Maito

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lehmänmaito)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maitoa lasissa.

Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista jälkeläisten ravinnoksi erittyvää valkoista ravintonestettä[1]. Nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan rinta- eli äidinmaidoksi.

Ihmisravinnoksi käytetystä maidosta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten juomana ja meijerituotteiden sekä ruokien raaka-aineena käytettyä lehmänmaitoa, jota lypsettiin vuonna 2018 keskimäärin 1,16 litraa päivässä jokaista maapallon asukasta kohden[2]. Lehmänmaidon lisäksi myös vesipuhvelinmaito[3], vuohenmaito[4] ja lampaanmaito[5] ovat taloudellisesti merkittäviä esimerkiksi juustojen raaka-aineena. Myös hevosen[6], kamelin[7] ja aasin[8] maitoa on käytetty ihmisravintona.

Lypsylehmien pito yleistyi Suomessa vuosiin 1866–1868 ajoittuneiden kohtalokkaiden katovuosien jälkeen. Madolla ja maitotuotteilla oli sen jälkeen pitkään erityisasema suomalaisten ruokahuollon turvaajana.[9] Maito kuuluu edelleen edullisimpiin proteiininlähteisiin[10].

Lähes 60 prosenttia Suomessa kulutetusta maidosta käytetään nykyisin juuston valmistukseen[11]. Lisäksi Suomessa juodaan maitoa eniten maailmassa[12]. Eniten täällä juodaan kevytmaitoa, jossa on jäljellä vain kolmannes maidon luontaisesta rasvasta[13][14]. Vuonna 2014 puolet Suomessa juodusta maidosta oli kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa[15]. Rasvattoman maidon osuutta on kasvattanut sittemmin se, ettei Suomen kouluissa ja lastentarhoissa tarjota useinkaan enää muita vaihtoehtoja[16][17][18].

Maidon ja maitotuotteiden kulutuksen edistämiseen pyrkivät päiväkoti- ja koulumaitotuet ovat lisänneet maidon käyttöä monessa Euroopan maassa. Tukien taustalla vaikuttaa oletus, jonka mukaan maidon juonnilla olisi erityisen myönteinen vaikutus kansanterveyteen, vaikka asiasta ei vallitsekaan yksimielisyyttä.[19][20]

Eri eläinten maidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmassa tuotetusta maidosta lehmänmaitoa on 81 prosenttia, puhvelinmaitoa 15 prosenttia, vuohenmaitoa 2 prosenttia, lampaanmaitoa 1 prosentti ja kamelinmaitoa 0,5 prosenttia. Pienempiä määriä tuotetaan myös esimerkiksi hevosen- ja jakinmaitoa.[21]

Alla olevassa taulukossa joidenkin maitojen koostumus. Luvut ovat keskiarvoja.[22]

Maito Rasva-% Proteiini-% Laktoosi-%
Ihmisenmaito 4,0 1,2 6,9
Lehmänmaito 3,6–5,0 3,3–3,9 4,6–5,1
Puhvelinmaito 7,7–10,4 4,2–5,9 4,3–4,9
Vuohenmaito 3,8 3,5 4,1
Lampaanmaito 7,1 5,7 4,6
Hevosenmaito 1,2 2,1 6,4
Kamelinmaito[23] 1,2–6,4 3,1 4,4
Jakinmaito 5,1 5,3 5,5
Poronmaito 11,1 11,1 3,0

Merinisäkkäiden maidossa on erityisen paljon rasvaa. Hallin maidosta on rasvaa 53 prosenttia, valaan maidosta keskimäärin 35 prosenttia ja delfiinin maidosta 42 prosenttia.[22]

Lehmänmaidon ja siitä valmistettujen juomien koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisten lehmien lypsämän maidon rasvapitoisuus on keskimäärin 4,4 prosenttia[24]. Talvella lypsetty maito on kesällä lypsettyä rasvaisempaa[25].

Maidon rasvakoostumus vaihtelee enemmän kuin sen proteiinikoostumus. Esimerkiksi muutokset lypsylehmän lehmän ravinnon rasvahappokoostumuksessa vaikuttavat myös maidon rasvahappokoostumukseen. Lehmänmaidossa on enemmän kolesterolia kuin ihmisen maidossa. Lähes 70 prosenttia suomalaisen maidon rasvahappokoostumuksesta on tyydyttyneitä rasvahappoja[26], joista eniten esiintyy palmitiinihappoa, myristiinihappoa ja steariinihappoa, joiden lisäksi esiintyy myös esimerkiksi lauriinihappoa[27]. Kesällä lypsetyn maidon rasva on pehmeämpää kuin talvella lypsetyn[28].

Luomumaidossa on keskimäärin 40 prosenttia enemmän konjugoitua linolihappoa (CLA) kuin tavanomaisessa maidossa[29].

Maidon rasvasta suurin osa on triglyseridejä (yli 98 %) eli triasyyliglyseroleja (TAG), ja loppuosa koostuu fosfolipideistä, kolesterolista ja vapaista rasvahapoista, mono- ja diglyserideistä[30]. Maidon rasva koostuu pallosista, joita ympäröi useista ainesosista koostuva ohut ja rakenteeltaan monimutkainen pintakalvo.[31] Maidosta on löydetty noin 50 erilaista entsyymiä, jotka ovat joko maidon luontaisia entsyymejä tai bakteeriperäisiä[32]. Käsittelemättömässä raakamaidossa on esimerkiksi laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä[33].

Maidon rasvapitoisuuden vähentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset meijerit ryhtyivät 1950-luvulla poistamaan rasvaa myymästään maidosta. Aluksi sitä poistettiin alle puoli prosenttia. Neliprosenttiseksi vakioitu maito nimettiin myöhemmin "kulutusmaidoksi". Kulutusmaidon rasvapitoisuutta vähennettiin jälleen 1990-luvulla, ja 3,5-prosenttiseksi muuttunut tuote uudelleennimettiin "täysmaidoksi".[14] Täysmaitoa ei tule kuitenkaan sekoittaa 2010-luvulla markkinoille tulleeseen[34] "vanhan ajan täysmaito" -nimiseen maitoon, joka on täysrasvaista[35][36]. Saksassa juodaan edelleen eniten täysmaitoa, jonka rasvapitoisuus on siellä vähintään 3,5 prosenttia[37][38].

Rasvan poisto maidosta tapahtuu siten, että meijerit poistavat maidosta kerman, jolloin saadaan rasvatonta maitoa. Täysmaito, kevytmaito ja ykkösmaito valmistetaan palauttamalla rasvattomaan maitoon osa poistetusta kermasta.[39]

Vuonna 1969 markkinoille tulleen kevytmaidon rasvapitoisuus oli ensin 2,5 prosenttia, mutta se laskettiin vuonna 1983 1,9:ään ja vuonna 1995 edelleen 1,5 prosenttiin[14]. Kevytmaito on Suomen suosituin maitolaatu[13]. Ruotsissa ja Britanniassa juodaan ylivoimaisesti eniten maitoa, jossa on 1,7 ja 1,8 prosenttia rasvaa[40][41][42].

