Maku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aineen tai esineen ominaisuutta. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Maku on aineen tai esineen ominaisuus, joka tunnetaan tai aistitaan makuaistilla.[1]

Ihminen aistii maut makusoluilla, joita on kielessä, kitalaessa ja nielussa. Erilaisia makuja aistivien kielen makusolujen määrä vaihtelee kielen eri osissa.[2]

Mauksi koetut aistimukset ovat ihmisellä usein todellisuudessa hajuja, joita ihminen pystyykin aistimaan paljon enemmän kuin makuja. Ruoan makuun vaikuttaa myös sen tarjoilulämpötila.[2]

Perusmaut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen aistimia perusmakuja on viisi.[2]

Happaman maun aiheuttaa vetyioni (H+), ja sen havaitsevina reseptoreina toimivat vetyionikanavat.[3] Hapan maku syntyy muun muassa sitruunahapon tai maitohapon vaikutuksesta. Happamia ruokia ovat esimerkiksi sitruuna, karpalo, piimä ja hapatettu ruisleipä.[2] Hapan maku myös varoittaa happamasta kemiallisesta liuoksesta.[3] Pienet lapset eivät pidä happamasta mausta, vaan siihen joutuu opettelemaan.[3]

Karvas maku syntyy esimerkiksi kofeiinista tai kiniinistä. Se aistitaan 25 proteiinikytkentäisellä reseptorilla.[3] Karvaita ruokia ovat esimerkiksi kahvi, greippi ja tonic-vesi.[2] Karvasta makua pidetään yleensä epämiellyttävänä ja pistävänä, ja se voi varoittaa ihmistä myrkyllisyydestä. Ihminen oppii pitämään karvaasta mausta vasta myöhemmällä iällä.[3]

Makea koetaan usein miellyttäväksi mauksi, josta pitävät jo vastasyntyneet lapset. Makeus kertoo hiilihydraatin, turvallisen energian läsnäolosta ruoassa. Makeuden maistamiseen tarvitaan kahden tyyppisiä G-proteiinireseptoreita.[3] Puhtaimmillaan makeus esiintyy tavallisessa sokerissa. Makeita ruokia ovat esimerkiksi hunaja, makeiset, jäätelö ja mansikka.[2]

Suolainen maku esiintyy puhtaimmillaan ruokasuolassa. Se aistitaan pääasiallisesti natriumionien läsnäollessa, ja reseptoreina toimivat kielessä olevat ionikanavat.[3] Suolaista makua on suolapitoisissa ruoissa, kuten perunalastuissa ja meetvurstissa.[2] Vauva oppii pitämään suolan mausta vedessä neljän kuukauden iässä.[3]

Umami on täyteläinen, lihaliemimäinen maku. Siihen reagoivat kielen G-proteiinireseptorit. Umamia esiintyy muun muassa lihassa, mausteissa kuten natriumglutamaatissa, sekä sienissä, tomaatissa ja äidinmaidossa.[2][3]

Makuaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makuaine on ruokaan lisättävä aine, jonka tarkoitus on antaa sille lisää makua. Makuaineita ovat mausteet ja höysteet.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: maku. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.
  2. a b c d e f g h Makujen monipuolinen maailma Ruokatieto. Viitattu 3.4.2021.
  3. a b c d e f g h i Ihmisen viisi perusmakua Turun Sanomat. Viitattu 3.4.2021.
  4. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: makuaine. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus.