Älypuhelin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huawei P20Lite Vuodelta 2018

Älypuhelin (engl. smartphone) on matkapuhelin, jossa on perinteisen matkapuhelimen puhe- ja tekstiviestimahdollisuuksien lisäksi tietokoneen ominaisuuksia kuten sähköposti- ja internetyhteys[1] sekä GPS-paikannin. Älypuhelimissa on useimmiten graafinen käyttöliittymä ja monipuolinen valikoima mobiilisovelluksia eli puhelimella käytettäviä tietokoneohjelmia. Älypuhelimen käyttöjärjestelmä on yleensä siinä määrin avoin, että kolmansien osapuolten on mahdollista tuottaa siihen uusia sovelluksia.

Älypuhelimen toiminta perustuu mikroaaltosäteilyn lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Pieni osa älypuhelimen lähettämästä säteilystä kantautuu matkapuhelinverkon lähimmälle 2G-, 3G-,4G- tai 5G-tukiasemalle, joka siirtää puhelimen lähettämän informaation lankaverkkoon.

Lähes 80 prosentilla yli 15-vuotiaista suomalaisista oli käytössään älypuhelin vuonna 2017. Älypuhelin ei ollut yhtä suosittu kaikkein vanhimpien ikäryhmien keskuudessa, koska alle puolella 65-75-vuotiaista ja vain 15 prosentilla 75-89-vuotiaista oli älypuhelin käytössään.[2]

Suomessa käytettiin vuonna 2016 eniten mobiilidataa maailmassa, seuraavalla sijalla olivat Ruotsi, Etelä-Korea ja Japani. Mobiilidatan käytön huima kasvu Suomessa johtuu muun muassa videopalveluiden yleistymisestä sekä nopean 4G-verkon laajenemisesta. Mobiilidatan käyttö on Suomessa myös poikkeuksellisen edullista.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunikaattoreita (engl. personal communicator) voidaan pitää ensimmäisinä älypuhelimina. Ensimmäinen kommunikaattori oli vuonna 1993 julkaistu IBM Simon. Yhteistyössä BellSouth-operaattorin kanssa kehitetyssä tuotteessa oli kosketusnäyttö ja se sisälsi sähköpostin, kalenterin, osoitekirjan, laskimen, kynällä käytettävän luonnoslehtiön ja hakulaitteen. Laitteen suositushinta oli 899 dollaria.[4] Laite kuitenkin kärsi mittavista teknisistä ongelmista, ja IBM veti sen pois markkinoilta jo seuraavana vuonna.[5]

Nokian vuonna 1996 julkaisemaa Communicator 9000-mallia myytiin laajasti Euroopassa. Siinä ei ollut kosketusnäyttöä, ja se näytti ulkoisesti minikokoiselta kannettavilta tietokoneelta painaen lähes 400 grammaa. Kyse oli käytännössä 386-PC-tietokoneen ja Nokia 2110-puhelimen yhdistelmästä, jonka käyttöjärjestelmänä oli GEOS.

Ensimmäinen moderni älypuhelin oli ruotsalaisen Ericssonin vuonna 2000 markkinoille tuoma R380-mallinen matkapuhelin. Siinä oli mustavalkoinen kosketusnäyttö ja Symbian-käyttöjärjestelmä.[6]

Apple toi myyntiin ensimmäisen älypuhelinmallinsa iPhonen vuonna 2007. Sen uudistetun 3G-version myynti alkoi Suomessa kesällä 2008. Niiden ja myöhempien versioiden käyttöjärjestelmä on Applen kehittämä iOS.

Loppuvuodesta 2008 markkinoille tuotu Android-käyttöjärjestelmä valtasi nopeasti älypuhelimien käyttöjärjestelmien markkinat ja hallitsi niitä 2010-luvun alusta lähtien. Microsoft ei onnistunut koskaan vakiinnuttamaan oman Windows Phonensa asemaa.

Älypuhelin yleistyi Suomessa 2010-luvulla[7], jolloin kasvua oli noin viisi prosenttiyksikköä vuodessa, ja vielä enemmän vuosikymmenen alussa[8]. Internetissä surffailu oli suurin syy hankkia älypuhelin vuonna 2013, jolloin jo kolmessa viidestä yli 15-vuotiaiden omistamista kännyköistä oli älyominaisuuksia.[9] Vuonna 2018 jo yli 71 prosenttia suomalaisista käytti internetiä matkapuhelimella[10].

Toiminnallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut puhelinominaisuudella varustetut kämmentietokoneet muistuttavat älypuhelimia ja älypuhelimet vastaavasti kämmentietokoneita. Laitetyypit ovat siis lähestyneet toisiaan, kämmentietokoneiden jäätyä lähes marginaaliin. Kämmentietokoneessa on yhä useammin mahdollisuus tiedonsiirtoon 3G-, WLAN-, GPRS- ja EDGE-tekniikoilla, matkapuhelimessa on taas toimisto-ohjelmistoja kuten sähköposti sekä selainpohjaiset tietojärjestelmät. Älypuhelinten suuremmat tietokonenäytöt ja QWERTY-näppäimistöt tekevät niistä soveliaita tekstitiedostojen ja sovellusten hallintaan. Ne tukevat silti monia nykyaikaisten puhelinten perustoimintoja kuten digikamera ja tekstiviestit.

Tekniset ratkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin käyttöjärjestelmä älypuhelimissa on Linux-pohjainen Android. Linux-pohjaiset järjestelmät eivät edellytä valmistajilta lisenssimaksuja, mutta ne vastaavat itse sen mukauttamisesta matkapuhelinkäyttöön. Kämmentietokonetyyppiset laitteet perustuivat aikaisemmin usein Windows Mobile -käyttöjärjestelmään. Vuodesta 2010 alkaen sen korvasi markkinoilla uudempi Windows Phone -käyttöjärjestelmä. Merkittäväksi matkapuhelinvalmistajaksi nousseen Applen iPhone käyttää muutamiin Mac OS X -käyttöjärjestelmän komponentteihin perustuvaa iOS-käyttöjärjestelmää. Muita jo markkinoilta poistuneita älypuhelinten käyttöjärjestelmiä ovat BlackBerry, Symbian, BREW ja Palm OS. Käyttöjärjestelmän ohella älypuhelimissa on sovellusalusta ja käyttöliittymäohjelmisto, kuten Nokian Series 60.

Älypuhelinten laitealustat sisältävät prosessorin ohella modeemin langatonta tiedonsiirtoa varten, joskus samassa ytimessä, samoin kuin tarvittavat oheispiirit ja muun tietokonekovon sekä päätelaite-elektroniikan.

Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Älypuhelinmarkkinoiden jakautuminen käyttöjärjestelmittäin vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä tutkimuslaitos Gartnerin mukaan.

2010-vuosikymmenen alussa Nokia ja sen Symbian-käyttöjärjestelmä pitivät hallussaan merkittävää osuutta älypuhelinmarkkinoista, mutta tämän jälkeen osuus pieneni huomattavasti lyhyessä ajassa. Nokia ilmoitti tuolloin, että se siirtyy käyttämään Windows Phone 8:aa älypuhelimiensa ensisijaisena käyttöjärjestelmänä aiemmin käyttämänsä Symbianin asemasta. Lopulta syksyllä 2013 Windows Phone -käyttöjärjestelmän toimittanut Microsoft ilmoitti ostaneensa kokonaan Nokian matkapuhelinliiketoiminnot itselleen. Näin ollen ohjelmistoyhtiöstä tuli myös puhelinvalmistaja.[11] Myös hakukoneyhtiö Googlesta oli tullut laitevalmistaja kun se oli ostanut matkapuhelinvalmistaja Motorolan elokuussa 2011. Käytännössä kauppa merkitsi sitä, että Google kilpaili älypuhelinmarkkinoilla niiden yhtiöiden kanssa, joiden laitteisiin se toimitti pelkästään käyttöjärjestelmän.[12] Syksyllä 2011 Google ilmoitti, antavansa jatkossa omistamalleen Motorolalle etulyöntiaseman uusien Android-mallien kehityksessä.[13] Tammikuussa 2014 Google kuitenkin ilmoitti myyneensä Motorolan matkapuhelinvalmistuksen kiinalaiselle Lenovolle, säilyttäen teknologiaan liittyvät patentit itsellään.[14]

Kehittyneissä maissa käytännössä kaikki uudet matkapuhelimet ovat nykyään älypuhelimia.[15] Älypuhelimien myynti ylitti ensi kerran peruspuhelimien myyntimäärän Länsi-Euroopan markkinoilla syksyllä 2011.[16] Koko maailmassa älypuhelimien myynti ylitti peruspuhelimien myyntimäärän vuoden 2013 aikana.[17]

Markkinosuudet vuoden 2016 lopussa jakaantuivat seuraavasti: Android 86,8%, iOS 12,5%, muut alle 1%.[18]

Älypuhelinten osuus internetin liikennemäärästä oli 18 prosenttia vuonna 2017. Sen on ennustettu nousevan 44 prosenttiin vuonna 2022.[19]

Älypuhelimien käytön terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Älypuhelin säteilee nettiä selatessa paljon voimakkaammin kuin puhelinkäytössä. Älypuhelimet on suunniteltu siten, että ne eivät ylitä suurinta sallittua päähän ja vartaloon kodistuvaa SAR-arvoa 2 wattia/kilo, kun niitä pidetään joko korvalehdellä tai laitteesta riippuen 0,5-2,5 sentin päässä vartalosta. Kunkin puhelinmallin turvaväli tulee käydä ilmi sen käyttöohjeista.

