Antibioottiresistenssi
Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Tällöin bakteeri kasvaa, vaikka läsnä on antibioottia, jolle se olisi luontaisesti herkkä. Resistenssin hankkinutta eliötä kutsutaan resistentiksi.[1]
Ihminen tai muu bakteerin tartuttama organismi ei voi olla vastustuskykyinen antibiootille, vaan antibioottiresistenssi on yksinomaan bakteerin piirre.[2]
Luokittelu ja jaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antibioottiresistenssi on mikrobilääkeresistenssin (AMR) alalaji: Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa minkä tahansa mikro-organismin vastustuskykyä sellaista mikrobilääkettä vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen organismin aiheuttama tauti.[3] Useammalle kuin yhdelle mikrobilääkkeelle resistenttiä mikro-organismia kutsutaan multiresistentiksi (MDR, {{k-en|multidrug resistant). Bakteereita, jotka ovat erittäin laajasti lääkkeille resistenttejä (XDR, engl. extensively drug resistant) tai lääkkeille täysin resistenttejä (TDR, engl. totally drug resistant) kutsutaan joskus myös superbakteereiksi.[4]
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnettu antibioottiresistentti bakteeri on MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus.[5]
Synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottiresistenssiä esiintyy myös luonnollisesti mikrobien taistellessa elintilasta. Yhdessä plasmidissa voi olla useita geenejä, jotka luovat bakteerille resistenssiä eri antibiooteille. Toisaalta bakteerilla voi olla useita plasmideja, joissa on antibioottiresistenssigeenejä.[6] Antibioottiresistenssigeeni koodaa yleensä antibioottia hajottavaa tai tehottomaksi muuttavaa entsyymiä.[2]
Hyvin pienikin mutaatio geeniperimässä voi olla merkittävä. Jopa yhden aminohapon muutoksen vaikutuksista antibioottiresistenttiyteen on raportoitu.[7] Mutaatio tapahtui patogeenisen bakteerin geenissä acrB, joka koodaa AcrB-nimistä antiportteri mekanismilla toimivaa efflux-pumppua. AcrB siirtää substraatteja, kuten antibiootteja, periplasmasta solun ulkopuolelle.[7] Tarkemmin, AcrB on RND pumppu (resistance-nodulation division), jota esiintyy tyypillisesti Gram-negativiisilla bakteereilla. RND pumpuilla on laaja substraattispektri ja niillä on monta tehtävää, kuten virulenssitekijöiden ja myrkkyjen siirtäminen ulos solusta.lähde?
Mutaatio muutti AcrB-pumpun lääkkeitä sitovan kohdan konformaatiota ja täten pumpun substraattispesifisyyttä. Mutaation seurauksena bakteeri pystyi erittämään siprofloksasiini-antibioottia ulos solusta normaalia enemmän, mikä johti kohonneeseen resistenssiin siprofloksasiinille ja muille fluorokinoloille. Toisaalta, mutaatio teki bakteerista samanaikaisesti herkemmän toisentyyppisille antibiooteille, kuten doksorubisiinille ja minosykliinille. Tutkijoiden löydöksestä voi olla hyötyä esimerkiksi uusien antibioottien kehittämisessä.[7]
Bakteereilla on myös keinoja, joissa mutaatioita ei tarvita, kuten soluseinästä luopuminen.[8]
Antibiootin läsnä ollessa bakteereihin kohdistuu valintapaine, jolloin ne yksilöt, joilla on resistenssin aiheuttava mutaatio pärjäävät muita paremmin kasvuympäristössään. Antibiootteja käytettäessä antibioottiresistenssi siis lisääntyy.[9]
Yleistyminen ja vastatoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistymisen syitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vielä vuonna 1984 antibioottiresistenssin vakavuutta ei tajuttu, vaan esitettiin, että on kehitetty uusia tehokkaita antibiootteja, jotka poistavat ongelman. Ongelma alkoi kuitenkin lisääntyä 1980-luvun lopulla, ja Suomessa niiden antibioottien käyttöä alettiin rajoittaa. Uusien lääkkeiden kehitys on kuitenkin hidastunut.[10]
WHO:n mukaan antibioottiresistenssiä synnyttää myös antibioottien syöttäminen tuotantoeläimille, kuten sioille, naudoille ja kanoille, ja että antibioottien syöttäminen eläimille kasvua edistävänä toimenpiteenä tulisi lopettaa.[11]
Vastatoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]THL:n mukaan kustannustehokkain keino torjua mikrobilääkeresistenssiä on hyvä käsihygienia.[12] Tarpeettomia antibioottikuureja tulisi välttää, sillä niillä on yhteys bakteeriresistenssin kehitykseen.[13]
Antibioottiresistenttien bakteerien päihittämiseen kehitetään LrsK-kinaasin estäjiä ja bakteriofageja.[14][15]
Viimeinen MRSA:han tehoava antibiootti on harvoin käytetty vanha antibiootti kolistiini. Kolistiinin haittana on kuitenkin munuaisvaurioiden riski.[16] Käyttökelpoisia voivat olla 1900-luvun alun lääkeaineet salvarsaani ja turvallisempi neosalvarsaani, mutta ne sisältävät arseenia.
