Rypsi
| Rypsi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Kaalit Brassica |
| Laji: | rapa |
| Alalaji: | oleifera |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Brassica rapa subsp. oleifera |
|
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Levinneisyys ja viljely koskevat vain Suomea, vaikka "historia" - osiossa puhutaan myös Kiinasta |
Rypsi (Brassica rapa Oleifera-ryhmä, Brassica rapa subsp. oleifera, ennen B. campestris) on viljelykäyttöön otettu nauriin alalaji. Rypsi kuuluu ristikukkaisiin kasveihin ja sillä on keltaiset kukinnot.
Rypsin siemenistä puristetaan öljyä, jota käytettiin aikaisemmin lamppujen polttoaineena ja nykyisin ruokaöljynä. Sivutuotteena syntyy valkuaispitoista puristetta, jota voidaan käyttää eläinten rehuna[1].
Pohjoisemmassa menestyvä rypsi muistuttaa ulkonäöltään paljon rapsia, joka on lantun alalaji. Kasvit erottaa toisistaan siitä, että rypsin kukinnossa aukeavat ensimmäisinä ylimmäiset ja rapsin kukinnossa alimmaiset kukat.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rypsiä on viljelty Kiinassa ja Intiassa jo 1500 eaa. Siitä tehtiin lamppuöljyä 1800-luvulle asti. Suomessa sitä alettiin viljellä laajemmin vasta 1980-luvulla.
Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rypsiä voidaan viljellä samalla paikalla korkeintaan kerran viidessä vuodessa[2]. Kevätrypsiä voidaan viljellä Etelä- ja Länsi-Suomessa lähinnä Vaasa-Tampere-Joensuu -linjalle asti. Sen kasvuaika on noin 105 päivää. Etelämpänä voidaan viljellä myös syysrypsiä.[3]
Suomalaisessa rypsin viljelyssä tarvitaan erityisen paljon torjunta-aineita rikkakasveja ja tuholaisia vastaan[4], koska rypsi kylvetään yleensä jo keväällä[5]. Mehiläisille ja muille pölyttäjille haitalliset neonikotinoidi-torjunta-aineet asetettiin käyttökieltoon Euroopassa vuonna 2013. Suomi ja eräät muut maat ovat kuitenkin hakeneet kiellolle vuosittain öljykasvien viljelyyn myönnettäviä poikkeuslupia. Kevätrypsin viljeleminen olisi lähes mahdotonta ilman niitä.[6]
Rypsiä viljeltiin Suomessa vuonna 2014 28 700 hehtaarilla[7]. 2020-luvun rapsikuoriaistuhot ovat kuitenkin saaneet monet suomalaiset luopumaan sen viljelystä[2].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KYLMÄPURISTETTU RYPSI KOTIELÄINTEN REHUNA Martina Westman. Opinnäytetyö 21.5.2010. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16958/kylmapuristetturypsikotielaintenrehuna.pdf?sequence=1
- ↑ a b Tuhohyönteiset | Tuholaisten biologinen torjunta on onnistunut kasvihuoneissa – voisiko se korvata kemikaalit avomaallakin? Helsingin Sanomat. 5.11.2020. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Kevätrypsiä, kevätrapsia vai syysrypsiä? Maatilan Pellervo 2005
- ↑ Kati Lassi ja Unto Tulisalo: Kevätrypsin ja -rapsin viljelytekniikka (Kasvinsuojelu) 21.2.2013. Agronet. Arkistoitu 14.7.2014.
- ↑ Rypsi vaihtui rapsiin kaupoissa – hämmentyneet asiakkaat kyselevät perään Yle Uutiset. 2.7.2014. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Oona Komonen: Suomessa saa käyttää pölyttäjille haitallista torjunta-ainetta – "Ei tässä olla mehiläisiä tappamassa", perustelee poikkeusluvan hakija Seura.fi. 20.3.2018. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Lassheikki, Petri: Rypsin ja rapsin viljelyala kutistunut ennätysalas Yle Uutiset. 10.7.2014. Viitattu 10.7.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Agronet (Arkistoitu – Internet Archive)
