Rypsiöljy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rape seed oil, Rypsiöljy.jpg

Rypsiöljy on rypsin (lat. Brassica rapa L., ennen Campestris) siemenistä puristettu öljy, jota käytetään teollisissa prosesseissa, elintarvikkeena ja rehujen ainesosana. Rypsiöljyä sisältäviä kylmäpuristettua rypsiä ja rypsipuristetta käytetään myös sellaisenaan karjan ruokinnassa[1].

Rypsiöljy kuuluu tärkeimpiin teollisuuden käyttämiin kasviöljyihin[2]. Ravintokäyttöön tarkoitettu rypsiöljy on halpaa ja sillä on pitkä säilyvyysaika[3].

Noin 40 prosenttia rypsin rasvahappokoostumuksesta muodostuu luontaisesti terveydelle haitallisesta erukkahahaposta, mutta ravintokäyttöön jalostettujen rypsilajikkeiden rasvahapposisällöstä tyypillisesti alle puoli prosenttia on erukkahappoa. Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA on esittänyt tästä huolimatta, että liian runsas rypsiöljyn käyttö saattaa heikentää alle 10-vuotiaiden lasten terveyttä.[4]

Kansainvälinen CODEX-elintarvikestandardi käyttää englanninkielistä nimitystä rapeseed- tai canola oil sekä rypsi- että rapsiöljystä (latin. Brassica napus L)[5]. Rypsiöljyn tarkka englanninkielinen nimitys on turnip rapeseed oil tai turnip oil. Rapsia ei voida viljellä Pohjois-Suomessa[6].

Kanada ja Saksa ovat rypsiöljyn suurimmat tuottajamaat[7]. Rypsiöljyn suosio ylitti auringonkukkaöljyn suosion Suomen kotitlalouksissa vasta vuonna 1989. Rypsiöljyn voittokulku alkoi jo aiemmin, kun siitä tuli suomalaisen elintarviketeollisuuden suosituin ruokaöljy.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravintokäyttöön soveltuva rypsi jalostettiin alun perin perinteisesti risteyttämällä. Osa nykyisin viljeltävistä rypsilajikkeista on kuitenkin tuhohyönteisten takia geneettisesti muokattuja varsinkin Pohjois-Amerikan markkinoilla.[9]

Rypsin viljely aloitettiin Suomessa 1940-luvulla.[10] Rypsiöljyn teollinen tuotanto alkoi Raisiossa Oy Kasviöljyn tehtaalla vuoden 1952 lopussa.[11] 1970- ja 1980-luvuilla viljelyyn tuli uusia rypsi- ja rapsilajikkeita.[12]

Perinteisellä kasvinjalostuksella vähennettiin ensin erukahappopitoisuutta ja sitten glukosinolaattipitoisuutta. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevasta Öljynpuristamo Oy:stä tuli toinen merkittävä rypsiöljyn valmistaja 1980-luvulla.[13] Tuotantoprosessit perustuivat öljyn erottamiseen siemenestä ensin puristamalla ja sen jälkeen uuttamalla loppu öljy heksaanilla. Vuonna 1993 Öljynpuristamo Oy:n toiminta siirtyi Kantvikiin Mildolan Oy tehtaalle, jossa otettiin käyttöön lämpöpuristukseen perustuva menetelmä.[14] Raision öljynpuristamon toiminta päättyi vuonna 2014.[15]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa rypsiöljystä uutetaan kemiallisesti heksaanilla, minkä yhteydessä käytetään usein myös kuumennusta. Kyseinen kuumennus aiheuttaa transrasvojen muodostumista ja saattaa lisäksi hapettaa öljyn rasvahappoja ja tuhota sen alfalinoleenihapot. Rypsiöljyn maun ja hajunpoistossa käytetään yli 200 celsiusasten lämpötiloja ja alipainetta. Tämän aiheuttaa sen, että pieni osa öljyn linoli- ja alfalinoleenihaposta muuntuu rasvaksi.[16]

Rypsin siementen öljypitoisuus on noin 40 prosenttia ja valkuaispitoisuus noin 20 prosenttia. Rypsiöljyn puristuksessa hyödynnetään siemenen esilämmitystä, joka edesauttaa öljyn irtoamista kovasta siemenestä. Kylmäpuristettu öljy puristetaan pelkällä ruuvivoimalla ja sen tuottamalla kitkalämmöllä. Samoin kuin leivän ja kahvin paahtamisessa, siemenen esilämmityksessä muodostuu aromi- ja väriaineita.[17] Tumma, voimakkaanmakuinen raakarypsiöljy puhdistetaan fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin, jolloin sen maku miedontuu ja säilyvyys paranee, kun siitä poistetaan helposti hapettuvat vapaat rasvahapot. Suomessa on käytössä fysikaalinen puhdistusmenetelmä Mildola. Valkuaispitoinen siemenpuriste käytetään eläinten rehuksi.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rypsiöljy sisältää noin 60 prosenttia kertatyydyttymättömiä ja 34 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä poikkeuksellisen vähän eli vain noin 6 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja[18].

