Psilosybiini
| |
| |
Psilosybiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| [3-(2-dimetyyliaminoetyyli)-1H-indol-4-yyli]divetyfosfaatti | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | ? |
| PubChem | ? |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C12H17N2O4P |
| Moolimassa | 284,25 |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 220–228 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 1,8–4,5h |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | ? |
Psilosybiini, harvoin psilokybiini (4-fosforyylioksi-N,N-dimetyylitryptamiini, 4-PO-DMT) on psykedeelinen sieniperäinen alkaloidi joka on rakenteeltaan psilosiinin fosforihapon esteri. Psilosybiini kuuluu klassisten psykedeelien ryhmään, johon yleensä luetaan LSD, meskaliini, sekä psilosybiini.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psilosybiinin eristi ensimmäisenä Albert Hofmann kumppaneineen Psilocybe mexicana -lajista vuonna 1957. Hofmann myös syntetisoi aineen pian eristämisen jälkeen.lähde?
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psilosybiini on rakenteeltaan psilosiinin fosforihapon esteri. Psilosybiinin perustana on dimetyylitryptamiinia muistuttava rakenne. Psilosybiini muistuttaa lisäksi läheisesti aivojen omaa välittäjäainetta serotoniinia ja kuuluu kemiallisesti tryptamiineihin.[1]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päihdekäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psilosybiini metabolisoituu ihmiselimistössä psilosiiniksi ja on psykoaktiivisilta vaikutuksiltaan täten identtinen jälkimmäisen kanssa – molemmat muistuttavat vaikutuksiltaan muita klassisia psykedeelejä, kuten LSD:tä. Psilosybiini on kuitenkin vähemmän potentti kuin LSD ja psilosybiinin vaikutus kestää vain noin 3–6 tuntia. Psilosybiinin tyypillinen käyttöannos on noin 6 mg, joissakin lähteissä 10 mg[2].
Lääkekäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Psilosybiinisienten lääketieteellinen tutkimus
Psilosybiinin käyttöä on tutkittu migreenin sekä Hortonin syndrooman eli itsemurhapäänsäryn hoitoon hyvinkin menestyksellisesti. Psilosybiini voi estää kohtauksen tai jopa lopettaa kohtaussarjan.[3] Tämän lisäksi psilosybiinillä on terapeuttista potentiaalia oikeassa ympäristössä ja oikealla annostuksella. Tutkimuskontekstissa nautittuna sen potentiaalisiin pitkäaikaisvaikutuksiin kuuluu mielialan ja mielenterveyden kohoaminen.[4] Isojen annosten (30 mg psilosybiiniä) havaittiin aiheuttavan mystisiä ja uskonnollisia kokemuksia. Kahden kuukauden jälkeen tehdyssä kyselytutkimuksessa 55 % koehenkilöistä luokitteli kokemuksen kuuluvan elämänsä viiden merkittävimmän henkisen kokemuksen joukkoon, ja 12 % luokitteli sen kaikista merkittävimmäksi. Sitä verrattiin mm. ensimmäisen lapsen syntymään tai vanhemman kuolemaan.[5]
Esiintyminen luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Laji | % psilosybiiniä |
|---|---|
| P. azurescens | |
| P. serbica | |
| P. semilanceata | |
| P. baeocystis | |
| P. cyanescens | |
| P. tampanensis | |
| P. cubensis | |
| P. weilii | |
| P. hoogshagenii | |
| P. stuntzii | |
| P. cyanofibrillosa | |
| P. liniformans | |
| Korkeimpia ilmoitettuja psilosybiinipitoisuuksia (% kuivapainosta) 12 eri Psilocybe-suvun lajissa[6] | |
Laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Psilosybiini on luokiteltu Suomessa huumausaineeksi[7] ja lääkeaineeksi.[8] Psilosybe-sienet on luokiteltu Suomessa huumausaineiksi[7] ja madonlakit rohdoksiksi.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Psykedeeliterapia
- Psilosybiinisienet
- Psilosiini
- O-Asetyylipsilosiini
- 2C
- Lysergihapon amidit
- Luettelo YK:n yleissopimusten mukaisista huumeista
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b David E. Nichols: Psychedelics. Pharmacological reviews, 2016.
- ↑ Gable, R. S.: Comparison of acute lethal toxicity of commonly abused psychoactive substances.. Addiction, 99, 686–696, 2004.
- ↑ Cluster Headache / LSD Study at Harvard miqel.com. Viitattu 30.9.2011. Englanti
- ↑ 'Magic Mushrooms' Can Improve Psychological Health Long Term TIME Healthland. 16.6.2011. Viitattu 28.9.2011.
- ↑ R. R. Griffiths & W. A. Richards & U. McCann & R. Jesse: Psilocybin can occasion mystical-type experiences having substantial and sustained personal meaning and spiritual significance (pdf) hopkinsmedicine.org. 27.5.2006. (englanniksi)
- ↑ Stamets P.: Psilocybin Mushrooms of the World: An Identification Guide. Ten Speed Press, 1996. ISBN 0-89815-839-7.
- ↑ a b Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista finlex.fi. Edita. Viitattu 7.12.2017.
- ↑ a b Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen päätös lääkeluettelosta (415/2019) finlex.fi. Edita. Viitattu 29.8.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erowid-portaali (englanniksi)
- Erowid-tietokannan sivusto psilosybiinisienistä (englanniksi)
- TiHKAL-kirja osoitteessa Erowid (englanniksi)
- isomerdesign.com (englanniksi)
- PubChem: Psilocybine (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Psilocybin (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Psilocybin (englanniksi)
- Psilocybin Investigator’s Brochure Lisa Jerome, Maalis-Huhtikuu 2007. (englanniksi)
- Psilosybiinin ja muiden päihteiden erotteluja ja synteesejä (englanniksi)
5-MeO-DIPT • 5-MeO-DMT • 5-MeO-MIPT • AET • AMT • bufoteniini • DET • DMT • DPT • ibogaiini • johimbiini • LSD • melatoniini • psilosiini • psilosybiini • ritsatriptaani • serotoniini • sumatriptaani • tryptamiini • tryptofaani