Melatoniini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Melatoniini
Melatoniini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-[2-(5-metoksi-1H-indol-3-yyli)etyyli]asetamidi
Tunnisteet
CAS-numero 73-31-4
ATC-koodi  ?
PubChem  ?
Kemialliset tiedot
Kaava C13H16N2O2 
Moolimassa 232,28 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 117 °C (243 °F) [1]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus  ?
Metabolia  ?
Puoliintumisaika  ?
Ekskreetio  ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa  ?

Melatoniini eli N-asetyyli-5-metoksitryptamiini on elimistössä luontaisesti esiintyvä ”pimeähormoni”. Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.

Melatoniinin eritys lisääntyy pian pimeyden tulon jälkeen, on huipussaan kello 2–4:n välillä aamulla ja vähenee yön loppupuolella.[2][vanhentunut linkki] Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä tai hän käyttää bentsodiatsepiinien kaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä (kuten nukahtamislääkkeet) tai beetasalpaajia tai alkoholia.[3][vanhentunut linkki]

Melatoniini muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan serotoniinia ja serotoniini toimiikin melatoniinin esiasteena. Suun kautta nautittu melatoniini ei vaikuta elimistön serotoniinipitoisuuksiin.[4][vanhentunut linkki]

Suomessa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on luokitellut yli 2 mg melatoniinia sisältävät valmisteet lääkkeiksi,[5] mutta tätä pienempiä pitoisuuksia sisältäviä valmisteita on mahdollista ostaa myös ilman reseptiä.

Melatoniinin vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisellä on melatoniinireseptoreita aivojen lisäksi mm. silmänpohjassa, mahasuolikanavassa, sydän- ja verenkiertoelimistössä, munuaisissa, ihossa ja immuunijärjestelmän soluissa. Melatoniinireseptoreiden herkkyyttä ja tiheyttä ei tunneta kovin tarkkaan.

Melatoniinin fysiologiset vaikutukset kokonaisuudessaan tunnetaan kohtalaisen huonosti.[6] Melatoniini tahdistaa elimistön sisäistä kelloa väsyttävällä vaikutuksellaan, joka liittyy siihen, että aine laskee elimistön lämpötilaa.[7] Melatoniini saattaa heikentää elimistön puolustusjärjestelmää.[6]

Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se läpäisee helposti solukalvon. Melatoniini säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vähentää estrogeenin tuotantoa, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tapahtuvia muutoksia elimistössä.[6] Naisilla melatoniinin määrän vähenemisen on havaittu olevan yhteydessä vaihdevuosien käynnistymiseen.[8][vanhentunut linkki]

Useimmilla eläinlajeilla melatoniinilla on suuri merkitys lisääntymiskierron säätelyssä. Melatoniini kuitenkin vaikuttaa eri tavalla eri eläinlajien sukupuolirauhasiin. Hevosella melatoniinin määrän väheneminen veressä päivän pidetessä estää sukupuolirauhasten aktiivisuutta. Lampaalla puolestaan melatoniinin määrän väheneminen aktivoi sukupuolirauhasia. Melatoniinia voidaankin käyttää lampailla aikaistamaan astutusaikaa.[9]

Ihmisellä melatoniinilisän käytöllä saattaa olla positiivinen vaikutus oosyyttien laatuun ja raskaaksi tulemiseen.[10]

Melatoniinin lääkekäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purkillinen melatoniinitabletteja.

Suun kautta nautittavia melatoniinituotteita käytetään aikaerorasituksen ja tilapäisen unettomuuden hoitoon.[11] Vuonna 2005 Massachusetts Institute of Technologyssa tutkimusryhmä analysoi yhteensä 17 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka käsittelivät melatoniinivalmisteita nukahtamisapuna. Meta-analyysin tuloksena tutkimusryhmä totesi melatoniinin olevan ehdottomasti toimiva apu nukahtamiseen.[12]

