Rypsiöljy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rape seed oil, Rypsiöljy.jpg

Rypsiöljy on rypsin (lat. Brassica rapa L., ennen Campestris) siemenistä puristettu öljy, jota käytetään teollisissa prosesseissa, elintarvikkeena ja rehujen ainesosana.

Rypsiöljy kuuluu tärkeimpiin teollisuuden käyttämiin kasviöljyihin[1]. Ravintokäyttöön tarkoitettu rypsiöljy on halpaa ja sillä on pitkä säilyvyysaika[2].

Noin 40 prosenttia rypsin rasvahappokoostumuksesta muodostuu luontaisesti terveydelle haitallisesta erukkahahaposta, mutta ravintokäyttöön jalostettujen rypsilajikkeiden rasvahapposisällöstä tyypillisesti alle puoli prosenttia on erukkahappoa. Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA on esittänyt tästä huolimatta, että liian runsas rypsiöljyn käyttö saattaa heikentää alle 10-vuotiaiden lasten terveyttä.[3]

Kansainvälinen CODEX-elintarvikestandardi käyttää englanninkielistä nimitystä rapeseed- tai canola oil sekä rypsi- että rapsiöljystä (latin. Brassica napus L)[4]. Rypsiöljyn tarkka englanninkielinen nimitys on turnip rapeseed oil tai turnip oil. Rapsia ei voida viljellä Pohjois-Suomessa[5].

Kanada ja Saksa ovat rypsiöljyn suurimmat tuottajamaat[6].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravintokäyttöön soveltuva rypsi jalostettiin alun perin perinteisesti risteyttämällä. Nykyisin viljeltävät rypsilajikkeet ovat kuitenkin tuhohyönteisten takia geneettisesti muokattuja.[7]

Rypsin viljely aloitettiin Suomessa 1940-luvulla.[8] Rypsiöljyn teollinen tuotanto alkoi Raisiossa Oy Kasviöljyn tehtaalla vuoden 1952 lopussa.[9] 1970- ja 1980-luvuilla viljelyyn tuli uusia rypsi- ja rapsilajikkeita.[10]

Perinteisellä kasvinjalostuksella vähennettiin ensin erukahappopitoisuutta ja sitten glukosinolaattipitoisuutta. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevasta Öljynpuristamo Oy:stä tuli toinen merkittävä rypsiöljyn valmistaja 1980-luvulla.[11] Tuotantoprosessit perustuivat öljyn erottamiseen siemenestä ensin puristamalla ja sen jälkeen uuttamalla loppu öljy heksaanilla. Vuonna 1993 Öljynpuristamo Oy:n toiminta siirtyi Kantvikiin Mildolan Oy tehtaalle, jossa otettiin käyttöön lämpöpuristukseen perustuva menetelmä.[12] Raision öljynpuristamon toiminta päättyi vuonna 2014.[13]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rypsin siementen öljypitoisuus on noin 40 prosenttia ja valkuaispitoisuus noin 20 prosenttia. Rypsiöljyn puristuksessa hyödynnetään siemenen esilämmitystä, joka edesauttaa öljyn irtoamista kovasta siemenestä. Kylmäpuristettu öljy puristetaan pelkällä ruuvivoimalla ja sen tuottamalla kitkalämmöllä. Samoin kuin leivän ja kahvin paahtamisessa, siemenen esilämmityksessä muodostuu aromi- ja väriaineita.[14] Tumma, voimakkaanmakuinen raakarypsiöljy puhdistetaan fysikaalisin tai kemiallisin menetelmin, jolloin sen maku miedontuu ja säilyvyys paranee, kun siitä poistetaan helposti hapettuvat vapaat rasvahapot. Suomessa on käytössä fysikaalinen puhdistusmenetelmä Mildola. Valkuaispitoinen siemenpuriste käytetään eläinten rehuksi.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rypsiöljy sisältää noin 60 prosenttia kertatyydyttymättömiä ja 34 prosenttia monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä poikkeuksellisen vähän eli vain noin 6 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja[15]. Muu kuin kylmäpuristettu rypsiöljy sisältää lisäksi hyvin vähäisiä määriä transrasvoja[16]. Elinarvikkeena myytävä rypsiöljy saa sisältää korkeintaan 2 prosenttia terveydelle haitallista erukkahappo-nimistä rasvahappoa.[17]