Täysmaidon kulutuksen lisäämiseksi seitsemänkymmenluvulla käyttöön otettu koulumaitotuki[19] on ohjannut sittemmin suomalaisia lapsia ja nuoria käyttämään yhä vähärasvaisempia maitotuotteita. Tukea muutettiin aluksi siten ettei se koskenut enää kulutus-/täysmaitoa. Sittemmin EU-tueksi muuttunutta koulu- ja päiväkotimaitotukea maksettiin Suomessa vuonna 2010 enää vähärasvaisista juustoista ja korkeintaan yhden prosentin rasvaa sisältävistä muista maitotuotteista. Suomi kiristi kuitenkin vuonna 2017 tuen kansallisia poikkeusehtoja siten, että tukea alettiin maksaa vain rasvattomasta maidosta.[43][17][44][19] Tämä on johtanut siihen, että monissa kouluissa tarjotaan pelkästään rasvatonta maitoa[18].

Rasvan poisto maidosta saattaa heikentää sen sisältämien ravintoaineiden hyödynnettävyyttä, koska A-, K- ja D-vitamiini eivät imeydy elimistöön, ellei niiden kanssa nautita rasvaa[45]. Lisäksi Britannian ravitsemusterapeuttien yhdistys suosittelee lapsille täysmaitoa rasvattoman maidon sijaan, koska maitorasvan on havaittu olevan tärkeää lapsille ja täysmaidon juominen ehkäisee merkittävästi ylipainoa. Suomen ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm suosittelee lapsille tästä huolimatta rasvattoman maidon käyttöä[46].

Rasvattoman maidon markkinaosuus on Ruotsissa ja Britanniassa vain 14 ja 12 prosenttia[42][41], kun se oli vuoden 2014 Suomessa jo 40 prosenttia[15].

Proteiinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidon proteiineista lähes 80 % on kaseiinia, joita on neljää eri tyyppiä. Noin 20 % maidon proteiineista on heraproteiineja: -laktoglobuliinia, -laktalbumiinia, seerumin albumiinia ja immunoglobuliineja.[31] Noin kahdeksankymmentä prosenttia maidon proteiineista koostuu alfa, beta ja kappa-kaseiinista. Loput ovat lähinnä betalakto- ja immunoglobuliinia sekä alfalaktalbumiinia, joita kutsutaan myös heraproteiineiksi. Heraproteiinit jäävät juustosta erottuvaan maitoheraan.[47] Heraproteiini näyttäisi olevan painonhallinnan kannalta kaseiinia suotuisampaa[10].

Litra täysrasvaista lehmänmaitoa sisältää keskimäärin noin 32–40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g, immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä noin 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g.

Suomen elintarvikelainsäädännön mukaan maitoa ei saa enää kutsua maidoksi vaan maitojuomaksi, jos siitä poistetaan proteiinia[14][48][49].

Poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä sekä kasvutekijöitä.

Hiilihydraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidon hiilihydraatit ovat kokonaisuudessaan pienen glykeemisen indeksin[50] omaavaa laktoosia[51], lukuun ottamatta laktoositonta kevytmaitoa, joka sisältää 1,4 grammaa suuren glykeemisen indeksin omaavaa[50] glukoosia ja 1,4 grammaa galaktoosia[52].

Jos maidosta poistetaan maitosokeria eli laktoosia, sitä kutsutaan tapauksesta riippuen maidoksi tai maitojuomaksi[53][54].

Kivennäisaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivennäisaineita maidossa on noin 0,7 %[55]. Osteoporoosiliitto pitää maitoa yhtenä parhaista kalsiumin lähteistä suomalaisessa ruokavaliossa ja suosittelee sitä luuston lujuuteen ja luuston kunnon ylläpitoon[56].

Maidon määrällisesti merkittävimmät kivennäisaineet ovat kalium, natrium, kalsium, magnesium, kloridi ja fosfaatti. Maidon pääasiallinen hiilihydraatti on laktoosi eli maitosokeri, joka on glukoosista ja galaktoosista koostunut disakkaridi[30]. Maidossa on huomattava määrä kaseiinimisellejä eli kaseiiniyhdistelmien muodostamia kolloidisia suspensiorakenteita. Kaseiinimisellit sisältävät kalsiumia ja liukenematonta kolloidista kalsiumfosfaattia, joka nimestään huolimatta sisältää myös kaliumia, natriumia, magnesiumia ja hieman sitraattia.[31]

Maito on FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisväestön tärkein kalsiumin lähde[57] ja riboflaviinin[58] lähde. Lisäksi maito on suomalaisille toiseksi huomattavin jodin lähde heti jodioidun suolan jälkeen[59]. Maito ei sisällä jodia luontaisesti, vaan maidon jodi on peräisin rehuun lisätystä jodista[60].

Jos kuusikymmentä kiloa painava nainen käyttää ravitsemussuositusten mukaisen määrän maitotuotteita eli 5 dl nestemäisiä maitotuotteita sekä 2,5 juustosiivua, hän saa maidon kautta kalsiumia ja B12-vitamiinia yli päivittäisen tarpeesta, yli 70 % päivittäisestä riboflaviinin (B2-vitamiini) tarpeesta, yli 60 % jodin tarpeesta sekä 25 % proteiinin tarpeesta[61].

Vitamiinit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi desilitra lehmästä lypsettyä niin sanottu raaka- eli tinkimaitoa sisältää 40 mikrogrammaa A-vitamiinia (retinolia), 0,4 mikrogrammaa B12-vitamiinia, 0,98 mikrogramma K-vitamiinia, 0,8 mg niasiiniekvivalenttia, 0,2 mg B2-vitamiinia, 6 mikrogrammaa folaattia sekä 1 mg:n C-vitamiinia. Rasvattomassa maidossa ei ole aivan yhtä paljon vitamiineja, esimerkiksi A-vitamiinia on siinä vain 0,4 mikrogrammaa.[62]

Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sata grammaa (eli noin yksi 1 desilitra) Suomessa valmistettua kevytmaitoa sisältää energiaa 46 kilokaloria, 3 g proteiinia ja 4,8 g hiilihydraattia[63].

Maidon tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmää lypsetään käsin.

Maailmassa tuotetaan vuosittain 600 miljoonaa tonnia lehmänmaitoa[64]. Suomessa lypsettiin yli litra maitoa asukasta kohti vuonna 2022[65][66].

