Melatoniini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Melatoniini
Melatonin.svg
Tunnisteet
CAS-numero 73-31-4
IUPAC-nimi N-[2-(5-metoksi-1H-indol-3-yyli)etyyli]asetamidi
SMILES CC(=O)NCCC1=CNC2=C1C=C(C=C2)OC
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C13H16N2O2
Moolimassa 232,28 g/mol
Sulamispiste 117°C[1]

Melatoniini (C13H16N2O2) eli N-asetyyli-5-metoksitryptamiini on elimistössä luontaisesti esiintyvä "pimeähormoni". Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.

Melatoniinin eritys lisääntyy pian pimeyden tulon jälkeen, on huipussaan kello 02–04 välillä aamulla ja vähenee yön loppupuolella[2]. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä tai hän käyttää bentsodiatsepiinien kaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä (esim. nukahtamislääkkeet) tai beetasalpaajia tai alkoholia[3]. Melatoniinin moolimassa on 232,28 g/mol ja CAS-numero 73-31-4.

Melatoniini muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan serotoniinia ja serotoniini toimiikin melatoniinin esiasteena. Suun kautta nautittu melatoniini ei vaikuta elimistön serotoniinipitoisuuksiin[4].

Melatoniinin vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisellä on melatoniinireseptoreita aivojen lisäksi mm. silmänpohjassa, mahasuolikanavassa, sydän- ja verenkiertoelimistössä, munuaisissa, ihossa ja immuunijärjestelmän soluissa. Melatoniinireseptoreiden herkkyyttä ja tiheyttä ei tunneta kovin tarkkaan.

Melatoniinin fysiologiset vaikutukset kokonaisuudessaan tunnetaan kohtalaisen huonosti, mutta sen oletetaan osallistuvan uni-valverytmin säätelyyn.[5] Melatoniinilla on lisäksi unettava vaikutus[2].

Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se pääsee helposti solujen sisään solukalvon läpi. Melatoniini säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vähentää elimistön estrogeenintuotantoa, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tapahtuvia muutoksia elimistössä[5]. Naisilla melatoniinin määrän vähenemisen on havaittu olevan yhteydessä vaihdevuosien käynnistymiseen[6]. Melatoniini saattaa myös heikentää elimistön puolustusjärjestelmää[5].

Useimmilla eläinlajeilla melatoniinilla on suuri merkitys lisääntymiskierron säätelyssä. Melatoniini kuitenkin vaikuttaa eri tavalla eri eläinlajien sukupuolirauhasiin. Hevosella melatoniinin määrän väheneminen veressä päivän pidetessä estää sukupuolirauhasten aktiivisuutta. Lampaalla puolestaan melatoniinin määrän väheneminen aktivoi sukupuolirauhasia. Melatoniinia voidaankin käyttää lampailla aikaistamaan astutusaikaa.[7]

Melatoniinin lääkekäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purkillinen melatoniinitabletteja.

Suun kautta nautittavia melatoniinituotteita käytetään aikaerorasituksen ja tilapäisen unettomuuden hoitoon[8]. Melatoniini on luokiteltu nykyisin ravintolisäksi, joten sitä saa ostaa ilman reseptiä.

Kaksoissokkotutkimusten mukaan melatoniini parantaa unen laatua keskimäärin 15 prosentilla potilaista. Nukahtaminen nopeutuu keskimäärin 24 minuutilla eli melkein puolta enemmän kuin lumelääkkeen avulla. Melatoniinin teho hiipuu kuitenkin pitkäaikaiskäytössä. Kolmen kuukauden käytön jälkeen pitkävaikutteinen melatoniini nopeuttaa nukahtamista enää 10 prosentilla tutkittavista, ja kuuden kuukauden kuluttua kukaan ei enää hyödy valmisteesta[2]