Melatoniini ei sovellu unihäiriöiden pysyväksi hoitomuodoksi, koska melatoniinin teho katoaa pitkäaikaiskäytössä. Kolmen kuukauden käytön jälkeen pitkävaikutteinen melatoniini nopeuttaa nukahtamista enää 10 prosentilla tutkittavista, ja kuuden kuukauden kuluttua kukaan ei enää hyödy melatoniinilisästä.[13]

Lyhytvaikutteisen melatoniinin tehoa on tutkittu unihäiriöstä kärsivillä aspergerinsyndroomaisilla. Tutkimuksessa havaittiin, että 3 milligramman melatoniiniannos nopeutti huomattavasti nukahtamista kolmellatoista prosentilla ja kuudellakymmenellä prosentilla nukahtaminen nopeutui jonkin verran. Unen osuus nukkumiseen käytetystä ajasta ei kuitenkaan lisääntynyt merkitsevästi, koska melatoniini lisäsi yöunen katkonaisuutta.[14][15]

Vaikka melatoniini aiheuttaa usein unen katkonaisuuden lisääntymistä, se ei muuta unen varsinaista rakennetta, kuten bentsodiatsepiinijohdannaiset tai niiden tavoin vaikuttavat lääkkeet. Mahdollinen voimakas yönaikainen verenpaineen aleneminen melatoniin haittavaikutuksena voi kuitenkin johtaa melatoniinin unta edistävän tehon menettämiseen.[6]

Suuret melatoniini-annokset voivat heikentää sekä miesten että naisten hedelmällisyyttä. Raskaudenaikainen melatoniinin käyttö voi aiheuttaa hormonaalisia vaikutuksia ja käyttäytymismuutoksia jo terapeuttisilla annoksilla. Melatoniini erittyy myös äidinmaitoon.[4] Melatoniinia ei suositella raskautta suunnitteleville.[16][vanhentunut linkki]

Myös yömaito sisältää hyvin vähäisiä määriä melatoniinia, mutta määrät ovat niin vähäisiä, ettei yömaidolla ole unta edistävää vaikutusta.[6]

Erityksen säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melatoniinia erittyy melko tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti; öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien, silmäluomien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity lainkaan. Myöhästyvän univaiheen oireyhtymää sairastavat muodostavat kuitenkin poikkeuksen edellä mainitusta, sillä valo ei välttämättä vähennä heidän melatoniinineritystään.

Melatoniinia erittyy etenkin käpyrauhasesta, mutta myös muista elimistä, kuten maha-suolikanavasta.[6] Ihmisen käpyrauhanen kypsyy vasta syntymän jälkeen, mistä johtuen sikiö ja vastasyntynyt saa melatoniinia ainoastaan istukan tai rintamaidon välityksellä, ja saanti on näin ollen täysin riippuvaista äidin hormonituotannosta. Täysiaikaisena syntyneillä vuorokausirytmiin liittyvät toiminnot, melatoniinin eritys mukaan luettuna, alkavat näkyä vasta 9-12 viikon iässä.[17] Tätä vanhempien vauvojen ja lasten melatoniinieritys öisin on erittäin runsasta.

Melatoniinin eritys on korkeimmillaan ennen murrosikää, jonka jälkeen se tasoittuu nuorten aikuisten ja keski-ikäisten tasolle. Raskausaikana seerumin melatoniinipitoisuudet kohoavat voimakkaasti raskauden loppua kohden.[18]

Keskimääräinen melatoniinineritys vähenee myöhäiskeski-iässä.[18] Terveillä vanhuksilla erittyy kuitenkin hieman runsaammin melatoniinia kuin terveillä parikymppisillä.[19] Terveiden vanhusten melatoniiniprofiili poikkeaa myös siinä suhteessa nuorten vastaavasta, että melatoniinineritys lisääntyy heillä aamua kohden.[19] Alzheimerin ja Parkinsonin tautia sairastavilla esiintyy erityisen puutteellista melatoniininerittymistä.[6]