Tulevaisuuden uhkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WHO on vuoden 2025 raportin mukaan varoittanut, että mikrobilääkeresistenssi voi nykyisellä tahdillaan aiheuttaa siihen liittyvien kuolemien kasvun jopa 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2021 mikrobilääkeresistenssi aiheutti tai vaikutti noin 7,7 miljoonan ihmisen kuolemaan. Jos kehitys jatkuu, ihmisten hoitovaihtoehdot voivat loppua.[17][18]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951029702X
- 1 2 Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 37, 42, 150–151, 161. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 9510282936
- ↑ Antimicrobial resistance World Health Organization. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Antibiotic Resistance Questions and Answers cdc.gov. Viitattu 27.9.2018.
- ↑ MRSA Infektiotaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 14.6.2013. Viitattu 23.7.2013.
- ↑ Madigan, M.: Brock Biology of Microorganisms, s. 283–287. Pearson Benjamin Cummings, 2009. ISBN 9780132324601
- 1 2 3 Laura J. V. Piddock, David Galloway, Yvonne Brandon, Helen E. Smith, Alison J. Baylay, Attilio V. Vargiu: AcrB drug-binding pocket substitution confers clinically relevant resistance and altered substrate specificity. Proceedings of the National Academy of Sciences, 17.3.2015, nro 11, s. 3511–3516. PubMed:25737552 doi:10.1073/pnas.1419939112 ISSN 0027-8424 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Tutkimus: Bakteerit osaavat "stripata" ja se tekee niistä immuuneja antibiooteille Yle Uutiset. 27.9.2019. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Erik Gullberg, Sha Cao, Otto G. Berg, ym.: Selection of Resistant Bacteria at Very Low Antibiotic Concentrations. PLoS Pathogens, 21.7.2011, nro 7. PubMed:21811410 doi:10.1371/journal.ppat.1002158 ISSN 1553-7366 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Mia Flygar, Marianne Jansson: Bakteerien vastaisku. Lääkärilehti, 12.2.2009. Suomen Lääkäriliitto. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Antibiotic resistance World Health Organization. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Jari Jalava ym.: Hyvä käsihygienia on kustannustehokkain tapa torjua mikrobilääkeresistenssiä 14.11.2018. THL. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ CDC: Controlling the Emergence and Spread of Antimicrobial Resistance Antimicrobial Resistance. 29.1.2025. Viitattu 16.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Matti Jalasvuori: Viruksilla antibioottivastustuskykyä estämään Jyväskylän Yliopisto. 11/2016. Arkistoitu 25.11.2016. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Virpi Ekholm: Antibioottien korvaajaa kehitetään, "jokin etenee varmasti lääkkeeksi" Apteekkari. 27.2.2019. Arkistoitu 2.3.2019. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Juha Vakkilainen: Uutta lääkkeistä: Kolistimetaattinatrium Fimea Sic. 28.9.2012. Arkistoitu 22.1.2016. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Katariina Lankinen: WHO varoittaa vakavasta terveysuhasta − ”Meiltä loppuvat hoitovaihtoehdot” Suomenmaa.fi. 13.10.2025. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Antimicrobial resistance (AMR) www.healthdata.org. Viitattu 16.10.2025. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huttunen, Reetta & Nazarenko, Salla: Miten käy ihmisen ilman antibiootteja. Into, 2021. ISBN 978-952-351-502-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antibioottiresistenssi Wikimedia Commonsissa
