Antibioottiresistenssi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Resistenssin kehittyminen esimerkiksi kesken jätetyn antibioottikuurin tuloksena.

Antibioottiresistenssi, mikrobilääkeresistenssi[1] tai resistenssi[2] tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä sellaista antibioottia vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Tällöin bakteeri kasvaa, vaikka läsnä on antibioottia, jolle se olisi luontaisesti herkkä. Resistenssin hankkinutta eliötä kutsutaan resistentiksi.[2]

Antibioottiresistenssi on mikrobilääkeresistenssin alalaji: WHO:n määritelmän mukaan mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa minkä tahansa mikro-organismin vastustuskykyä sellaista mikrobilääkettä vastaan, jolla pystyttiin aiemmin parantamaan kyseisen organismin aiheuttama tauti.[3] Useammalle kuin yhdelle mikrobilääkkeelle resistenttiä mikro-organismia kutsutaan multiresistentiksi (MDR, engl. multidrug resistant). Bakteereita, jotka ovat erittäin laajasti lääkkeille resistenttejä (XDR, engl. extensively drug resistant) tai lääkkeille täysin resistenttejä (TDR, engl. totally drug resistant) kutsutaan joskus myös superbakteereiksi. [4]

Ihminen tai muu bakteerin tartuttama organismi ei voi olla vastustuskykyinen antibiootille, vaan antibioottiresistenssi on yksinomaan bakteerin piirre.[5] WHO:n mukaan antibioottiresistenssiä synnyttää myös antibioottien syöttäminen tuotantoeläimille, kuten sioille, naudoille ja kanoille, ja että antibioottien syöttäminen eläimille kasvua edistävänä toimenpiteenä tulisi lopettaa.[6]

Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottiresistenssiä esiintyy myös luonnollisesti mikrobien taistellessa elintilasta. Yhdessä plasmidissa voi olla useita geenejä, jotka luovat bakteerille resistenssiä eri antibiooteille. Toisaalta bakteerilla voi olla useita plasmideja, joissa on antibioottiresistenssigeenejä.[7] Antibioottiresistenssigeeni koodaa yleensä antibioottia hajottavaa tai tehottomaksi muuttavaa entsyymiä.[5]

Antibiootin läsnä ollessa bakteereihin kohdistuu valintapaine, jolloin ne yksilöt, joilla on resistenssin aiheuttava mutaatio pärjäävät muita paremmin kasvuympäristössään. Antibiootteja käytettäessä antibioottiresistenssi siis lisääntyy.[8]

Tunnettu antibioottiresistentti bakteeri on MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus.[9]

Viimeinen MRSA:han tehoava antibiootti on harvoin käytetty vanha antibiootti kolistiini. Kolistiinin haittana on kuitenkin munuaisvaurioiden riski.[10] Käyttökelpoisia voivat olla 1900-luvun alun lääkeaineet salvarsaani ja turvallisempi neosalvarsaani, mutta ne sisältävät arseenia. Kaikkein alkukantaisin tapa bakteerien tuhoamiseen on ollut elohopea, jota on historiassa kaadettu haavoihin. Antibioottiresistenttien bakteerien päihittämiseen kehitetään bakteriofageja.[11]

Vielä vuonna 1984 antiobioottiresistenssin vakavuutta ei tajuttu, vaan esitettiin että on kehitetty uusia tehokkaita antibiootteja, jotka poistavat ongelman. Ongelma alkoi kuitenkin lisääntyä 1980-luvun lopulla, ja Suomessa niiden antibioottien käyttöä alettiin rajoittaa. Uusien lääkkeiden kehitys on kuitenkin hidastunut.[12]

THL:n mukaan kustannustehokkain keino torjua mikrobilääkeresistenssiä on hyvä käsihygienia.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/mikrobilaakeresistenssin-seuranta
  2. a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  3. Antimicrobial resistance World Health Organization. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
  4. https://www.cdc.gov/getsmart/antibiotic-use/antibiotic-resistance-faqs.html#e www.cdc.gov. Viitattu 27.9.2018.
  5. a b Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 37, 42, 150–151, 161. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
  6. Antibiotic resistance World Health Organization. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
  7. Madigan, M. et al. "Brock Biology of Microorganisms." Sivut 283–287. Pearson Benjamin Cummings, 2009.
  8. Erik Gullberg, Sha Cao, Otto G. Berg, Carolina Ilbäck, Linus Sandegren, Diarmaid Hughes: Selection of Resistant Bacteria at Very Low Antibiotic Concentrations. PLoS Pathogens, 21.7.2011, nro 7. PubMed:21811410. doi:10.1371/journal.ppat.1002158. ISSN 1553-7366. Artikkelin verkkoversio.
  9. MRSA Infektiotaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.7.2013.
  10. Juha Vakkilainen: Kolistimetaattinatrium. fimea.fi
  11. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2016/11/tiedote-2016-11-22-09-51-10-727387
  12. Mia Flygar, Ma­rianne Jans­son: Bakteerien vastaisku, Suomen lääkärilehti 12.2.2009
  13. https://thl.fi/fi/-/hyva-kasihygienia-on-kustannustehokkain-tapa-torjua-mikrobilaakeresistenssia
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Antimicrobial resistance