Yhteisvaikutukset muiden kemiallisten aineiden kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melatoniinivalmisteiden käyttö yhdessä unettavien lääkkeiden kanssa ei ole suositeltavaa. Melatoniini voimistaa bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien lääkkeiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden väsyttävää vaikutusta[6] sekä saattaa lisätä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden aiheuttamaa henkisen suoritustason laskua ja tokkuraista oloa.[2] Estrogeeni tai kinolonivalmisteet nostavat melatoniinin pitoisuuksia. SSRI-lääkkeisiin lukeutuvan fluvoksamiinin yhteiskäyttö voi aiheuttaaseerumin melatoniinipitoisuuden kohoamisen jopa yli 10-kertaiseksi.[20] Tupakointi tai karbamatsepiinilääkkeen ja melatoniinin yhteiskäyttö voi puolestaan johtaa melatoniinin tehon heikkenemiseen. Myös alkoholi saattaa heikentää melatoniinin myönteisiä vaikutuksia.[6]

Annostus ja farmakokinetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suun kautta melatoniinia käytetään yleensä 1–10 mg:n annoksina iltaisin ennen nukkumaanmenoa.[21] Yli 5 mg:n annoksella ei kuitenkaan ole havaittu olevan enää lisätehoa.[22]

Massachusetts Institute of Technologyssa tehdyssä professori Richard Wurtmanin johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että vain noin 0,3 mg melatoniinia on riittävä annos nukahtamisen helpottamiseksi. Tutkimuksen mukaan pieni annos myös auttaa nukahtamaan uudelleen yöllisten heräämisten jälkeen. Valtaosa kaupallisista melatoniinivalmisteista sisältää melatoniinia kymmenkertaisen määrän. Tutkimusta johtanut Wurtman totesi suurten annosten toimivan vain muutaman päivän, minkä jälkeen aivojen melatoniinireseptorit lakkaavat reagoimasta melatoniiniin.[12]

Melatoniini hajoaa maksassa pääasiassa CYP1A1- ja CYP1A2 -entsyymien välityksellä. Suun kautta otetun melatoniinin huippupitoisuus saavutetaan keskimäärin 0,5–2 tunnin jälkeen lääkkeen otosta,[21] hidasvaikutteisella Circadinilla keskimäärin 1–3 tunnin kuluttua.[2]

Melatoniinin imeytymisen määrässä on jopa yli viisinkertaisia yksilökohtaisia eroja. Lisäksi melatoniini imeytyy neljä kertaa hitaammin ruoan yhteydessä nautittuna,[2] minkä vuoksi suosituksena on, että melatoniinia ei oteta heti ruokailun jälkeen, vaan vasta 1–2 tunnin kuluttua. Imeytyminen heikkenee myös vanhetessa ja voi pudota jopa puoleen.[6]

Melatoniinin puoliintumisaika on vain 50–60 minuuttia.[6] Hidasvaikutteisen melatoniinin (Circadin) puoliintumisaika on keskimäärin 4 tuntia alle 45-vuotiailla henkilöillä, joilla on normaali maksan toiminta. Melatoniini hajoaa kuitenkin noin puolta hitaammin 55–69-vuotiailla henkilöillä.[2]

