4G

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matkapuhelin- ja data-
standardeja
0G
1G
2G
3G
4G
5G

4G on laajakaistaisen internet-yhteyden käyttöön suunniteltu niin sanottu neljännen sukupolven langaton tiedonsiirtoteknologia, joka toimii myös 900:n ja 1800:n megahertsin taajuista mikroaaltosäteilyä suurienergisemmällä 2600 megahertsin mikroaaltosäteilyllä. Tiedonsiirtolaitteena käytetään tällöin nettikkua tai älypuhelinta, jota kutsutaan myös 4G-puhelimeksi, vaikka se käyttää puheluihin 2- tai 3G-verkkoa.[1].

4G-nimitystä käytetään Suomessa kahdesta eri tekniikasta: LTE ja DC-HSPA. Ajatus neljännen sukupolven verkoista perustuu osittain siihen, että tietoliikenne voi koostua EDGE-, HSDPA- ja WLAN-tekniikoiden yhdistelmästä.

Tiedonsiirtonopeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n vuonna 2008 julkaiseman määritelmän mukaan 4G:n huippunopeus päätelaitteeseen tulisi olla 1 Gbit/s hitaasti liikuttaessa ja 100 Mbit/s nopeasti liikuttaessa.[2]

Käytännössä 4G:ksi kutsuttujen verkkojen nopeudet ovat merkittävästi alhaisempia, arviolta 10–100 Mbit/s vastaaonottonopeus ja 5–20 Mbit/s lähetysnopeus.lähde? NTT DoCoMon testiverkoissa tiedonsiirtonopeus on ollut hetkellisesti 300 Mbit/s ja keskiarvolla 135 Mbit/s.

4G suomalaisessa mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mediassa 4G:llä viitataan usein LTE-teknologiaan. Tiukasti määritellen kyseessä on kuitenkin vielä ”3,9G”, sillä vasta LTE-Advanced on varsinaisesti neljännen sukupolven tekniikka.[3] Esimerkiksi lehdissä kerrottiin TeliaSoneran avanneen Suomen ensimmäisen 4G-verkon koekäyttöön Turussa 2. kesäkuuta 2010.[4] Elisa ilmoitti tämän jälkeen avanneensa vastaavanlaisen verkon Helsinkiin seuraavana päivänä.[5] Molempien verkkojen käyttö oli kokeiluluontoista eikä niitä avattu asiakkaiden käyttöön, eikä sitä hyödyntäviä päätelaitteita ollut kuluttajien saatavilla. TeliaSoneralla oli tuolloin oman ilmoituksensa mukaan Tukholmassa kuluttajien käytettävissä oleva 4G-verkko. Marraskuussa 2010 TeliaSonera ilmoitti avaavansa vuoden loppuun mennessä 4G-verkon kaupalliseen käyttöön Turussa ja Helsingissä, tarkoittaen sillä LTE:tä.[6] TeliaSonera ilmoitti yltäneensä 47,5 Mbit/s nopeuteen, todeten että kuluttaja ei tule kokemaan tällaista nopeuttalähde?. Elisa on oman ilmoituksena mukaan yltänyt 100 Mbit/s tiedonsiirtonopeuteen omassa 4G-verkossaanlähde?.

Oli pitkään epäselvää, mitä tekniikkaa voidaan virallisesti kutsua 4G:ksi. Vielä syksyllä 2010 ITU:n näkemys oli, että vain kaksi tekniikkaa, LTE-Advanced ja WirelessMAN-Advanced (IEEE P802.16m), täyttävät 4G:n määritelmän. Teleoperaattoreiden painostuksessa ITU kuitenkin höllensi määritelmää. Joulukuussa 2010 se ilmoitti, että myös LTE, WiMax ja 3G-verkkoon perustuva dual carrier UMTS (= kaksi rinnakkain käytössä olevaa 3G-yhteyttä) luetaan 4G määritelmän piiriin.[7]

4G-verkot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeen rakennettiin vuosien 2010-2016 aikana laaja mikroaaltoja lähettävien 4G-mastojen ja -tukiasemien verkosto[8].

Kesäkuussa 2010 Turussa koekäytössä ollut[9] Soneran LTE-tekniikkaan perustuva 4G-mikroaaltoverkko avattiin kuluttajille joulukuussa 2010[10]. Koekäytön aikana saavutettiin noin 47 Mb/s tiedonsiirtonopeuksia, mutta verkon todellinen käyttönopeus jäi ainakin aluksi huomattavasti testiolosuhteissa saavutettua alhaisemmaksi[11].

Elisa Oyj vuonna 2012 suurimpien taajamien 1800 MHz:n LTE-verkoissaan suorittamien testien mukaan loppukäyttäjän oli mahdollista saavuttaa jopa 100 Mb/s:n nopeus tiedonsiirtoviiveiden ollessa 30 ms:n luokkaa. Tämä oli moninkertaisesti DC-verkkoihin nähden, joiden tiedonsiirto oli yltänyt hyvässä radiokentässä korkeintaan tasolle 30 Mb/s, vaikka teoreettinen nopeus olikin 42 Mbps.

