Rypsiöljy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rypsiöljy on rypsin (Brassica rapa L., ennen Campestris) siemenistä puristettu elintarvike. Kansainvälisen CODEX-elintarvikestandardin mukaan rypsiöljy (engl. rapeseed oil) voi olla valmistettu lajeista Brassica rapa L. ja Brassica napus L.. [1]. Tästä syystä rapsiöljy voi olla suomenkielessä myyntinimikkeellä rypsiöljy.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa öljykasvien viljely alkoi argentiinalaisen pellavan viljelyllä.[2] Rypsin viljely aloitettiin 1940-luvulla.[3] Rypsiöljyn teollinen tuotanto alkoi Raisiossa Oy Kasviöljyn tehtaalla vuoden 1952 lopussa.[4] 1970- ja 1980-luvuilla viljelyyn tuli uusia rypsi- ja rapsilajikkeita.[5] Perinteisellä kasvinjalostuksella vähennettiin ensin erukahappopitoisuutta ja sitten glukosinolaattipitoisuutta. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevasta Öljynpuristamo Oy:stä tuli toinen merkittävä rypsiöljyn valmistaja 1980-luvulla.[6] Tuotantoprosessit perustuivat öljyn erottamiseen siemenestä ensin puristamalla ja sen jälkeen uuttamalla loppu öljy heksaanilla. Vuonna 1993 Öljynpuristamo Oy:n toiminta siirtyi Kantvikiin Mildolan Oy tehtaalle, jossa otettiin käyttöön lämpöpuristukseen perustuva menetelmä.[7] Raision öljynpuristamon toiminta päättyi vuonna 2014.[8]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rypsin siementen öljypitoisuus on noin 40 prosenttia ja valkuaispitoisuus noin 20 prosenttia. Rypsiöljyn puristuksessa hyödynnetään siemenen esilämmitystä, joka edesauttaa öljyn irtoamista kovasta siemenestä. Kylmäpuristettu öljy puristetaan pelkällä ruuvivoimalla ja sen tuottamalla kitkalämmöllä. Samoin kuin leivän ja kahvin paahtamisessa, siemenen esilämmityksessä muodostuu aromi- ja väriaineita.[9] Tumma, voimakkaanmakuinen raakarypsiöljy puhdistetaan fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin, jolloin sen maku miedontuu ja säilyvyys paranee, kun siitä poistetaan helposti hapettuvat vapaat rasvahapot. Suomessa on käytössä fysikaalinen puhdistusmenetelmä Mildola. Valkuaispitoinen puristusjäte käytetään eläinten rehuksi.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rypsiöljy sisältää runsaasti kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja, mutta vähän tyydyttynyttä rasvaa. Siinä on ravitsemuksellisesti optimaalisessa suhteessa omega-6- ja omega-3 -rasvahappoja. Lisäksi rypsiöljy sisältää E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kasvisteroleja.[10]

Rypsiöljyn koostumus FINELI (g/100g) ja CODEX standardissa (%-rasvahappojen kokonaismäärästä) [11]
FINELI CODEX
Öljyhappo (18:1n9) 60 g/100g 51-70  %
Linolihappo (18:2n6), omega-6 22 g/100g 15-30  %
alfa-Linoleenihappo (18:3n-3), omega-3 11 g/100g 5-14  %
Kasvisterolit 0,7 g/100g 0,5-1,1  %
E-vitamiini (alfa-tokoferoli) 19 mg/100g 10-39 mg/100g

Rypsiöljyn rasvahappokoostumuksessa koostumuksessa on kasvuympäristön, lajin (rypsi vai rapsi) ja lajikkeiden välistä luonnollista vaihtelua, mikä on huomioitu vaihteluvälinä CODEX-standardissa. Suomessa viljellyssä rypsissä (B. rapa) on enemmän monityydyttämättömiä rasvahappoja, erityisesti alfa-linoleenihappoa, kuin rapsissa (B. napus).[12] Lisäksi pohjoiset kasvuolosuhteet lisäävät tyydyttämättömien rasvahappojen pitoisuuksia.[13]

Terveystutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on ravitsemuksellisesti monipuolinen.[14]Komission asetuksessa (EU) N:o 432/2012 on hyväksytty terveysväitteen ”alfalinoleenihappo edistää veren kolesteroliarvojen pysymistä normaalina” käyttö pakkausmerkinnöissä. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 2 grammaa alfa-linoleenihappoa. Suositeltu määrä saadaan 20 grammasta eli puolestatoista ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Yhdysvalloissa on sallittu myös vastaavanlaisen rypsiöljyväitteen kertominen kuluttajille.[15] Rypsiöljyn terveysvaikutuksia on tutkittu osana Itämeren ruokavaliota, jossa se korvaa kovaa eläin- ja maitorasvaa.[16] Itämeren ruokavalio vähensi haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta ja nosti HDL-kolesterolin pitoisuutta 4–6 kuukauden tutkimusjakson aikana. Vuonna 2010 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan rypsiöljyn rasvahappokoostumus on elimistön välttämättömien rasvojen kannalta paras mahdollinen, ja se alentaa elimistön fibrinogeeniarvoja paremmin kuin mikään muu rasva, esimerkiksi oliiviöljy.[17]lähde tarkemmin?Tutkimuksen tekijät arvelevat rypsiöljyn siksi ehkäisevän dementiaa, diabetesta ja aivoinfarktia.[18][19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. CODEX (1999, Revisions 2001, 2003, 2009, Amendment 2005,2011, 2013). CODEX STANDARD FOR NAMED VEGETABLE OILS. CODEX STAN 210-1999.
  2. Valle, O. Kotimaisten öljykasvien tuotanto: Öljykasviviljelymme nykyinen vaihe. J. Industr. Chem. 1953. 10:147-150
  3. Tuori, M. Rapeseed meal as a supplementary protein for dairy-cows on grass silagebased diet, with emphasis on the Nordic AAT-PBV feed protein evaluation system. Agricult. Sci. in Finland, 1992. 1: 375-429.
  4. Heino, J. Jyvä joka iti. 1989, Keuruu, Otava
  5. Heino, J. Jyvä joka iti. 1989, Keuruu, Otava
  6. Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  7. Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  8. Veikko Niittymaa: Öljynpuristamon ovi Raisiossa säppiin toistaiseksi Maaseudun tulevaisuus. 31.10.2013, 11:59. Viitattu 3.7.2015.
  9. Thiyam-Holländer U., Eskin N.A.M, Matthäus, B. Canola and rapeseed - production, processing, food quality, and nutrition. 2013, Boca Baton: CRC Press, Taylor and Francis Group.
  10. Ncbi.nlm.nih.gov
  11. CODEX, Codex standard for named vegetable oils, CODEX stan 210-1999. 1999. Uudistetukset 2001, 2003, 2009. Lisäykset 2005, 2011, 2013.
  12. Kortesniemi M., Vuorinen A.L., Sinkkonen J., Yang B., Rajala B., Kallio H. 2015. NMR metabolomics of ripened and developing oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 172:63-70.
  13. Vuorinen A.L, Kalpio M., Linderborg K.M, Kortesniemi M., Lehto K., Niemi J., Yang B., Kallio H.P. 2014. Coordinate changes in gene expression and triacylglycerol composition in the developing seeds of oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 145:664-673.
  14. Kasviöljy Viitattu 13.7.2015.
  15. Schneeman, Barbara O.: Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) 6.10.2006. U.S. Food and Drug Administration. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  16. Uusitupa, M., K. Hermansen, M. J. Savolainen, U. Schwab, M. Kolehmainen, L. Brader, L. S. Mortensen, L. Cloetens, A. Johansson-Persson, G. Onning, M. Landin-Olsson, K. H. Herzig, J. Hukkanen, F. Rosqvist, D. Iggman, J. Paananen, K. J. Pulkki, M. Siloaho, L. Dragsted, T. Barri, K. Overvad, K. E. Bach Knudsen, M. S. Hedemann, P. Arner, I. Dahlman, G. I. Borge, P. Baardseth, S. M. Ulven, I. Gunnarsdottir, S. Jonsdottir, I. Thorsdottir, M. Oresic, K. S. Poutanen, U. Riserus and B. Akesson (2013). ”Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome – a randomized study (SYSDIET).” J Intern Med 274(1): 52-66. abstrakti ja artikkeli
  17. Seppänen-Laakso, T., I. Laakso, T. Lehtimaki, R. Rontu, E. Moilanen, T. Solakivi, L. Seppo, H. Vanhanen, K. Kiviranta and R. Hiltunen (2010). ”Elevated plasma fibrinogen caused by inadequate alpha-linolenic acid intake can be reduced by replacing fat with canola-type rapeseed oil.” Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 83(1): 45-54.
  18. Rypsiöljy paljastui luultua terveellisemmäksi Viitattu 4.11.2010.
  19. Notes.helsinki.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]