Salmonellat

Wikipedia
Ohjattu sivulta Salmonella
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Salmonella
Salmonella-bakteereita elektronimikroskoopissa.
Salmonella-bakteereita elektronimikroskoopissa.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Gammaproteobacteria
Lahko: Enterobacteriales
Heimo: Enterobacteriaceae
Suku: Salmonella
Lignieres, 1900
lajit
S. bongori

S. enterica

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Salmonellat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Salmonellat Commonsissa

Salmonellat ovat suolistobakteereita, jotka voivat lisääntyä hapellisissa tai hapettomissa oloissa. Ne ovat gramnegatiivisia sauvabakteereita, jotka liikkuvat uintisiimojen avulla, mutta myös liikkumattomia mutantteja esiintyy. Salmonella-bakteerien suku on nimetty amerikkalaisen bakteriologin D.E. Salmonin mukaan.

Sukuun kuuluu kaksi lajia, joilla on yhteensä kuusi alalajia (S. enterica, S. salamae, S. arizonae, S. diarizonae, S. houtenae, S. indica).[1] Salmonellat jaetaan edelleen eri serotyyppeihin solumembraanin O-antigeenien ja bakteerin uintisiimojen H-antigeenien perusteella. Salmonellan serotyyppejä tunnetaan noin 2 500.[2] Serotyyppien sisällä salmonelloja jaotellaan edelleen eri fagityyppeihin ja biotyyppeihin. Fagityypitys perustuu salmonellakantojen erilaiseen herkkyyteen bakteriofageille. Biotyypitys perustuu kantojen erilaiseen kykyyn fermentoida sokereita.

Kasvuvaatimukset ja aineenvaihdunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmonella-bakteerien ihanteellinen kasvulämpötila on ruumiinlämpö (37 °C), mutta salmonelloja kasvaa lämpötila-alueella 5–47 °C. Bakteeri pärjää sekä hyvin happamissa että emäksissä olosuhteissa ja säilyy pitkään pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa. Salmonella on kuitenkin herkkä kuumennukselle ja tuhoutuu jo 70 °C:ssa.

Salmonella taudinaiheuttajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmonella on yleinen eläinten kantama bakteeri, joka voi tartuttaa myös ihmisen. Se leviää eläinten ja ihmisten ulosteista ympäristöön. Etenkin tuotantoeläimiin bakteeri leviää ulosteilla saastuneen rehun ja juomaveden välityksellä. Salmonella tarttuu myös ihmisestä toiseen käsihygienian ollessa puutteellinen, jos se päätyy käsien kautta suoraan suuhun tai ruokaan.

Salmonellat voivat aiheuttaa joko suolisto- tai yleisinfektion. Yleisinfektioita, lavantautia ja pikkulavantautia, aiheuttavat S. typhi ja S. paratyphi. Näiden tapausten esiintyminen on kuitenkin Suomessa erittäin harvinaista. Muut salmonellat aiheuttavat kuumeista ripulia, salmonelloosia. Noin 80 % Suomessa esiintyneistä tartunnoista on peräisin ulkomaan matkoilta. [3]

Potilas saattaa levittää tautia oireettomana jopa kuukausia, mistä syystä uudet pohjoismaiden ulkopuolella matkustaneet ravintolatyöntekijät usein testataan ennen työhönottoa ottamalla ulostenäyte. Jos työntekijällä todetaan salmonellatartunta, työntekijä joutuu seurantaan.[4] Tauti voidaan hoitaa tarvittaessa mikrobilääkityksellä. Mikrobilääkitystä ei kuitenkaan suositella annettavaksi etenkään pahimman ripulivaiheen aikana, sillä tietyssä taudinvaiheessa annettuna sen on todettu jopa pitkittävän kantajuutta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Madigan, Michael et al.: Brock biology of microorganism. San Francisco (U.S.): Pearson Benjamin Cummings, 2009. ISBN 0-321-53615-0.
  • Kansanterveyslaitos: Salmonella 14.9.2006. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Euzéby, J.P.: List of Prokaryotic names with Standing in Nomenclature - Genus Salmonella (verkkosivu) 3.2.2010. Viitattu 10.5.2010. (englanniksi)
  2. Johansson, T. et al.: Opas elintarvikkeiden ja talousveden mikrobiologisista vaaroista (pdf) (EVI-EELA Opas 1/2003) 2003. Helsinki: Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
  3. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Salmonella 20.9.2009. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)
  4. a b Kuusi, M. et al.: Toimenpideohje Salmonella-tartuntojen ehkäisemiseksi (pdf) Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. 2/2007. Viitattu 10.5.2010. (suomeksi)