Tiineys ja poikiminen ovat maidontuotannon jatkuvuuden edellytys. Lehmänmaitoa aletaan ottaa meijeriin viiden päivän jälkeen lehmän poikimisesta. Lehmät lypsävät Suomessa keskimäärin kolme tuotantokautta (Yhden tuotantokauden pituus on keskimäärin noin 400 pv), mutta tavoite olisi pidempi tuotantoikä[67]. Lypsyrotuiset lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa moninkertaisesti sen, mitä vasikka tarvitsee. Keskimääräinen suomalainen lypsyslehmä tuottaa noin 27 litraa maitoa päivässä[68].

Vasikka vieroitetaan hygieniasyistä yleensä muutaman päivän sisällä poikimisesta.[69] Lähes välitön erottaminen vähentää sekä emon että vasikan stressiä, mutta on hoitajalle työläämpää; vierihoito vähentää hoitajan työtä jonkin verran ja voi olla hyväksi vasikan varhaiskehitykselle, mutta voimakkaan leimautumisen mahdollistavana järjestelynä aiheuttaa erotusvaiheessa suurta ja verrattain pitkäkestoista stressiä ja kärsimystä emolle ja vasikalle.lähde? Maidontuotannossa on mahdollista käyttää imettäjälehmää tai pitkää vierihoitoa (kesto useita viikkoja)[70].

Emostaan vieroittamisen jälkeen vasikkaa juotetaan maidolla, piimällä tai juomarehulla noin kolmen kuukauden ikään asti, jolloin sen ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt valmiiksi märehtimistä varten. Luonnonoloissa vasikka siirtyy elämään kasviravinnolla vastaavassa iässälähde?, ja sen emon maidontuotanto vähenee asteittain ja lopulta päättyy. Tästä syystä liharotuisilla naudoilla vasikoita ei poisteta emojensa luotalähde?. Lypsyrotuiset lehmät käyttäytyvät samoin, mutta niiden maidontuotanto on yleensä liian suuri yhden vasikan käytettäväksi, mistä koituu ongelmia ellei ylijäävää maitoa ime toinen, esimerkiksi orpo tai emonsa hylkimä vasikka.lähde?

Maidon prosessointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Luomumaito pastöroidaan erikseen, eikä luomutäysmaidosta poisteta kermaa[71]. Muilta tiloilta tuleva maito sekoitetaan yhteen ja kuumennetaan noin 50-asteiseksi, minkä jälkeen siitä poistetaan separaattorissa kerma. Syntyneeseen rasvattomaan maitoon lisätään tämän jälkeen jonkin verran kermaa, jolloin saadaan täys-, kevyt- ja ykkösmaitoa.[72]

Tämän jälkeen maito homogenoidaan, jolloin maidon fysikaalinen koostumus muuttuu sellaiseksi, että siitä tulee täyteläisemmän makuista, eikä rasva kohoa enää maidon pintaan. Homogenointi tapahtuu mekaanisesti mäntien avulla, jotka hakkaavat maitopisarat pienemmäksi. Myös rasvaton maito homogenoidaan, jotta siihen lisätty rypsiöljyyn liuotettu D-vitamiini saadaan jakautumaan tasaisesti koko maitoerään.[72] Suomessa D-vitamiinin lisääminen maitoon aloitettiin vuonna 2003.[73] D-vitamiinia lisätään myös osaan muita maitovalmisteita.[73][74]

Seuraavaksi maito joko pastöroidaan eli lämmitetään 15 sekunnin ajaksi vähintään 72 asteeseen, korkeapastöroidaan eli kuumennetaan +125–135 asteeseen 0,5–2 sekunnin ajaksi tai iskukuumennetaan vähintään +135 asteeseen muutaman sekunnin ajaksi[75]. Pastörointi tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit, ja iskukuumennus tuhoaa siitä kaikki mikro-organismit[75]. Käsittelytapa vaikuttaa maidon säilyvyyteen, joka vaihtelee viikosta useisiin kuukausiin[75][76][77]. Lopuksi maito jäähdytetään pakkauslämpötilaan (noin +2..4 °C) ja pakataan[72].

Osa kermasta hapatetaan ja kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osasta valmistetaan muun muassa kevytmaitoa. Maitorasvan rasvapallomembraanit hajotetaan Suomessa pienemmiksi rasvapallosiksi homogenoinnissa, jolloin rasva sekoittuu tasaisesti maitoon. Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma nousee maidon pintaan.

Kaupassa myytävästä ei-luomulaatuisesta täysmaidosta on poistettu lähes kolmannes rasvasta. Kevytmaidossa suurin osa rasvasta ja rasvattomassa maidosta lähes kaikki rasva on poistettu.lähde?

Maidon tuotanto, jalostus ja markkinointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intia on maailman suurin maidontuottaja, ja puolet Intian maaseudun talouksista harjoittaa lypsykarjataloutta[78].

Suomessa tuotetaan vuosittain runsaat kaksi miljardia litraa lehmänmaitoa. Noin kolmannes siitä käytetään maitoihin ja noin kymmenesosa muihin tuoretuotteisiin, kuten piimään, kermaan, viilin, jogurttiin ja teollisiin vanukkaisiin. Lopusta valmistetaan muun muassa voita, juustoja, jäätelöä ja maitojauhetta.[79]

Koulut ja päiväkodit saavat EU:lta rahallista koulumaitotukea, joka on päätetty käyttää Suomessa yksinomaan rasvattoman maidon kulutuksen edistämiseen[80][44]. Tuen saannin ehtona on ollut, että näkyvälle paikalle ruokalan pääsisäänkäynnin yhteyteen kiinnitetään pysyvästi juliste, jossa näkyvät suomalaisen koulujakelutuen piirissä olevat rasvattomat maitotuotteet[81]. Suomalaisissa koulumaitojulisteissa on annettu esimerkiksi ymmärtää, että ihminen menettää liikuntakykynsä, jos ei käytä maitotuotteita. Lisäksi niissä on käytetty Valion liikemerkkiä.[82]

Maidon tuotanto
ja jalostus
Vuonna 1990 Vuonna 2000 Vuonna 2005 Vuonna 2010 Vuonna 2014
Raakamaidon tuotanto (milj. litraa) 2 600 2 371 2 293 2 222 2 289
Tuotantotilat, kpl (31.12.) 44 469 21 564 15 351 10 626 8 373
Jalostettu maito (milj. litraa) - 715 710 709 707
Muut tuoretuotteet (milj. kg) - - - 260 267
Juustot (milj. kg) 88 93 91 107 99
Voi (milj. kg) 56 55 50 46 49

Laadunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tiloilla tuotetun lehmänmaidon ja vuohenmaidon[83] laatua seurataan useilla eri mittareilla. Nykyisin maidon laatuluokat ovat E, 1 ja 2, joista E on paras. Laatuluokka vaikuttaa tuottajien saamaan hintaan, ja kelvotonta maitoa tuottajaosuuskunnat eivät edes ota tiloilta vastaan.[84] Yleensä yli 95 prosenttia tuotetusta maidosta on E-luokkaista eli "priimaa"[85][86].

