Kalsiumfosfaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalsiumfosfaatti

Tricalcium phosphate.svg

Tunnisteet
CAS-numero 7758-87-4
Ominaisuudet
Molekyylikaava Ca3(PO4)2
Moolimassa 310,18 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen jauhe[1]
Sulamispiste 1670°C [1]
Tiheys 3,14 g/cm3 [1]
Liukoisuus veteen Ei liukene[1]

Kalsiumfosfaatti eli kalsiumortofosfaatti (Ca3(PO4)2) on kalsium- ja fosfaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Luonnossa sitä esiintyy muun muassa apatiitti-, whitlockiitti- ja fosforiittimineraaleina.[1] Ihmisten ja muiden selkärankaisten luusto koostuu muun muassa kalsiumfosfaatista. [2] Yhdistettä käytetään muun muassa lannoitteiden valmistuksessa.

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lannoitekäyttöön tarvittava kalsiumfosfaatti saadaan luonnossa esiintyvistä mineraaleissa. Pienempiä määriä kalsiumfosfaattia voidaan valmistaa natriumfosfaatin ja kalsiumkloridin välisellä reaktiolla ammoniakin läsnä ollessa. Ainetta voidaan valmistaa myös neutraloimalla fosforihappoa kalsiumhydroksidilla.[1]

2 H3PO4 + 3 Ca(OH)2 → Ca3(PO4)2 + 6 H2O

Kalsiumfofaatista valmistetaan lannoitteissa käytettävää kalsiumdivetyfosfaattia käsittelemällä sitä rikkihapolla. Prosessin sivutuotteena syntyy lisäksi kalsiumsulfaattia.[3]

Ca3(PO4)2 + 2 H2SO4 → Ca(H2PO4)2 + 2 CaSO4

Kalsiumfosfaattia käytetään myös keramiikan valmistuksessa, karjanrehun lisäaineena, sokerisiirapin selkeyttämiseen, muovien stabilisoijana ja puskuriliuoksissa.[1] Elintarvikkeissa yhdistettä käytetään hapettumisesto- ja happamuudensäätöaineena, jauhonparanteena ja sulatesuolana. Sen E-koodi on yhdessä kalsiumvetyfosfaatin ja kalsiumdivetyfosfaatin kanssa E 341.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 174. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 978-0-07-049439-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.9.2009). (englanniksi)
  2. Marko Hamilo: Itämeren vihollinen palaa pommeissakin. Helsingin Sanomat, 24.7.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.10.2009.
  3. Gerald Kutney: Sulfur, s. 36. ChemTec Publishing, 2007. ISBN 978-1-895198-37-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.10.2009). (englanniksi)
  4. E-koodiavain (PDF) Evira. Viitattu 10.10.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.