Iskukuumennus
Iskukuumennus eli UHT-käsittely (engl. ultra-high temperature processing) on kuumennukseen perustuva säilöntämenetelmä.
Iskukuumennettavat elintarvikkeet kuumennetaan korkeassa paineessa suoran höyryinjektion avulla noin sekunnin ajaksi vähintään 135 °C:n lämpötilaan. Käytännön syistä usein kuitenkin käytetään hieman korkeampia lämpötiloja ja pidempää kuumennusaikaa: tyypillisesti lämpötilat ovat 140–150 °C ja kuumennusaika yli kaksi sekuntia.[1] Useimmiten tätä menetelmää käytetään pieneliöiden tappamiseksi maidosta ja maitotuotteista ja se pidentääkin maitotuotteiden säilyvyyden moninkertaiseksi. Tyypillisesti UHT-käsiteltyjen maitotuotteiden säilyvyysaika on kuukausia, kun käsittelemättömien maitotuotteiden säilyvyys on vain muutamia päiviä.
UHT-maito kestää 20–30 asteen lämpötiloja. Maitoon voi muotoutua paakkuja tai muuttua jogurttimaiseksi, jos se viipyy liikaa lämpimässä.[2]
Maidolle tapahtuu Maillard-reaktio. Syntyy myös erilaisia rikkiyhdisteitä, jotka tekevät vastakäsitellylle maidolle munamaisen hajun. Se haihtuu lähes kokonaan noin viikossa.[2] Erilaisen proteiinirakenteen iskukuumennetusta maidosta on lähes mahdotonta tehdä juustoa.[2]
Suomessa UHT-maidon kulutus on merkittävästi vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Suomessa UHT-maidon osuus on alle prosentin luokkaa, kun Länsi-Euroopassa lähes puolet kulutetusta maidosta on iskukuumennettua.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ UHT-käsittely (iskukuumennus) MilkWorks. Arkistoitu 16.2.2015. Viitattu 12.2.2008.
- ↑ a b c Greenwoord, Veronique: The milk that lasts for months bbc.com. Viitattu 6.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Maija Ala-Siurua: Iskukuumennettu maito lisää suosiotaan Euroopassa 26.10.2003. Finfood. Viitattu 12.2.2008.