Tärkeimpiä säännöllisesti mitattavia arvoja, jotka vaikuttavat tuottajien saamaan hintaan, ovat somaattisten solujen pitoisuus, bakteeripitoisuus ja voihappobakteeri-itiöiden määrä. Lisäksi maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden noustessa tuottajahinta nousee.[84]

Tuottajamaidon laatuluokat raja-arvoineen[84][83]
Luokka Bakteerien pesäkemäärä kpl/ml Somaattiset solut kpl/ml Voihappobakteeri-itiöt kpl/l
E < 50 000 < 250 000
1 50 000 – 100 000 250 000 – 400 000
2 > 100 000 > 400 000
Tavoitearvo < 50 000 < 250 000 < 1 000
Hyväksymisraja < 100 000 < 400 000 < 3 500

Tuotannon vastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maidontuotannon osuus on noin neljä prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä[87].[88]. Suomalaisen maitolitran tuotannosta syntyy keskimäärin 1,1 kiloa CO2-ekvivalenteiksi muunnettuja kasvihuonekaasuja, mikä on huomattavasti vähemmän kuin globaali keskiverto 2,5 litraa[89]. Rasvattoman maidon tuotannosta syntyy vain noin 0,9 kiloa kasvihuonekaasuja, koska sen sivutuotteena syntyy myös kermaa tai voita[90].

Nurmivaltainen ruokinta lisää kotimaisen tuotannon ympäristöystävällisyyttä[91]. Nurmen tuotanto voi lisätä kivennäismailla hiilen sitoutumista maahan vahvan ja laajan juuriston kautta ja täten kompensoida maidontuotannon hiilijalanjälkeä[92] Globaalisti karjatalouden vastuullisuusongelmat liittyvät ylilaidunnukseen, liialliseen vedenkäyttöön ympäröivän ekologian kustannuksella sekä antibioottien ja hormonien käyttöön karjan kasvatuksessa[91]. Suomessa ympäristöongelmat koskettavat lähinnä kasvihuonepäästöjä ja rehevöitymistä, mikä puoltaa kotimaisen tuotannon suosimista ulkomaisen sijaan vastuullisuusnäkökulmasta[91]. Runsas veden saatavuus, laidunmaan riittävyys, antibioottien ja hormonien käyttökielto sekä ilmasto, jossa yleisimmät kasviproteiinit (kuten soija, kikherneet ja linssi) eivät menesty, puoltavat kotimaista maidontuotantoa.lähde?

Kotimaisen tuotannon hiilijalanjälkeä pyritään kompensoimaan eri hankkeissa. Toimenpiteisiin kuuluu hiiliviljely, jossa hiilen sitoutumista maahan pyritään edistämään[91], mahdollinen biokaasun tuotanto tulevaisuudessa[93] sekä päästöjen kompensointi[94]. Laidunnuksella voidaan vaikuttaa elinympäristön monimuotoisuuteen. Perinnebiotooppien ylläpidolla voidaan ylläpitää uhanalaista eliöstöä. Uhanalaisen eliöstön osuus perinneympäristössä on lähes 30 %. Kaikki laitumet eivät ole perinnebiotooppeja, vaan perinnemaiseman ylläpidon periaatteena on muun muassa negatiivisen ravinnetaseen ylläpitäminen ja matalien valoa vaativien lajien suosiminen[95].

Maitotuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maitotuote

Raakamaidosta valmistetaan erilaisia maitotuotteita.[79][96] Maidot voidaan jakaa muun muassa rasvamäärän mukaan (täysmaito 3,5 %, kevytmaito 1,5 %, ykkösmaito 1,0 %, rasvaton maito 0,0 %). Maito voidaan käsitellä vähälaktoosiseksi (laktoosia alle 1 %) tai laktoosittomaksi (maitojuoma, jossa laktoosia alle 0,01 %). Maito voidaan myös iskukuumentaa hyvin säilyväksi UHT-maidoksi. Erityisiä maitotyyppejä on useita, muun muassa luomumaito, ternimaito, yömaito, kalsiummaito, homogenisoimaton maito sekä äidinmaidonvastike. Kerma on maidosta valmistettu maitoneste, jossa on rasvaa vähintään 10 prosenttia.lähde?

Maitohappokäymisen avulla maidosta valmistetaan piimää, viiliä, ranskankermaa, rahkaa, smetanaa ja jogurttia. Lisäksi maidosta valmistetaan juustoja ja jäätelöä. Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Maitojauhe valmistetaan maidosta kuivaamalla.lähde?

Maidon pakkaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitoa purkissa.

Suomessa maitoa myytiin 1960-luvulle saakka etupäässä kaatamalla mitalla sitä säiliöstä asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan, maitokannuun. Nykyisin maitoa myydään lähinnä nestekartonkipakkauksiin pakattuna. Ajoittain sitä on myyty myös pulloissa ja umpinaisissa muovipusseissa.lähde?

”Kasvimaidot”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasveista tehtyjä maidon näköisiä juomia kuten kaura- ja soijamaitoa kutsutaan kasvimaidoiksi. EU-maissa kasvimaitojen tuotenimissä on kuitenkin kiellettyä käyttää sanaa maito.[97]

Maidon kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitysmaissa käytettiin vain 1,2 desilitraa maitoa päivässä (voi pois lukien) ravintona ja meijerituotteiden raaka-aineena vuonna 1997, kun teollisuusmaissa sitä kulutettiin yli puoli litraa.[98]

Maidon ja maitotuotteiden käyttö alkoi yleistyä Suomessa jo 1800-luvun lopussa[99]. Meijerituotteiden kulutus on lisääntynyt Suomessa sittemmin maailmanennätystasolle, ja suomalainen kulutti niitä kokonaisen maitolitran edestä päivässä vuonna 2015[100].

Maidon juonti on kuitenkin vähentynyt Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Sen sijaan maidosta valmistettujen tuotteiden, etenkin jogurttien ja juustojen, kulutus on kasvanut[101]. Lähes 60 prosenttia Suomessa kulutetusta maidosta käytetäänkin nykyisin juuston valmistukseen[11].

Maitoa nautittiin juoman muodossa eniten 1950-luvulla, jolloin suomalaiset joivat sitä lähes litran päivässä.[102] Suomalaiset joivat maitoa vuonna 2019 keskimäärin enää 2,8 desilitraa henkeä kohden päivässä[103]. Lähes 60 prosenttia suomalaisista aikuisista käyttää maitoa edelleen juomalla sitä sellaisenaan. Yli seitsemänkymmentä prosenttia käyttää maitoa useammin kuin kerran viikossa, ja vain kahdeksan prosenttia ei käytä sitä lainkaan. Yleisimmin maitoa käytetään kahvin seassa, leivonnassa ja ruoanlaitossa.[104] suomalainen kulutti niitä kokonaisen maitolitran edestä päivässä vuonna 2015[100].