Pieni osa rypsiöljyn luontaisesti sisältämistä linoli- ja alfalinoleenihaposta muuntuu jalostusprosessissa rasvaksi, jota kylmäpuristamaton rypsiöljy sisältää nykyisin 1.9 - 3.6 prosenttia[16]. Elinarvikkeena myytävä rypsiöljy saa sisältää lisäksi korkeintaan 2 prosenttia terveydelle haitallista erukkahappo-nimistä rasvahappoa.[19]

Rypsiöljyssä on ravitsemuksellisesti optimaalisessa suhteessa omega-6- ja omega-3 -rasvahappoja. Lisäksi se sisältää E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kasvisteroleja.[20]

Rypsiöljyn koostumus FINELI (g/100g) ja CODEX standardissa (%-rasvahappojen kokonaismäärästä) [21] [22]
FINELI CODEX HARVARD EDU
Öljyhappo (18:1n9) 60 g/100g 51–70 %
Linolihappo (18:2n6), omega-6 22 g/100g 15–30 %
alfa-Linoleenihappo (18:3n-3), omega-3 11 g/100g 5–14 %
Teolliset transrasvat 1,9–3,6 %
Kasvisterolit 0,7 g/100g 0,5–1,1 %
E-vitamiini (alfa-tokoferoli) 19 mg/100g 10–39 mg/100g

Rypsiöljyn rasvahappokoostumuksessa on kasvuympäristön, lajin (rypsi vai rapsi) ja lajikkeiden välistä luonnollista vaihtelua, mikä on huomioitu vaihteluvälinä CODEX-standardissa. Suomessa viljellyssä rypsissä (B. rapa) on enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti alfa-linoleenihappoa, kuin rapsissa (B. napus).[23] Lisäksi pohjoiset kasvuolosuhteet lisäävät tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksia.[24]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa sallittiin vuonna 2006 seuraavan terveysväittämän käyttö rapsiöljyä sisältävien tuotteiden markkinoinnissa: ”Rajallinen ja alustava tieteellinen näyttö viittaa siihen, että 19 grammaa rapsiöljyä päivittäin nautittuna saattaa vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä, jos sillä korvataan tyydyttynyttä rasvaa”. Päätös perustui siihen, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen rapsiöljyllä vähensi vuosina 1988–1998 julkaistuissa tutkimuksissa kokonais- ja LDL-kolesterolin määrää.[25]

EU-komissio hyväksyi vuoden 2012 asetuksessa N:o 432/2012 seuraavan terveysväitteen käytön pakkausmerkinnöissä: ”Alfalinoleenihappo edistää veren kolesteroliarvojen pysymistä normaalina. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 2 grammaa alfalinoleenihappoa. Suositeltu määrä saadaan esimerkiksi 20 grammasta eli puolestatoista ruokalusikallisesta rypsiöljyä”.[26]

Osaa sioista ruokitaan Suomessa rypsiöljyllä, mikä vähentää tyydyttyneen rasvan määrää ja lisää monityydyttymättömän rasvan määrää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta rypsiporsaan lihaa syövien veren kolesteroli- tai muihin rasva-arvoihin.[27]

WHO:n vuoden 2003 ja Harvardin vuoden 2006 suositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista enintään yksi prosentti eli korkeintaan 2,2 grammaa vuorokaudessa saisi tulla terveysriskin muodostavista teollisista transrasvoista.[28][29] Sata grammaa rypsiöljyä sisältää noin 1,9–3,6 grammaa teollisia transrasvoja[16]. Suomalaiset nauttivat vuonna 2011 suomalaisen Ravintotaseen mukaan päivittäin vain 18 grammaa rypsiöljyä[30], mikä sisälsi keskimäärin 0,34–0,65 grammaa teollisia transrasvoja.

Rypsiöljy sisältää suomalaistutkijoiden mukaan ihanteellisessa suhteessa elimistön välttämättöminä rasvahappoina pidettyä linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Vuonna 2010 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että alfalinoleenihapon puute vähentää veren hyytymisestä vastaavien fibrinogeenien määrää sellaisilla potilailla, joiden veressä on liikaa fibrinogeenejä. Näiden potilaiden fibrinogeenitaso aleni, kun he korvasivat rypsiöljyllä neljänneksen margariinin, juuston ja voin sisältämästä rasvamäärästä[31][32][33][34]. Fibrinogeenin määrä lisääntyy liikaa esimerkiksi silloin, kun diabeetikolla on kroonisesti liian alhainen verensokeri[35]. Veren liiallinen fibrinogeenipitoisuus lisää dementiariskiä[36]. Veren kohonnut fibrinogeenipitoisuus on myös harvinainen aivoinfarktin syy[37], ja myös fibrinogeenin liian pieni pitoisuus lisää aivoinfarktin riskiä[38].

