Antibioottiresistenssi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Resistenssin kehittyminen esimerkiksi kesken jätetyn antibioottikuurin tuloksena.

Antibioottiresistenssi tai resistenssi[1] tarkoittaa, että jollakin eliöllä, tyypillisesti bakteerilla, on vastustuskyky yhtä tai useampaa antibioottia vastaan.[2] Tällöin eliö kasvaa, vaikka läsnä on antibioottia, jolle se olisi luontaisesti herkkä. Resistenssin hankkinutta eliötä kutsutaan resistentiksi.[1]

Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottiresistenssiä esiintyy myös luonnollisesti mikrobien tapellessa elintilasta. Yhdessä plasmidissa voi olla useita geenejä, jotka tuovat bakteerille resistenssiä eri antibiooteille. Toisaalta bakteerilla voi olla useita plasmideja, joissa on antibioottiresistenssigeenejä.[3] Antibioottiresistenssigeeni koodaa yleensä antibioottia hajottavaa tai tehottomaksi muuttavaa entsyymiä.[2]

Antibiootin läsnä ollessa suotuisan mutaation omaavat organismit pärjäävät muita paremmin kasvuympäristössään, täten antibioottiresistenssi lisääntyy antibioottien käytön myötä.

Tunnettu antibioottiresistentti bakteeri on MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  2. a b Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 37, 42, 150–151, 161. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
  3. Madigan, M. et al. "Brock Biology of Microorganisms." Sivut 283-287. Pearson Benjamin Cummings, 2009.
  4. MRSA Infektiotaudit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.7.2013.