Neonikotinoidit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neonikotinoidit ovat joukko kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään tuhohyönteisten torjunnan tehoaineina kasvinsuojeluaineissa[1]. Neonikotinoidit ovat nikotiinin synteettisiä johdannaisia.

Neonikotinoidit olivat vielä vuonna 2018 maailman yleisin torjunta-aineryhmä[2]. Niitä on käytetty Suomessa siementen peittaukseen erityisesti rypsillä, rapsilla ja sokerijuurikkaalla[3][4]. Peittauksella on pyritty estämään mm. kirppojen (Phyllotreta) kuten aaltojuovakirpan (Phyllotreta undulata) sekä mutkajuovakirpan (Phyllotreta striolata) aikeuttamia vioituksia kasvien taimissa.

Neonikotinoidit leviävät maaperän ja veden kautta mehiläiskantoihin, joille ne aiheuttavat suuria vahinkoja[5]. Ne heikentävät esimerkiksi tarhamehiläisten suunnistuskykyä[6]. Neonikotinoideja on epäilty mehiläisten joukkokadon aiheuttajiksi ja vaikuttavan lintujen muuttokäyttäytymiseen.[7] Neonikotinoidien on osoitettu vähentävän kimalaisten suorittamaa omenoiden pölytystä.[8]

EU kielsi haitallisimpien neonikotinoidien käytön pölyttäjiä houkuttelevilla kasveilla jo vuonna 2013, mutta Suomi ja monet muut maat jatkoivat vuosia neonikotinoidien käyttöä rypsin ja rapsin viljelyssä poikkeusluvan turvin.[9] Suomelle ei ole enää myönnetty poikkeuslupaa vuoden 2018 jälkeen[10].

Neonikotinoideja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HS Ympäristö | Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Helsingin Sanomat. 21.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
  2. Öljykasvien torjunta-aineelle täyskielto EU:ssa – EU sallii mehiläisille tuhoisan torjunta-aineen käytön vain kasvihuoneissa Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  3. Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  4. Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  5. Öljykasvien torjunta-aineelle täyskielto EU:ssa – EU sallii mehiläisille tuhoisan torjunta-aineen käytön vain kasvihuoneissa Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  6. HS Ympäristö | Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Helsingin Sanomat. 21.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
  7. Tutkimus: Yleinen tuholaismyrkky vie linnuilta ruokahalun ja näännyttää ne Yle Uutiset. Viitattu 19.9.2019.
  8. Stanley, D. A. et al.: Nature, 2015, 2015. vsk, nro 528, s. 548–550. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.04.2018.
  9. HS Ympäristö | Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Helsingin Sanomat. 21.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
  10. Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]