Maidon juonti on kuitenkin vähentynyt Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Sen sijaan maidosta valmistettujen tuotteiden, etenkin jogurttien ja juustojen, kulutus on kasvanut[101]. Lähes 60 prosenttia Suomessa kulutetusta maidosta käytetäänkin nykyisin juuston valmistukseen[11].Puolet Suomessa kulutetusta maidosta on kevytmaitoa, 40 prosenttia rasvatonta ja 10 prosenttia täysmaitoa[15]. Lapset ja nuoret juovat erityisen paljon rasvatonta maitoa, koska kouluissa ei tarjota useinkaan muuta maitoa[16][17][18].

Allergia ja intoleranssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitoallergia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maitoallergisille oireita aiheuttavat yleisimmin lehmän maidon beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit. Osalle lehmänmaitoallergikkoja sopii vuohen, poron tai tamman maito, joissa edellä mainittujen proteiinien rakenne poikkeaa lehmänmaidosta. Ongelmana Suomessa on kuitenkin huono saatavuus. Saatavissa on muun muassa pikkulapsille suunnattuja melko kalliita erikoistuotteita, joissa proteiinit on pilkottu entsymaattisesti peptideiksi. Imeväis- ja leikki-ikäisistä noin 2–3 prosenttia on maidolle allergisia[105]

Laktoosi-intoleranssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laktoosi eli maitosokeri pilkkoutuu imeväisikäisen lapsen suolistossa laktoosia hajottavan laktaasientsyymin avulla pienemmiksi sokereiksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyvät hyvin suolistosta. Osalla aikuisväestöstä laktaasin tuotanto on luonnostaan heikentynyt tai lakannut kokonaan, jolloin pilkkomaton laktoosi jää suolistoon aiheuttaen mahavaivoja. Tilaa kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Suomessa kaupoissa on saatavissa sekä vähälaktoosisia että myös laktoosittomia maitotuotteita, joista ensimmäinen tuli kauppoihin vuonna 2001[106]. Apteekeissa myydään myös laktoosia pilkkovaa entsyymiä sisältäviä kapseleita.

Sokerin kulkeutuessa paksusuoleen K-vitamiinia käsittelevät entsyymit siirtyvät tuottamaan sokerista metaania, mikä voi aiheuttaa ilmavaivoja. Vaivat johtuvat siitä, ettei ohutsuolessa synny tarpeeksi laktaasia. Hajoamattomana laktoosi jatkaa matkaansa paksusuoleen vetäen mukanaan paljon nestettä. Bakteerit paksusuolessa pitävät laktoosista, mistä seuraa ilmavaivoja.

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisen maidon valmistuksen, pakkaamisen ja kuljetusten aiheuttamat ilmastoa lämmittävät päästöt ovat vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 100 grammaa kilo hiilidioksidia(ekv) desilitraa kohti. Tämä oli saman verran kuin oluella tai virvoitusjuomalla.[107]

Suomalaisen Maitomaa osuusmeijerin vuonna 2022 julkaiseman kattavan laskelman mukaan yrityksen rasvattoman maidon hiilijalanjälki oli 90 grammaa/desilitra eli saman verran kuin kotona pannulla oluella. Kevytmaidon luku oli noin 100 ja täysmaidon 120. Turvemaiden keskimääräinen osuus Maitomaan jäsenten pelloista oli vain 2,5 prosenttia.[108] [109][110]

Luomumaito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luomumaidoksi kutsutaan luonnonmukaisen tuotannon vaatimusten mukaan tuotettua maitoa. Luonnonmukaisesti tuotettu maito voi lopputuotteesta riippuen olla jatkokäsitelty esimerkiksi pastöroinnilla, homogenoinnilla, rasvan vähentämisellä tai laktoosin poistamisella.lähde?

Luomulaatuiset maitotuotteet sisältävät enemmän CLA:ta ja omega-3-rasvahappoja kuin tavanomaiset maitotuotteet.[111]

Raakamaito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysin prosessoimatonta tilamaitoa eli raakamaitoa voi ostaa joiltakin maatiloilta, mutta useimmilla tiloilla ei ole suoramyyntiä lain vaatimien hygieniatoimenpiteiden ja syntyvän lisätyön vuoksi.[112] Raakamaitoa ja siitä jalostettuja tuotteita sekä ternimaitoa voi olla saatavilla muiden suoraan myytävien maataloustuotteiden ohella myös erilaisilla tuottajatoreilla.lähde?

Myynti maittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raakamaidon myymisen laillisuus vaihtelee maittain. Euroopan unionissa raakamaitoa saa myydä, mutta paikoin se on kiellettyä, kuten Skotlannissa.[113] Kanadassa ja Australiassa raakamaitoa ei saa myydä kuluttajille,[113] mutta Uudessa-Seelannissa saa.[114] Yhdysvalloissa raakamaidon myynti on sallittua 28 osavaltiossa maatilalta ja kuudessa osavaltiossa kaupasta.[115]

Suomessa myynti tilalta on sallittua, mutta myyntimäärän ylittäessä 2 500 litraa vuodessa[116] on myyntipaikan täytettävä elintarvikehuoneiston vaatimukset. Elintarvikehuoneisto on myös aina ilmoitettava viranomaiselle.[117] Raakamaitoa myydään jonkin verran myös tavallisissa marketeissa.[118] Raakamaidon osuus maidon kulutuksesta on noin yksi prosentti eli 20 miljoonaa litraa vuodessa. Suosio oli laskussa 2000-luvun alkuun, mutta on sittemmin noussut.[119] Eviran mukaan käyttäjistä 15 prosenttia on alle viisivuotiaita ja 10 prosenttia yli 65-vuotiaita.[120]

Raakamaidon riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastöroimaton maito voi sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa.[121] Maito toimii kasvualustana mikrobeille,[122] ja bakteerit ja muut patogeenit kasvavat siinä nopeasti.[123] Raakamaito voi saastua esimerkiksi lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta tai likaisista välineistä.[124] Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2 000 kertaa todennäköisemmin.[125]

Raakamaidon ravintoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastörointi vähentää liukoista kalsiumia ja fosforia 5 %, tiamiinia ja B12-vitamiinia 10 % ja C-vitamiinia 20 %.[126][127] Pastöroitua maitoa pitää siis juoda noin 3 dl täyttääkseen päivän B12-vitamiinitarpeen, raakamaitoa riittää 2,8 dl.[128][129]

Pastöroinnin vaikutus vitamiineihin on siis vähäinen ja myös elektrolyytit ja kivennäisaineet säilyvät pastöroinnissa.[129]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmien pito ja maitotuotteiden käyttö alkoi noin 10 000 vuotta sitten Euroopasta, mutta laktaasientsyymi alkoi yleistymään Euroopan aikuisväestössä vasta 5 000 vuotta sitten[130]. Maitoa käytettiin vielä 1920-luvulla yleensä hapatetussa muodossa[131]. Maitoa on säilötty perinteisesti hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla esimerkiksi piimäksi, viileiksi ja jogurteiksi. Maitoa käytettiin ja säilöttiin jopa ennen vuotta 6500 eaa. Ruukkujen sisältämät orgaaniset jäänteet osoittivat, että lypsäminen oli erityisen suosittua alueilla, missä lehmät olivat yleisempiä kuin lampaat ja vuohet[132].

