Iskukuumennus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Iskukuumennus eli UHT-käsittely (engl. ultra-high temperature processing) on kuumennukseen perustuva säilöntämenetelmä.

Iskukuumennettavat elintarvikkeet kuumennetaan korkeassa paineessa suoran höyryinjektion avulla noin sekunnin ajaksi vähintään 135°C:n lämpötilaan. Käytännön syistä usein kuitenkin käytetään hieman korkeampia lämpötiloja ja pidempää kuumennusaikaa: tyypillisesti lämpötilat ovat 140°C-150°C ja kuumennusaika yli kaksi sekuntia.[1] Useimmiten tätä menetelmää käytetään pieneliöiden tappamiseksi maidosta ja maitotuotteista ja se pidentääkin maitotuotteiden säilyvyyden moninkertaiseksi. Tyypillisesti UHT-käsiteltyjen maitotuotteiden säilyvyysaika on kuukausia, kun käsittelemättömien maitotuotteiden säilyvyys on vain muutamia päiviä.

Suomessa UHT-maidon kulutus on merkittävästi vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Suomessa UHT-maidon osuus on alle prosentin luokkaa, kun Länsi-Euroopassa lähes puolet kulutetusta maidosta on iskukuumennettua.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UHT-käsittely (iskukuumennus) MilkWorks. Viitattu 12.2.2008.
  2. Maija Ala-Siurua: Iskukuumennettu maito lisää suosiotaan Euroopassa 26.10.2003. Finfood. Viitattu 12.2.2008.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.