Myös estrogeenit hidastavat melatoniinin poistumista elimistöstä suurentaen elimistön melatoniinipitoisuutta.[2] Melatoniinia ei suositella maksan vajaatoimintaa sairastaville, koska heillä on alentunut melatoniinipoistuma, mikä voi johtaa päiväaikaisiin korkeisiin melatoniinipitoisuuksiin.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Physical properties: Melatonin NLM Viitattu 9.6.2012
  2. a b c d e f Circadinin valmisteyhteenveto. http://www.leiras.fi/files/101610.pdf
  3. Duodecim-lehti www.terveysportti.fi. Viitattu 7.12.2017.
  4. a b Lääkeinformaatio - Lääkeinformaatio Lääkeinformaatio. Viitattu 7.12.2017.
  5. Fimea on tarkentanut linjaustaan melatoniinivalmisteiden luokittelusta - Uutinen - Fimea www.fimea.fi. 13.11.2013. Viitattu 5.2.2017.
  6. a b c d e f g h i j k l Sirkka-Liisa Kivelä, Melatoniini ikääntyvien ja iäkkäiden unettomuuden hoidossa. Nova Volume 11, 2008.
  7. Yaron Dagan: Circadian Rhythm Sleep Disorders (CRSD) in psychiatry--a review. The Israel Journal of Psychiatry and Related Sciences, 2002, nro 1, s. 19–27. PubMed:12013706. ISSN 0333-7308. Artikkelin verkkoversio.
  8. Timo Lehto2009: Melatoniinista apua vaihdevuosivaivoihin. http://www.terveydentukipilarit.fi/tt/tutkija.php?art=11
  9. König, Liebich: ”15”, Veterinary Anatomy of Domestic Mammals. Saksa: Schattauer, 2007. ISBN 3-7945-2485-3. (englanniksi)
  10. P. Rizzo, E. Raffone, V. Benedetto: Effect of the treatment with myo-inositol plus folic acid plus melatonin in comparison with a treatment with myo-inositol plus folic acid on oocyte quality and pregnancy outcome in IVF cycles. A prospective, clinical trial. European Review for Medical and Pharmacological Sciences, June 2010, nro 6, s. 555–561. PubMed:20712264. ISSN 1128-3602. Artikkelin verkkoversio.
  11. Aikaerorasitus - Matkailijan terveysopas - THL / Duodecim www.terveysportti.fi. Viitattu 7.12.2017.
  12. a b Thomson, Elizabeth A.: Rest easy: MIT study confirms melatonin's value as sleep aid MIT News. 1.3.2005. Massachusetts Institute of Technology. Viitattu 15.2.2017. (englanniksi)
  13. Circadin valmisteyhteenveto. Euroopan lääkeviraston lääkevalmistekomitea. http://www.ema.europa.eu/docs/fi_FI/document_library/EPAR_-_Product_Information/human/000695/WC500026811.pdf
  14. E. Juulia Paavonen, Taina Nieminen-von Wendt, Raija Vanhala, Eeva T. Aronen, Lennart von Wendt: Effectiveness of melatonin in the treatment of sleep disturbances in children with Asperger disorder. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology, 2003, nro 1, s. 83–95. PubMed:12804129. doi:10.1089/104454603321666225. ISSN 1044-5463. Artikkelin verkkoversio.
  15. Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/paavonen/sleepdis.pdf
  16. Melatoniini – uniongelmiin. Kotilääkäri 17.6.2008 http://plaza.fi/ellit/liikunta-ja-terveys/kotilaakari/artikkelit/melatoniini-uniongelmiin
  17. S. E. Voiculescu, N. Zygouropoulos, C. D. Zahiu, A. M. Zagrean: Role of melatonin in embryo fetal development. Journal of Medicine and Life, October 2014, nro 4, s. 488–492. PubMed:25713608. ISSN 1844-3117. Artikkelin verkkoversio.
  18. a b A. Kivelä: Serum melatonin during human pregnancy. Acta Endocrinologica, March 1991, nro 3, s. 233–237. PubMed:2011913. ISSN 0001-5598. Artikkelin verkkoversio.
  19. a b Jeanne F. Duffy, Jamie M. Zeitzer, David W. Rimmer, Elizabeth B. Klerman, Derk-Jan Dijk, Charles A. Czeisler: Peak of circadian melatonin rhythm occurs later within the sleep of older subjects. American Journal of Physiology. Endocrinology and Metabolism, February 2002, nro 2, s. E297–303. PubMed:11788360. doi:10.1152/ajpendo.00268.2001. ISSN 0193-1849. Artikkelin verkkoversio.
  20. S. Härtter, M. Grözinger, H. Weigmann, J. Röschke, C. Hiemke: Increased bioavailability of oral melatonin after fluvoxamine coadministration. Clinical Pharmacology and Therapeutics, January 2000, nro 1, s. 1–6. PubMed:10668847. doi:10.1067/mcp.2000.104071. ISSN 0009-9236. Artikkelin verkkoversio.
  21. a b Pepping J: Alternative therapies—melatonin. AM J Health Syst Pharm, 1999. Englanti
  22. Enkovaara A: Lääkekasvit ja rohdostuotteet. Porvoo: WS Bookwell Oy, 2002.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]