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen rypsin ja rapsin viljelyssä käytettiin ennen vuotta 2019[39] neonikotideiksi kutsuttuja nikotiinista johdettuja hermomyrkkyjä, jotka vaurioittivat kimalaisia ja muita pölyttäjiä[40].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kylmäpuristettu rypsi kotieläinten rehuna. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16958/kylmapuristetturypsikotielaintenrehuna.pdf?sequence=1
  2. Erucic Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 6.10.2021.
  3. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  4. Erucic acid a possible health risk for highly exposed children | EFSA www.efsa.europa.eu. Viitattu 10.10.2021. (englanniksi)
  5. CODEX (1999, Revisions 2001, 2003, 2009, Amendment 2005,2011, 2013). CODEX STANDARD FOR NAMED VEGETABLE OILS. CODEX STAN 210-1999.
  6. Rapsi Farmit. 24.8.2010. Viitattu 5.10.2021.
  7. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  8. Pirjo Sallinen ja Tapio Palmu: In Finland consumers prefer rapeseed oil. Raisio Group. https://www.gcirc.org/fileadmin/documents/Bulletins/B8/GCIRCBUL8_30.pdf
  9. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  10. Tuori, M. Rapeseed meal as a supplementary protein for dairy-cows on grass silagebased diet, with emphasis on the Nordic AAT-PBV feed protein evaluation system. Agricult. Sci. in Finland, 1992. 1: 375-429.
  11. Heino, J. Jyvä joka iti. 1989, Keuruu, Otava
  12. Heino, J. Jyvä joka iti. 1989, Keuruu, Otava
  13. Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  14. Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  15. Veikko Niittymaa: Öljynpuristamon ovi Raisiossa säppiin toistaiseksi Maaseudun tulevaisuus. 31.10.2013, 11:59. Viitattu 3.7.2015.
  16. a b c Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 19.11.2021. (englanniksi)
  17. Thiyam-Holländer U., Eskin N.A.M, Matthäus, B. Canola and rapeseed - production, processing, food quality, and nutrition. 2013, Boca Baton: CRC Press, Taylor and Francis Group.
  18. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 26.3.2021.
  19. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  20. Ncbi.nlm.nih.gov
  21. CODEX, Codex standard for named vegetable oils, CODEX stan 210-1999. 1999. Uudistetukset 2001, 2003, 2009. Lisäykset 2005, 2011, 2013.
  22. Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)
  23. Kortesniemi M., Vuorinen A.L., Sinkkonen J., Yang B., Rajala B., Kallio H. 2015. NMR metabolomics of ripened and developing oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 172:63-70.
  24. Vuorinen A.L, Kalpio M., Linderborg K.M, Kortesniemi M., Lehto K., Niemi J., Yang B., Kallio H.P. 2014. Coordinate changes in gene expression and triacylglycerol composition in the developing seeds of oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 145:664-673.
  25. Center for Food Safety and Applied Nutrition: Labeling & Nutrition - Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) wayback.archive-it.org. Viitattu 4.7.2020. (englanniksi)
  26. Schneeman, Barbara O.: Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) 6.10.2006. U.S. Food and Drug Administration. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  27. Lehtinen, Katri: Enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän porsaanlihan vaikutus plasman lipideihin ja plasman fosfolipidien rasvahappokoostumukseen terveillä aikuisilla. pro gradu, 2015. Helsingin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
  28. World Health Organization (WHO), Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases, WHO Technical Series Report 916 (Geneve, 2003) (englanniksi)
  29. Vastaus kirjalliseen kysymykseen transrasvojen käytöstä Suomessa. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_21+2017.pdf
  30. Reijo Laatikainen: Rasvat Suomessa. Rypsiöljy ykkönen, oliiviöljy kaukana. PRONUTRITIONIST. 2.3.2015. Viitattu 19.11.2021.
  31. Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia | Helsingin yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 19.5.2021.
  32. Seppänen-Laakso, T., I. Laakso, T. Lehtimaki, R. Rontu, E. Moilanen, T. Solakivi, L. Seppo, H. Vanhanen, K. Kiviranta and R. Hiltunen (2010). ”Elevated plasma fibrinogen caused by inadequate alpha-linolenic acid intake can be reduced by replacing fat with canola-type rapeseed oil.” Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 83(1): 45-54.
  33. Rypsiöljy paljastui luultua terveellisemmäksi yle.fi. Viitattu 4.11.2010.
  34. Notes.helsinki.fi
  35. Liian matala verensokeri lisää tukosriskiä. Diabetes ja lääkäri, helmikuu 2019. https://tinyurl.com/dnvr9uuz
  36. https://fin.medicine-consultant.com/half-all-dementias-start-with-damagedgatekeeper-cells-47654
  37. Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt www.kaypahoito.fi. Viitattu 19.5.2021.
  38. Aivohalvaukset kuriin yle.fi. Viitattu 19.5.2021.
  39. Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  40. HS Ympäristö | Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Helsingin Sanomat. 21.10.2021. Viitattu 22.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]