Ranskan säteilyturvakeskus mittasi vuonna 2018 älypuhelinten käyttäjän päähän ja vartaloon kohdistuvaa säteilyaltistusta ja havaitsi, että 16 % puhelimista ylitti nettikäytössä suurimman sallitun SAR-arvon[20]. Mitatut SAR-arvot vaihtelivat puhelinkäytössä välillä 0.18-0,47 W/kg keskiarvon ollessa 0,31 W/kg. Nettiä selatessa vastaavat luvut olivat 0,6-2,52 W/Kg, ja keskiarvo oli 1,16 W/kg.[21]

Jotkut älypuhelinten valmistajat ohjeistavat raskaana olevia naisia ja teini-ikäisiä nuoria pitämään älypuhelinta kaukana vatsastaan[22].

Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen laajan tutkimuksen mukaan yli kaksi tuntia päivässä älypuhelinta tai tablettia käyttävät lapset selviytyvät muita huonommin ajattelukykyä ja kielellisiä taitoja mittaavista testeistä[23].

Älypuhelimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakusanat matkapuhelin ja älypuhelin Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 5.9.2019.
  2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 13 2017, 2. Internetin käyttö mobiililaitteilla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.9.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_kat_002_fi.html
  3. Selvitys: Suomessa käytetään eniten mobiilidataa maailmassa. Talouselämä24.2.2016. http://www.talouselama.fi/uutiset/selvitys-suomessa-kaytetaan-eniten-mobiilidataa-maailmassa-6306683
  4. http://archive.is/20120526022307/findarticles.com/p/articles/mi_m3457/is_n43_v11/ai_14297997/?tag=rbxcra.2.a.11
  5. http://archive.is/20120526022307/findarticles.com/p/articles/mi_m3457/is_n14_v12/ai_14973288/
  6. Kettunen, Niko & Paukku, Timo: Kännykkä. Lyhyt historia. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2014. ISBN 978-952-222-537-5.
  7. Tutkimus: Älypuhelimen omistaa jo 61 prosenttia. https://yle.fi/uutiset/3-6631901
  8. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 13 2017, 2. Internetin käyttö mobiililaitteilla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.9.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_kat_002_fi.html
  9. Tutkimus: Älypuhelimen omistaa jo 61 prosenttia. https://yle.fi/uutiset/3-6631901
  10. Langattomat sukupolvet 1G, 2G, 3G, 4G, 5G… 15.06.2018 https://www.ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/langattomat-sukupolvet-1g-2g-3g-4g-5g%E2%80%A6
  11. Katja Boxberg, Matti Tyynysniemi: Nokiasta jää jäljelle vain puolet entisestä hs.fi. 3.9.2013. Helsingin Sanomat.
  12. Google ostaa Motorolan yhdeksällä miljardilla eurolla kauppalehti.fi. 15.8.2011. Viitattu 16.8.2011.
  13. Google antaa Motorolalle Android-etumatkan digitoday.fi. 9.9.2011. Viitattu 11.9.2011.
  14. Google myy Motorolan puhelimet Lenovolle taloussanomat.fi. 30.1.2014.
  15. Tavallisten mat­ka­pu­he­lin­ten myynti tyrehtynyt kaleva.fi. 1.2.2016. Viitattu 14.1.2017.
  16. IDC: Älypuhelimet ohittivat peruspuhelimet Euroopassa taloussanomat.fi. 8.9.2011. Viitattu 11.9.2011.
  17. Pitkänen, Perttu: Älypuhelimet voittivat peruspuhelimet ensi kertaa digitoday.fi. 14.2.2014. Sanoma Oy. Viitattu 15.2.2014.
  18. Smartphone OS Market Share, 2016 Q3 IDC. Viitattu 7.4.2017.
  19. Netti on muuttunut ikääntyessään - ja niin mekin tivi.fi. 10.8.2019. Viitattu 11.8.2019.
  20. Nämä kahdeksan puhelinmallia säteilivät liikaa – ranskalaisviranomaisen testin reputti lähes joka viides. 30.11.2018. https://mobiili.fi/2018/11/30/nama-kahdeksan-puhelinmallia-sateilivat-liikaa-ranskalaisviranomaisen-testin-reputti-lahes-joka-viides/
  21. Bilan du 1er semestre 2018 des mesures de DAS réalisées sur 51 téléphones portables commercialisés en France. 28/11/2018. https://www.anfr.fr/toutes-les-actualites/actualites/bilan-du-1er-semestre-2018-des-mesures-de-das-realisees-sur-51-telephones-portables-commercialises-en-france/
  22. https://data.wikomobile.com/documents/fichiers/f404d5a6f9dbd799184f05010cac9cd2.pdf#page=22
  23. It’s official: Excessive screen time irreversibly affects kids’ brains, study finds. 11.12.2018. https://www.rt.com/usa/446130-screen-time-kids-study/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]