Juustonvalmistus tapahtuu saostamalla maidon kaseiini kymosiinientsyymin avulla. Nykyisin entsyymi tuotetaan hiivassa, aiemmin se saatiin vasikan pullomahasta. Kovettunut kaseiini leikataan kokkareiksi, ja saostumaton osa, hera, puristetaan pois. Kaseiinimassa on ns. tuorejuustoa, jota voidaan maustaa tai käsitellä edelleen kypsytetyiksi juustoiksi. Heraa käytetään jonkin verran erilaisten herajuomien raaka-aineena, mutta osa menee eläinten rehuksi.lähde?

Ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri.

Mongoliassa valmistetaan tammanmaidosta käymisen avulla alkoholipitoista kumassia.

Suomalaiset suositukset ja maidon käytön edistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kissa juo maitoa, jota sen elimistö ei kuitenkaan siedä.

Vuoden 2014 ravitsemussuosituksissa suositellaan, että kuluttajat nauttisivat päivittäin puoli litraa nestemäisiä maitotaloustuotteita. Lisäksi suositellaan, että nautitussa maidossa olisi vain 0–1 prosenttia rasvaa.[133]

Valio aloitti systemaattisen mainonnan 1920-luvulla, ja Suomen Kulutusmaidontuottajain liitto perusti yhdessä Maidontarkastusyhdistyksen kanssa vuonna 1929 Suomen Maitopropagandatoimiston, joka painatti maidonkäyttöä propagoivia julisteita ja toimitti lehdille muun muassa lääkäreiden kirjoittamia maitoa käsitteleviä artikkeleita. Rahoitus tuli Kulutusmaidontuottajain liitolta sekä pienessä määrin myös valtiolta. Vuonna 1958 perustettiin Maito ja Terveys ry jatkamaan Maitopropagandatoimiston työtä.[134]

Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Maailman maitopäivä on 1. kesäkuuta.[135][136] Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelevat eri maissa. Toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.lähde?

