee 2–3,5 prosentin välillä[2]. Laktoosia sisältävien jugurttien tarjonta on kuitenkin vähentynyt Suomessa huomattavasti, koska esimerkiksi lähes kaikki Valion[4] ja Arlan[5] jugurtit sisältävät laktoosin sijaan suuren glykeemisen indeksin omaavaa[6] glukoosia. Laktoositon jugurtti ei maistu läheskään yhtä happamalta kuin tavallinen, koska laktoosia vahvemmat makeuttajat glukoosi ja galaktoosi[7] taittavat myös enemmän happamuutta[8].

Jogurttia on sakeutettu paksummaksi perinteisesti haihduttamalla osa maidosta pois hiljaisella tulella lämmittäen.lähde? Teollisiin jogurtteihin lisätään usein muunnettua tärkkelystä tai liivatetta samanlaisen paksuuden aikaansaamiseksi.

Jogurttiin lisätään meijerissä usein esimerkiksi sokeria ja hedelmiä tai marjoja.

Jogurtin kaltaisia valmisteita voidaan tehdä myös kasvimaidosta, kuten kaura- tai soijamaidosta.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annosjugurtteja markkinoitiin aluksi terveyttä edistävänä ruokana[9]. Ne on kuitenkin maustettu yleensä sokerilla, jota yhden hengen annos saattaa sisältää kokonaiset 20 grammaa. Tämä on lähes yhtä paljon kuin sokeriannos, jonka voi nauttia päivittäin ilman terveysriskejä.[10].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidon käyttämisestä on eri kulttuureissa merkkejä jo 8 500 vuoden takaa.[11] Sana jogurtti on peräisin turkin sanasta yoğurt (lausutaan [jɔˈurt]). Ennen 1900-luvun alkua jogurttia syötiin varsinkin Kaakkois-Euroopassa, Keski-Aasiassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Myös Suomessa pienimuotoisen karjatalouden aikana talven varalle valmistettu säilyvä piimä muistutti jogurttia.

Jogurttia myytiin Suomessa koeluontoisesti jo 1930-luvulla, mutta se ei saavuttanut riittävää suosiota happamuutensa vuoksi. Alusta alkaen hyvin suosittu makeutettu jogurtti tuli kauppoihin vuonna 1968 Valioon kuuluvan Riihimäen meijerin toimesta.[12] Keskivertosuomalainen söi vuonna 2007 yli puoli desilitraa jugurttia päivässä, mikä oli poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti katsottuna[13]. Jogurtin kulutus kasvoi pitkään, kunnes lähti laskuun 2010-luvulla[14].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Urho, Ulla-Maija (toim.): Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta (PDF) (sivu 14) Marraskuu 2007. Maito ja Terveys ry.
  2. a b https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/erityisruokavaliot/laktoosi-intoleranssi
  3. Yogurt 101: Nutrition Facts and Health Benefits Healthline. Viitattu 11.4.2020. (englanniksi)
  4. Jogurtit www.valio.fi. Viitattu 11.4.2020.
  5. Jogurtit - Tuotteet - Arla www.arla.fi. Viitattu 11.4.2020.
  6. Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller |Otsikko= International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky |Julkaisu=Diabetes Care |Ajankohta=2008-12 |Numero=12|Sivut=2281–2283| Pmid=18835944 |Doi=10.2337/dc08-1239 |Issn=0149-5992 |www= https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2584181/ |Kieli=(englanniksi) }}
  7. Teemu Kustila Hydrokolloidisten makeisten valmistus ja keittämön prosessien kuvaaminen. Sivu 23. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/17250/Kustila_Teemu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  8. Makukoulu: Maku - maistuu kielellä RuokaTutka. Viitattu 17.4.2020.
  9. Valiojogurtti® 50 vuotta: näin syntyi suomalaisten suosikkijogurtti www.valio.fi. Viitattu 18.11.2020.
  10. Päivän sokerisuositus tulee monella täyteen jo aamupalalla – varo tätä tuttua yhdistelmää Ilta-Sanomat. 13.9.2018. Viitattu 18.11.2020.
  11. Maidon historia piteni Tiede. 7.8.2008. Viitattu 2.12.2017.
  12. Valiojogurtti® 50 vuotta: näin syntyi suomalaisten suosikkijogurtti www.valio.fi. Viitattu 18.11.2020.
  13. Suomen suosituin jogurtti Valiojogurtti täyttää 40 vuotta vuonna 2008 - Valiojogurtti on Suomen jogurttimarkkinoiden johtava brändi | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 18.11.2020.
  14. Johanna Laakkonen: Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita: Maitolasit häviävät ruokapöydistä, juustoa popsitaan enemmän kuin koskaan yle.fi. 28.11.2019. Viitattu 23.8.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]