Rypsiöljyssä on ravitsemuksellisesti optimaalisessa suhteessa omega-6- ja omega-3 -rasvahappoja. Lisäksi se sisältää E-vitamiinia, K-vitamiinia ja kasvisteroleja.[18]

Rypsiöljyn koostumus FINELI (g/100g) ja CODEX standardissa (%-rasvahappojen kokonaismäärästä) [19] [20]
FINELI CODEX HARVARD EDU
Öljyhappo (18:1n9) 60 g/100g 51–70 %
Linolihappo (18:2n6), omega-6 22 g/100g 15–30 %
alfa-Linoleenihappo (18:3n-3), omega-3 11 g/100g 5–14 %
Teolliset transrasvat 1,9–3,6 %
Kasvisterolit 0,7 g/100g 0,5–1,1 %
E-vitamiini (alfa-tokoferoli) 19 mg/100g 10–39 mg/100g

Rypsiöljyn rasvahappokoostumuksessa on kasvuympäristön, lajin (rypsi vai rapsi) ja lajikkeiden välistä luonnollista vaihtelua, mikä on huomioitu vaihteluvälinä CODEX-standardissa. Suomessa viljellyssä rypsissä (B. rapa) on enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti alfa-linoleenihappoa, kuin rapsissa (B. napus).[21] Lisäksi pohjoiset kasvuolosuhteet lisäävät tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuuksia.[22]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa sallittiin vuonna 2006 seuraavan terveysväittämän käyttö rapsiöljyä sislätävien tuotteiden markkinoinnissa: "Rajallinen ja alustava tieteellinen näyttö viittaa siihen, että 19 grammaa rapsiöljyä päivittäin nautittuna saattaa vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä, jos sillä korvataan tyydyttynyttä rasvaa". Päätös perustui siihen, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen rapsiöljyllä vähensi vuosina 1988-1998 julkaistuissa tutkimuksissa kokonais- ja LDL-kolesterolin määrää.[23]

EU-komissio hyväksyi vuoden 2012 asetuksessa N:o 432/2012 seuraavan terveysväitteen käytön pakkausmerkinnöissä ”Alfalinoleenihappo edistää veren kolesteroliarvojen pysymistä normaalina. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 2 grammaa alfa-linoleenihappoa. Suositeltu määrä saadaan esimerkiksi 20 grammasta eli puolestatoista ruokalusikallisesta rypsiöljyä.[24]

Rypsiöljy sisältää suomalaistutkijoiden mukaan ihanteellisessa suhteessa elimistön välttämättöminä rasvahappoina pidettyä linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Vuonna 2010 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että alfalinoleenihapon puute vähentää veren hyytymisestä vastaavien fibrinogeenien määrää potilailla, joiden veressä on sitä liikaa. Näiden potilaiden fibrinogeenitaso aleni, kun he korvasivat rypsiöljyllä neljänneksen margariinin, juuston ja voin sisältämästä rasvamäärästä[25][26][27][28]. Fibrinogeenin määrä lisääntyy liikaa esimerkiksi silloin, kun diabeetikolla on kroonisesti liian alhainen verensokeri[29]. Veren liiallinen fibrinogeenipitoisuus lisää dementiariskiä[30]. Veren kohonnut fibrinogeenipitoisuus on myös harvinainen aivoinfarktin syy[31], mutta fibrinogeenin liian pieni pitoisuus lisää aivoinfarktin riskiä[32].