EU on myöntänyt Suomen kouluille ja päiväkodeille avustusta maitotuotteiden ostamiseen vuodesta 1995 alkaen. Vuonna 2019 tukea myönnettiin rasvattomalle maidolle ja piimälle, vähärasvaisille juustoille sekä jogurtille, viilille ja rahkalle, jotka sisälsivät enintään 10 prosenttia sokeria.[137]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikintalo, Noora: Maidon homogenoinnin vaikutus emmentaljuuston aistittavaan laatuun ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. EKT-sarja 1545.. Noora Heikintalo, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Park, Young W. & Haenlein, George F. W. & Wendorff, William L. (toim.): Handbook of Milk of Non-Bovine Mammals. Wiley Blackwell, 2017. ISBN 9781119110286.
  • Valsta, Liisa et al.: Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. THL Raportti 12/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. ISBN 978-952-343-237-6. Verkkojulkaisu (PDF).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. maito. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. Susanna Luikku: Mikä on suomalaisen maidon hiilijalanjälki? Apu.fi
  3. Mudgal, V. D.: Milking buffalo International Livestock Research Institute. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
  4. General Information American Dairy Goat Association. Viitattu 24.10.2013.
  5. Goat and sheep milk products Naturemade, Sheepmil.co.uk
  6. Horse Milk - A rare and precious commodity Burleson Arabians
  7. Ways of improving cheese made from camel milk FAO
  8. The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
  9. Oravankoivesta nyhtökauraan: Suomi-ravinnon lyhyt historia Vihreä Tuuma. 21.11.2016. Arkistoitu 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  10. a b Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat Savon Sanomat. 10.6.2013. Viitattu 12.2.2021.
  11. a b c Piia Elonen Ruuan todellinen hinta. (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat
  12. Maidosta helposti hyvää RuokaTutka. Viitattu 30.12.2023.
  13. a b Tämä on Suomen suosituin maito www.iltalehti.fi. Viitattu 30.9.2023.
  14. a b c d Ulla-Marja Urho, Tietoa maidosta ja ravitsemuksesta, (Arkistoitu – Internet Archive) Marraskuu 2007 13. painos, Maito ja terveys ry (pdf).
  15. a b c MTV Lifestyle: Kevyttä, rasvatonta vai täysmaitoa? Tätä suomalaiset juovat eniten mtvuutiset.fi. 1.7.2015. Viitattu 17.4.2020.
  16. a b Hanna Lensu: Rasvaton maito lisäsi edelleen suosiotaan kouluruokailussa Maaseudun Tulevaisuus. 30.3.2017. Arkistoitu 17.2.2020. Viitattu 14.8.2021.
  17. a b c Koulujakelutuet Ruokavirasto. Viitattu 30.12.2023.
  18. a b c Monessa koulussa ja päiväkodissa juodaan nyt vain rasvatonta maitoa – "Sääli, että vaihtoehto jäi pois" Yle Uutiset. 22.8.2017. Viitattu 30.12.2023.
  19. a b c EU:N KOULUMAITO-OHJELMA SUOMESSA. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/2dd94829-3ee7-41a7-b35b-05c4b459bc58/content
  20. School scheme explained - European Commission agriculture.ec.europa.eu. 21.12.2023. Viitattu 30.12.2023. (englanniksi)
  21. Dairy animals FAO. Viitattu 25.2.2022.
  22. a b Park, Young W. & Haenlein, George F. W. & Wendorff, William L. (Handbook of Milk of Non-Bovine Mammals 2017), s. 5.
  23. Said Zibaee et al.: Nutritional and Therapeutic Characteristics of Camel Milk in Children: A Systematic Review Electron Physician. 20.11.2015. National Center for Biotechnology Information. Viitattu 16.3.2022.
  24. Elintarvike fineli.f i. Viitattu 11.3.2019.
  25. Maidon rasvan vakiointi eli stabilointi - Arla www.arla.fi. Viitattu 2.11.2023.
  26. Täysmaito, rasvaa 3,5%, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Arkistoitu 7.6.2012. Viitattu 5.2.2013.
  27. Kaija Mäntyaho. Maidon rasvahappokoostumukseen vaikuttavista tekijöistä. Helsingin yliopisto ja Maatalouden tutkimuskeskus. Kotieläinten jalostustieteen pro gradu-työ 1987. Kotieläinjalostuksen tiedote numero 80. Sivu 3.
  28. Voin teollinen valmistus. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/voin-teollinen-valmistus.pdf
  29. Luomulihassa ja -maidossa enemmän terveellisiä rasvahappoja kuin luomuttomassa. Pro Luomu 14.3.2016.
  30. a b Heikintalo, 2012, s. 10
  31. a b c Heikintalo, 2012, s. 11
  32. Maidon kemiaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Milkworks.fi
  33. Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Arkistoitu 31.10.2013. Viitattu 24.8.2013.
  34. Valion vanhanajan täysmaitoa ei vielä tunneta Yle Uutiset. Viitattu 17.4.2020.
  35. Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito valio.fi. Viitattu 17.4.2020.
  36. Arla Luomu Vanhanajan täysmaitoa Suomesta 1 l arla.fi. Viitattu 17.4.2020.
  37. Milch und Milcherzeugnisse BMEL-Statistik. Viitattu 30.12.2023. (englanniksi)
  38. Lebensmittel: Milch www.lgl.bayern.de. Viitattu 30.12.2023. (saksaksi)
  39. Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Arkistoitu 19.2.2019. Viitattu 7.7.2019.
  40. Types of milk Dairy Council, Northern Ireland. Viitattu 30.12.2023.
  41. a b Cow's milk still a firm favourite | AHDB ahdb.org.uk. Viitattu 30.12.2023.
  42. a b jordbruketisiffror: Mer än hälften av den mjölk vi dricker är mellanmjölk Jordbruket i siffror. 28.1.2019. Viitattu 30.12.2023. (ruotsiksi)
  43. EU:n koulumaito-ohjelma Suomessa. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/2dd94829-3ee7-41a7-b35b-05c4b459bc58/content
  44. a b By country - European Commission agriculture.ec.europa.eu. 23.11.2022. Viitattu 30.12.2023. (englanniksi)
  45. Rasvaliukoiset vitamiinit A, D, E ja K – Tämä niistä on hyvä tietää www.yliopistonapteekki.fi. Viitattu 30.9.2023.
  46. Kevytmaito sittenkin huonompi valinta kuin täysmaito? Ravitsemusasiantuntijat jyrähtävät: "Emme suosittele rasvatonta maitoa lapsille" mtvuutiset.fi. 5.2.2020. Viitattu 31.12.2023.
  47. 1 Maidon ja juuston proteiinit. Palojoki, Helsingin yliopisto. (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. Valio Hyvä suomalainen Arki® kevytmaitojuoma Valio. Viitattu 29.12.2023.
  49. Uusi maitojuoma hämmästyttää, mutta kiinnostaakin kuluttajia Yle Uutiset. 31.1.2014. Viitattu 29.12.2023.
  50. a b Fiona S. Atkinson, Kaye Foster-Powell, Jennie C. Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Taulukko A1. Glykeemisen indeksin (GI) ja glykeemisen kuorman (GL) arvoja henkilöillä, joilla on normaali glukoosinsietokyky. Diabetes Care, 2008-12, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944. doi:10.2337/dc08-1239. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  51. Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
  52. Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
  53. Valio Eila® 3% maitojuoma laktoositon Valio. Viitattu 29.12.2023.
  54. Valio täysmaito laktoositon UHT Valio. Viitattu 29.12.2023.
  55. Kivennäis- ja hivenaineet. Hami Hämeen ammatti-instituutti. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 25.5.2013.
  56. Osteoropoosiliitto: Kalsium lujittaa luuston[vanhentunut linkki]
  57. Valsta et al., 2018, s. 118
  58. Valsta et al., 2018, s. 100
  59. Valsta et al., 2018, s. 144
  60. Saatko tarpeeksi jodia? (Arkistoitu – Internet Archive)
  61. Reijo Laatikaine,n Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. pronutritionist.net 2015.
  62. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 29.9.2023.
  63. Elintarvike fineli.fi. Viitattu 17.4.2020.
  64. Statistics: Dairy cows. https://www.ciwf.org.uk/media/5235182/Statistics-Dairy-cows.pdf
  65. Maidontuotanto 2022 Luonnonvarakeskus. Viitattu 5.1.2024.
  66. Kuolleita historiallisen paljon Suomessa vuonna 2022 - Tilastokeskus www.stat.fi. 26.1.2023. Viitattu 5.1.2024.
  67. A. M. Heikkilä, Uudistaminen ei ole ilmaista. (Arkistoitu – Internet Archive) Maito ja Me. 9/2001. Valio. Viitattu 8.2.2013.
  68. Geenijalostus muokkaa lehmää ja parantaa maidontuottoa Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2021.
