Lysiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lysiini
L-Lysin - L-Lysine.svg
Koodit Lys, K
Molekyylimassa 146,19
Sivuketjun tyyppi emäs
Karboksyyliryhmän happovakio 2,16
Aminoryhmän happovakio 9,06
Sivuketjun happovakio 10,54
Isoelektroninen piste 9,60
Yleisyys proteiineissa 5,9 %
Kodonit AAA, AAG
3D-malli lysiinimolekyylistä

Lysiini eli 2,6-diaminoheksaanihappo (C6H14N2O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Se on välttämätön aminohappo, joka tarkoittaa, että ihmiskeho ei itse pysty valmistamaan sitä muista aineista, jolloin se on saatava ravinnosta. Lysiinillä on kaksi optista isomeeria eli L-lysiini ja D-lysiini sekä raseeminen DL-lysiini. L-lysiinin CAS-numero on 56-87-1 ja D-lysiinin CAS-numero on 923-27-3 sekä DL-lysiinin CAS-numero 70-54-2.

Sen sivuketjussa on primäärinen aminoryhmä, mikä tekee lysiinistä emäksisen ja positiivisesti varautuneen fysiologisessa pH:ssa.

Biosynteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biosynteesi asparagiinihaposta l-lysiiniksi. Lysine Biosynthesis.png

Elintarvikkeet, joista saa lysiiniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suositeltava päiväannos 70 kg painavalle aikuiselle on 0,84 grammaa lysiiniä. Erityisesti kasvissyöjien on huolehdittava riittävästä lysiinin saannista.

Lysiiniä saa elintarvikkeista, joissa on korkea proteiinipitoisuus, kuten punainen liha, juustot (parmesaani), jotkut kalat, pähkinät, munat ja soijapavut.[1]

Elintarvikkeet, jotka sisältävät merkittävän määrän lysiiniä:

  • Monnikalat, joissa 9,19 % proteiinista on lysiiniä
  • kana, jossa 8,11 % proteiinista on lysiiniä
  • nauta, jossa 8,31 % proteiinista on lysiiniä
  • parmesanjuusto, jossa 7,75 % proteiinista on lysiiniä
  • maito, jossa 7,48 % proteiinista on lysiiniä. Maidon proteiinitaso on kuitenkin alhainen, vain 3,37 % maidon painosta on proteiinia.[2]
  • soijapavuissa ja linsseissä, joissa 7,42–5,74 % proteiinista on lysiiniä.
  • muna, jossa 7,27 % proteiinista on lysiiniä
  • munuainen, jossa 6,87 % proteiinista on lysiiniä

Kliininen merkittävyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissakin tutkimuksissa on osoitettu lysiinistä olevan apua herpes -virustartuntaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. University of Maryland Medical Center: Lysine umm.edu. Viitattu 30.6.2012.
  2. Helena Kloosterman; USDA National Nutrient Database for Standard Reference: Essential Amino Acids Search, milk nonfat bitterpoison.com. Viitattu 30.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lysiini.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.