Lyhytvaikutteisen melatoniinin tehoa on tutkittu unihäiriöstä kärsivillä aspergerinsyndroomaisilla. Tutkimuksessa havaittiin, että 3 milligramman melatoniiniannos nopeutti huomattavasti nukahtamista kolmellatoista prosentilla ja kuudellakymmenellä prosentilla nukahtaminen nopeutui jonkin verran. Unen osuus nukkumiseen käytetystä ajasta ei kuitenkaan lisääntynyt merkitsevästi, koska melatoniini lisäsi yöunen katkonaisuutta.[9][10]

Vaikka melatoniini aiheuttaa usein unen katkonaisuuden lisääntymistä, se ei muuta unen varsinaista rakennetta, kuten bentsodiatsepiinijohdannaiset tai niiden tavoin vaikuttavat lääkkeet. Mahdollinen voimakas yönaikainen verenpaineen aleneminen melatoniin haittavaikutuksena voi kuitenkin johtaa melatoniinin unta edistävän tehon menettämiseen.[5]

Suuret melatoniini-annokset voivat heikentää sekä miesten että naisten hedelmällisyyttä. Raskaudenaikainen melatoniinin käyttö voi aiheuttaa hormonaalisia vaikutuksia ja käyttäytymismuutoksia jo terapeuttisilla annoksilla. Melatoniini erittyy myös äidinmaitoon. [11]. Melatoniinia ei suositella raskautta suunnitteleville.[12]

Myös yömaito sisältää hyvin vähäisiä määriä melatoniinia, mutta määrät ovat niin vähäisiä, ettei yömaidolla ole unta edistävää vaikutusta[5].

Erityksen säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melatoniinia erittyy etenkin käpyrauhasesta, mutta myös muista elimistä, kuten maha-suolikanavasta[5].

Vastasyntyneillä noin kolmen kuukauden ikään saakka melatoniinia ei erity ollenkaan. Tätä vanhempien vauvojen ja lasten melatoniinieritys öisin on erittäin runsasta. Melatoniinin eritys on korkeimmillaan ennen puberteetti-ikää, jonka jälkeen se tasoittuu nuorten aikuisten ja keski-ikäisten tasolle. Myöhäiskeski-iässä ja sen jälkeen eritys hitaasti vähenee, ja iäkkäiden verenkierrossa öisin olevat melatoniinipitoisuudet ovat pienemmät kuin keski-ikäisten. Yksilölliset erot erityksessä ovat melko suuret kaikkina ikäkausina, ja joidenkin iäkkäiden veren melatoniinipitoisuudet saattavat olla yhtä suuret kuin keski-ikäisten. Erityisen puutteellista erittymistä on todettu eräitä keskushermoston tauteja (Alzheimerin ja Parkinsonin tauti) sairastavilla.[5]

Melatoniinia erittyy melko tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti; öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien, silmäluomien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity lainkaan.

Yhteisvaikutukset muiden kemiallisten aineiden kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melatoniinivalmisteiden käyttö yhdessä unettavien lääkkeiden kanssa ei ole suositeltavaa. Melatoniini voimistaa bentsodiatsepiinien ja niiden tavoin vaikuttavien lääkkeiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden väsyttävää vaikutusta[5] sekä saattaa lisätä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden aiheuttamaa henkisen suoritustason laskua ja tokkuraista oloa[2]. Estrogeeni tai kinolonivalmisteet nostavat melatoniinin pitoisuuksia. Fluvoksamiini voi aiheuttaa jopa 10-kertaisen melatoniinipitoisuuden kohoamisen. Tupakointi tai karbamatsepiinilääkkeen ja melatoniinin yhteiskäyttö voi puolestaan johtaa melatoniinin tehon heikkenemiseen. Myös alkoholi saattaa heikentää melatoniinin myönteisiä vaikutuksia.[5]

Annostus ja farmakokinetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melatoniinia käytetään yleensä 1–10 mg annoksina iltaisin ennen nukkumaanmenoa.[13] Yli 5 mg annoksella ei kuitenkaan ole havaittu olevan enää lisätehoa.[14] Melatoniini hajoaa maksassa pääasiassa CYP1A1- ja CYP1A2 –entsyymien välityksellä. Suun kautta otetun melatoniinin huippupitoisuus saavutetaan keskimäärin 0,5–2 tunnin jälkeen lääkkeen otosta[13], hidasvaikutteisella Circadinilla keskimäärin 1-3 tunnin kuluttua[2].