Vuonna 2013 myytyjen 4g–palvelupakettien nopeuksissa oli vielä suuria eroja. LTE-tekniikkaan pohjautuva mikroaaltoverkko tarjosi parhaimmillaan 100 mbps:n siirtonopeuden, kun 3g-teknologian päälle toteutettu dc-hspa+- päivitys (dual carrier) nosti nopeuden maksimissaankin vain 42 mbps:iin[12]. TeliaSoneran LTE-verkko kattoi vuonna 2016 lähes koko Suomen lukuun ottamatta Lapin erämaa-alueita, harvaan asuttuja seutuja ja vyöhykettä Venäjän vastaisella rajalla.[13] Elisan LTE-verkko kattoi Suomen Oulun korkeudelle saakka harvaan asuttuja seutuja lukuun ottamatta. Lapissa ja Kainuussa Elisan verkko kattaa lähinnä asutuskeskukset ja pääteiden varret.[14] Vuonna 2014 TeliaSonera ja DNA solmivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan niiden yhdessä perustama Suomen Yhteisverkko Oy rakentaa jatkossa näiden käyttämät Pohjois- ja Itä-Suomen 2G-, 3G- ja 4G-verkot. Näin ollen sekä TeliaSoneran että DNA:n peittoalueet tulevat olemaan näillä alueilla yhtenevät.[15][16]

Kehittyneempi LTE-Advanced ylsi jo yhden gigabitin sekuntinopeuteen.

Melkein kaikki suomalaiset olivat 4G-verkon piirissä vuonna 2017.

Tekniikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa 4G-verkkojen käyttöön varatut taajuusalueet ovat 1 800 MHz ja 2 600 MHz. Suunnitelmissa on ottaa käyttöön myös vastikään muusta käytöstä vapautunut 800 MHz:n taajuusalue. DC-UMTS/DC-HSPA -tekniikka käyttää tavanomaisten 3G-päätelaitteiden tavoin 3G-verkkojen taajuuksia. Pohjois-Amerikassa on 4G:n käyttöön varattu 700/800 MHz:n ja mahdollisesti 1 700/1 900 MHz:n taajuusalueet, Aasiassa 1 800 ja 2 600 MHz, sekä Australiassa 1 800 MHz.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 4G LTE -nopeudet nyt myös Saunalahden puheliittymiin. 13.12.2012. http://news.cision.com/fi/elisa/r/4g-lte--nopeudet-nyt-myos-saunalahden-puheliittymiin,c9348937
  2. ITU global standard for international mobile telecommunications ‘IMT-Advanced’, Circular letter, ITU-R March 2008.
  3. Joss Gillet: ‘4G’ technologies do not exist—yet (html) Wireless intelligence. 3.6.2010. Viitattu 4.6.2010. Eng.
  4. Tero Lehto: Soneran 4g-verkkoa kokeillaan Turussa Tietokone.fi. 2.6.2010. Viitattu 3.6.2010.
  5. Tero Lehto: Elisa aloitti 4g-kisan Helsingissä Tietokone.fi. Viitattu 3.6.2010.
  6. Sonera hyppää 4G-aikaan loppuvuonna Taloussanomat.fi. Viitattu 11.11.2010.
  7. Stephen Lawson: ITU softens on the definition of 4G mobile networkworld.com. 17.12.2010. Viitattu 20.12.2010. (englanniksi)
  8. http://www.sonera.fi/etsi+apua+ja+tukea/verkkokartat/peittoaluekartta
  9. Tero Lehto: Soneran 4g-verkkoa kokeillaan Turussa Tietokone.fi. 2.6.2010. Viitattu 3.6.2010.
  10. Sonera aloitti kaupalliset 4g-palvelut - Tekniikka ja talous -lehti 1.12.2010. https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2010-12-01/Sonera-aloitti-kaupalliset-4g-palvelut-3298501.html
  11. Tero Lehto: Soneran 4g-verkkoa kokeillaan Turussa Tietokone.fi. 2.6.2010. Viitattu 3.6.2010.
  12. Kimmo Rousku: 4g alkaa lunastaa lupauksia. 9.3.2013. https://www.tivi.fi/Uutiset/2013-03-09/4g-alkaa-lunastaa-lupauksia-3198952.html
  13. http://www.sonera.fi/etsi+apua+ja+tukea/verkkokartat/peittoaluekartta
  14. https://elisa.fi/kuuluvuus/
  15. TeliaSonera ja DNA yhdistävät voimansa sopimalla verkon yhteiskäytöstä Itä- ja Pohjois-Suomessa teliasonera.fi. 20.8.2014. TeliaSonera. Viitattu 29.12.2014.
  16. https://www.dna.fi/kuuluvuus-ja-peittoalueet