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen rypsin ja rapsin viljelyssä käytettiin ennen vuotta 2019[33] neonikotideiksi kutsuttuja nikotiinista johdettuja hermomyrkkyjä, jotka vaurioittivat kimalaisia ja muita pölyttäjiä[34].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erucic Acid - an overview | ScienceDirect Topics www.sciencedirect.com. Viitattu 6.10.2021.
  2. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  3. Erucic acid a possible health risk for highly exposed children | EFSA www.efsa.europa.eu. Viitattu 10.10.2021. (englanniksi)
  4. CODEX (1999, Revisions 2001, 2003, 2009, Amendment 2005,2011, 2013). CODEX STANDARD FOR NAMED VEGETABLE OILS. CODEX STAN 210-1999.
  5. Rapsi Farmit. 24.8.2010. Viitattu 5.10.2021.
  6. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  7. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  8. Tuori, M. Rapeseed meal as a supplementary protein for dairy-cows on grass silagebased diet, with emphasis on the Nordic AAT-PBV feed protein evaluation system. Agricult. Sci. in Finland, 1992. 1: 375-429.
  9. Heino, J. Jyvä joka iti. 1989, Keuruu, Otava
  10. Heino, J. Jyvä joka iti. 1989, Keuruu, Otava
  11. Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  12. Carpela A. ja Metsäkylä A. Työelämää öljynpuristamossa - Elintarviketeollisuutta Helsingin Herttoniemessä 1958-1993. 1999, Helsinki: Museoviraston työväenjulkaisuja 10.
  13. Veikko Niittymaa: Öljynpuristamon ovi Raisiossa säppiin toistaiseksi Maaseudun tulevaisuus. 31.10.2013, 11:59. Viitattu 3.7.2015.
  14. Thiyam-Holländer U., Eskin N.A.M, Matthäus, B. Canola and rapeseed - production, processing, food quality, and nutrition. 2013, Boca Baton: CRC Press, Taylor and Francis Group.
  15. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 26.3.2021.
  16. Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)
  17. Rapeseed Oil (Canola Oil): Uses, Benefits, and Downsides Healthline. 30.10.2019. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  18. Ncbi.nlm.nih.gov
  19. CODEX, Codex standard for named vegetable oils, CODEX stan 210-1999. 1999. Uudistetukset 2001, 2003, 2009. Lisäykset 2005, 2011, 2013.
  20. Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)
  21. Kortesniemi M., Vuorinen A.L., Sinkkonen J., Yang B., Rajala B., Kallio H. 2015. NMR metabolomics of ripened and developing oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 172:63-70.
  22. Vuorinen A.L, Kalpio M., Linderborg K.M, Kortesniemi M., Lehto K., Niemi J., Yang B., Kallio H.P. 2014. Coordinate changes in gene expression and triacylglycerol composition in the developing seeds of oilseed rape (Brassica napus) and turnip rape (Brassica rapa). Food Chemistry 145:664-673.
  23. Center for Food Safety and Applied Nutrition: Labeling & Nutrition - Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) wayback.archive-it.org. Viitattu 4.7.2020. (englanniksi)
  24. Schneeman, Barbara O.: Qualified Health Claims: Letter of Enforcement Discretion - Unsaturated Fatty Acids from Canola Oil and Reduced Risk of Coronary Heart Disease (Docket No. 2006Q-0091) 6.10.2006. U.S. Food and Drug Administration. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
  25. Rypsiöljy alentaa verisuonitukoksia ja tulehduksia aiheuttavaa fibrinogeenia | Helsingin yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 19.5.2021.
  26. Seppänen-Laakso, T., I. Laakso, T. Lehtimaki, R. Rontu, E. Moilanen, T. Solakivi, L. Seppo, H. Vanhanen, K. Kiviranta and R. Hiltunen (2010). ”Elevated plasma fibrinogen caused by inadequate alpha-linolenic acid intake can be reduced by replacing fat with canola-type rapeseed oil.” Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 83(1): 45-54.
  27. Rypsiöljy paljastui luultua terveellisemmäksi yle.fi. Viitattu 4.11.2010.
  28. Notes.helsinki.fi
  29. Liian matala verensokeri lisää tukosriskiä. Diabetes ja lääkäri, helmikuu 2019. https://tinyurl.com/dnvr9uuz
  30. https://fin.medicine-consultant.com/half-all-dementias-start-with-damagedgatekeeper-cells-47654
  31. Harvinaiset aivoinfarktin ja TIA:n syyt www.kaypahoito.fi. Viitattu 19.5.2021.
  32. Aivohalvaukset kuriin yle.fi. Viitattu 19.5.2021.
  33. Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  34. HS Ympäristö | Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Helsingin Sanomat. 21.10.2021. Viitattu 22.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]