Melatoniinin imeytymisen määrässä on jopa yli viisinkertaisia yksilökohtaisia eroja. Lisäksi melatoniini imeytyy neljä kertaa hitaammin ruoan yhteydessä nautittuna[2], minkä vuoksi suosituksena on, että melatoniinia ei oteta heti ruokailun jälkeen, vaan vasta 1-2 tunnin kuluttua. Imeytyminen heikkenee myös vanhetessa ja voi pudota jopa puoleen.[5]

Melatoniinin puoliintumisaika on vain 50-60 minuuttia[5]. Hidasvaikutteisen melatoniinin (Circadin) puoliintumisaika on keskimäärin 4 tuntia alle 45-vuotiailla potilailla, joilla on normaali maksan toiminta. Melatoniini hajoaa kuitenkin noin puolta hitaammin 55-69-vuotiailla henkilöillä[2].

Myös estrogeenit hidastavat melatoniinin poistumista elimistöstä suurentaen elimistön melatoniinipitoisuutta[2]. Melatoniinia ei suositella maksan vajaatoimintaa sairastaville, koska heillä on alentunut melatoniinipoistuma, mikä voi johtaa päiväaikaisiin korkeisiin melatoniinipitoisuuksiin.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Physical properties: Melatonin NLM Viitattu 09.06.2012
  2. a b c d e f g h Circadinin valmisteyhteenveto. http://www.leiras.fi/files/101610.pdf
  3. Viivästynyt unijakso. Nina Apter ja Markku Partinen. Duodecim 1999;115(24):2747-52
  4. Outi Turunen: Onko melatoniinin käyttö turvallista? http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys12-08.pdf
  5. a b c d e f g h i j k l Sirkka-Liisa Kivelä, Melatoniini ikääntyvien ja iäkkäiden unettomuuden hoidossa. Nova Volume 11, 2008.
  6. Timo Lehto2009: Melatoniinista apua vaihdevuosivaivoihin. http://www.terveydentukipilarit.fi/tt/tutkija.php?art=11
  7. König, Liebich: ”15”, Veterinary Anatomy of Domestic Mammals. Saksa: Schattauer, 2007. ISBN 3-7945-2485-3. (englanniksi)
  8. Mikko Härmä: Matkailijan terveysopas: Aikaerorasitus 31.1.2007. Kansanterveyslaitos. Viitattu 1. heinäkuuta 2007. (suomeksi)
  9. Effectiveness of Melatonin in the Treatment of Sleep Disturbances in Children with Asperger Disorder. E. Juulia Paavonen, Taina Nieminen-von Wendt, Raija Vanhala, Eeva T. Aronen, Lennart von Wendt. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology. March 2003, 13(1): 83-95. http://www.liebertonline.com/doi/abs/10.1089%2F104454603321666225
  10. Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/paavonen/sleepdis.pdf
  11. Outi Turunen: Onko melatoniinin käyttö turvallista? Apteekkari 12. 2008. http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys12-08.pdf
  12. Melatoniini - uniongelmiin. Kotilääkäri 17.6.2008 http://plaza.fi/ellit/liikunta-ja-terveys/kotilaakari/artikkelit/melatoniini-uniongelmiin
  13. a b Pepping J: Alternative therapies - melatonin. AM J Health Syst Pharm, 1999. Englanti
  14. Enkovaara A: Lääkekasvit ja rohdostuotteet. Porvoo: WS Bookwell Oy, 2002.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]