  69. Vasikoiden vierihoidossa on monia malleja Nauta-lehti. 27.6.2019. Viitattu 7.7.2019.
  70. Eveliina Kumpula & Jutta Viitala: Vasikoiden vieroitus juotolta lypsykarjatiloilla, s. 9. Seamk, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.7.2019).
  71. Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito Valio. Viitattu 30.12.2023.
  72. a b c Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Arkistoitu 19.2.2019. Viitattu 7.7.2019.
  73. a b Elintarvikkeiden D-vitaminointi turvaa saantia Valio. 29.3.2019. Viitattu 11.2.2024.
  74. Maidon D-vitamiini - Hyvinvointi - Arla www.arla.fi. Viitattu 11.2.2024.
  75. a b c Maidon käsittely ja säilyvyys valio.fi. Viitattu 8.7.2021.
  76. Maitojen hyllyikää venytetään - maitojuoma säilyy jopa kuukauden yle.fi. Viitattu 8.7.2021.
  77. Ultrapuhdas pakkaaminen saa maidon säilymään viikkoja Yle Uutiset. Viitattu 8.7.2021.
  78. Financial Times ft.com. Viitattu 12.2.2021.
  79. a b Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot (Excel) (Maidontuotanto kuukausittain 1990–2015 ja Maitotuotteiden valmistus kuukausittain 1990–2015) Maito- ja maitotuotetilasto. 25.5.2015. Helsinki: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelut. Viitattu 6.6.2015.
  80. Osa lapsista kieltäytyy juomasta maitoa koulussa, kun tarjolla on nyt vain rasvatonta Yle Uutiset. 22.9.2017. Viitattu 30.12.2023.
  81. Koulumaitotuki Valion asiakkaalle Valio Aimo. Viitattu 30.12.2023.
  82. Kauppakamarin lausunto MEN 36/2021. https://kauppakamari.fi/men-36-2021-valio-oy/
  83. a b A. Leimi, J. Perkiömäki, P. Tuominen, Suomessa tuotetun raakamaidon biologiset vaarat.[vanhentunut linkki] Elintarviketurvallisuusvirasto. Verkkoviite. Viitattu 30.1.2013.
  84. a b c Maidon laatukäsikirja. 2012. Valioryhmän laatutiimi. Edita Prima. 18, 19, 22, 26–28, 47.
  85. Maidon jakaantuminen laatuhinnoitteluluokkiin maitohygienialiitto.fi. Maitohygienialiitto. Arkistoitu 5.3.2016.
  86. Jarmo Siivikko: Valio: Ei senttiäkään tuottajille Yle Uutiset. 10.1.2013.
  87. Luonnonvarakeskus ja yritykset yhteistyöhön maidontuotannon päästöjen vähentämiseksi Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 27.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
  88. Sadat suomalaiset maitotilat aikovat pienentää hiilijalanjälkeään kolmanneksen vuoteen 2025 mennessä Helsingin Sanomat. 26.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
  89. Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt. Ilta-Sanomat 5.10.2019.
  90. Merja Saarinen et al. Ravitsemus ja maaperävaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa: SustFoodChoice-hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 146. s. 49.
  91. a b c d Virkajärvi, Pertti & Saarinen, Merja: Vas­tuul­lis­ta ja ra­vit­se­vaa – mi­ten ar­vioi­da ruuan ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sia? 29.5.2019. Elintarviketeollisuusliitto ry. Arkistoitu 27.6.2019. Viitattu 8.7.2019.
  92. Ravitsemuskatsaus: Maidon vastuullisuus on monisäkeistä, Maito ja terveys
  93. Valion hiilineutraali maito -hanke Valio.fi
  94. Kysymyksiä ja vastauksia hiilijalanjäljen hyvittämisestä Juustoportti Oy. Arkistoitu 27.6.2019. Viitattu 8.7.2019.
  95. Perinnebiotooppiseminaari 2003. WWF.
  96. Ruoka-aineiden ravintoainesisältö, 4. p., Kansaneläkelaitos, Tutkimus- ja kehitysyksikkö, Helsinki 1993, ISBN 951-669-352-0
  97. Liisa Vihmanen, Yle Kuningaskuluttaja: Kasvimaidot parhaimmillaan ruuanlaittossa 19.3.2014, päivitetty 28.4.2015
  98. Rising Consumption of Meat and Milk in Developing Countries Has Created a New Food Revolution. Taulukko 1. academic.oup.com
  99. Oravankoivesta nyhtökauraan: Suomi-ravinnon lyhyt historia Vihreä Tuuma. 21.11.2016. Arkistoitu 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  100. a b Maidontuotanto.[vanhentunut linkki] Luonnonvarakeskus.
  101. a b Ravintotase 2012 ennakko ja 2011 lopulliset tiedot 20.9.2013. Maataloustilastot. Viitattu 24.10.2013.
  102. Luukka, Teemu: Suomalaiset, britit ja aussit juovat eniten maitoa. (digilehden tilaajill) Helsingin Sanomat, 11.1.2013, s. B6. Artikkelin verkkoversio.
  103. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019? — Lihan ja maidon kulutus laski edellisvuodesta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.12.2020.
  104. Näin moni suomalainen juo maitoa joka ikinen päivä, uusimaa.fi
  105. Allergia ja astmaliitto
  106. Presidenttejä ja ruokakulttuuria Valio Aimo. 29.12.2016. Viitattu 14.1.2024.
  107. Nutrient density of beverages in relation to climate impact. Sivu 3. https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.3402/fnr.v54i0.5170
  108. Maitomaa tuo hiilijalanjäljet maitohyllyille ensimmäisenä Suomessa | Osuuskunta Maitomaa www.sttinfo.fi. Viitattu 10.1.2024.
  109. Hiilijalanjälki Maitomaa. Viitattu 10.1.2024.
  110. How green is your beer? | Imperial News | Imperial College London Imperial News. Viitattu 16.11.2021. (englanniksi)
  111. E. Palupi ym.: Comparison of nutritional quality between conventional and organic dairy products: a meta-analysis.. Journal of the Science of Food and Agriculture 92 (14), 2012.
  112. Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla. 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö. Viitattu 30.6.2012.
  113. a b Dan Flynn: Uk Food Standards Agency Asked to Re-work Raw Milk Rules 13.3.2012. Food Safety News. Viitattu 8.7.2012.
  114. Manufacturing raw milk products New Zealand Ministry for Primary Industries. Arkistoitu 5.4.2012. Viitattu 8.7.2012.
  115. In the United States 2008. Raw Milk USA. Arkistoitu 4.2.2013. Viitattu 8.7.2012.
  116. Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
  117. Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 21.6.2019.
  118. Grönholm, Pauliina & Lehtinen, Toni: Raakamaito yleistyy marketeissa (Archive.org) HS.fi. 5.3.2014. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 5.3.2014.
  119. Grönholm, Pauliina: Raakamaidon hyödyistä on vähän näyttöä HS.fi. 5.3.2014. Arkistoitu 9.9.2014. Viitattu 5.3.2014.
  120. Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee HS.fi. 29.8.2013. Arkistoitu 9.9.2014. Viitattu 15.10.2013.
  121. Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  122. Harold Eddleman, Making Milk Media, Indiana Biolab (Arkistoitu – Internet Archive)
  123. Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa (Arkistoitu – Internet Archive)
  124. Kate Lowenstein, Not safe to eat: Three foods to avoid Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch,
  125. Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden (Arkistoitu – Internet Archive). dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
  126. Wilson, G. S.: The Pasteurization of Milk. British Medical Journal, 1943, 1. vsk, nro 4286, s. 261. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  127. Krauss, W. E., Erb, J. H. and Washburn, R.G., "Studies on the nutritive value of milk, II. The effect of pasteurization on some of the nutritive properties of milk," Ohio Agricultural Experiment Station Bulletin 518, page 30, January, 1933.
  128. Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.
  129. a b Reijo Laatikainen, Maito muka pilattu.21.10.2013.
  130. Michael Marshall: Why humans have evolved to drink milk bbc.com. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
  131. Aiheuttaako maito tulehdustilan ihmisen elimistössä? Seura.fi. 26.3.2016. Viitattu 10.2.2021.
  132. Earliest date for milk use in the Near East and southeastern Europe linked to cattle herding Nature.com
  133. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
  134. Mikä oli ja mitä teki Suomen Maitopropagandatoimisto? (Arkistoitu – Internet Archive)
  135. Maitotytöstä maitolähettilääksi (Arkistoitu – Internet Archive) Maito ja terveys
  136. Teemakalenteri[vanhentunut linkki]
  137. EU:n koulujakelujärjestelmällä tuetaan lasten terveellistä ruokailua. Ruokatutka.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]