Mirtatsapiini

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mirtatsapiini
Mirtatsapiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-1,2,3,4,10,14b-heksahydro-2-metyylipyratsino[2,1-a]pyrido[2,3-c]bentsatsepiini
Tunnisteet
CAS-numero 61337-67-5
ATC-koodi N06AX11
PubChem 4205
DrugBank DB00370
Kemialliset tiedot
Kaava C17H19N3 
Moolimassa 265.36 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 50%
Proteiinisitoutuminen 85%
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 20 - 40 tuntia
Ekskreetio 75% renaalinen
15% fekaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C(US)

Reseptiluokitus

Reseptivalmiste (FI)

Antotapa oraalinen
sublinguaalinen

Mirtatsapiini (alkuperäinen kauppanimi Remeron) on piperatsinoatsepiineihin kuuluva tetrasyklinen masennuslääke.[1] Mirtatsapiini luokitellaan NASSA-lääkkeeksi, ja sen vaikutustapa eroaa SSRI- ja trisyklisistä masennuslääkkeistä. Lääkkeen toi markkinoille Organon International vuonna 1996. Mirtatsapiinin alkuperäinen tuotenimi lääkemarkkinoilla on Remeron. Lääkeaine syntyi edelleenkehittelyn seurauksena pyridiinianalogina mianseriinista, joka on käytössä vielä edelleen.[2]

Käyttöaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mirtatsapiini on tarkoitettu aikuisten masennustilojen hoitoon. Sitä käytetään myös pieninä annoksina pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon.[3]

Masennuksen hoidossa vuorokausiannos on yleensä 15-45 mg; aloitusannos on 15 mg tai 30 mg. Mirtatsapiinin vaikutus saattaa alkaa jo 1-2 viikossa. [4]

Vaikutustapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mirtatsapiiniin perustuvia lääkkeitä

Mirtatsapiini on mianseriinin lähisukulainen ja rakenteeltaan sen pyridiinianalogi. Vaikutukset solutasolla ovat monimutkaisia, mutta nettotuloksena se lisää noradrenergistä

ja serotonergistä neurotransmissiota. Mirtatsapiini salpaa farmakologisissa testeissä postsynaptisia 5-HT2- ja 5-HT3-serotoniinireseptoreita. SSRI-lääkkeille ominaisia hoidon alussa ilmeneviä haittoja, kuten levottomuus- tai ahdistuneisuusoireita ja pahoinvointia on mirtatsapiinilla vähemmän. Myös seksuaaliset haitat ovat vähäisempiä kuin SSRI-lääkkeillä. Mirtatsapiini ei juuri sitoudu alfa-1-adrenergisiin eikä muskariinireseptoreihin. Se ei hoitoannoksilla yleensä vaikuta sydämen tai verenkierron toimintaan. Mirtatsapiini sitoutuu histamiinireseptoreihin, mikä selittää sen sedatiivisen vaikutuksen. [5]

Lääkettä pidetään ns. kaksikanavaisena, koska se vaikuttaa sekä serotonergisesti että adrenergisesti.[6]

Nykytietämyksen mukaan mirtatsapiinin antidepressiivinen vaikutus perustuu presynaptisten Alfa2A-reseptorien salpautumiseen, mikä aktivoi keskushermoston noradnergistä järjestelmää negatiivisen palautteen estyessä. Mirtatsapiini aktivoi myös keskushermoston serotonergista ja dopaminergista järjestelmää, kuitenkaan vaikuttamatta välittäjäaineiden takaisinottoa estämällä, kuten esimerkiksi SSRI-lääkkeet. Myös 5-HT2C-reseptorin salpautumisella saattaa olla rooli mirtatsapiinin antidepressiiviseen tehoon. [7]

5-HT3-serotoniinireseptoreiden salpautumisesta saattaa olla hyötyä potilailla, jotka kärsivät pahoinvoinnista.

Mirtatsapiinin suositeltava annos on unettomuuteen 3,75–7,5 mg, jolla ei ole antidepressiivistä vaikutusta. Yli 15 mg:n annokset saattavat jopa huonontaa yöunta. Masentunut tai ahdistunut potilas voi hyötyä yöksi otetusta pienestä mirtatsapiini-annoksesta liitettynä muuhun masennuslääkkeeseen. [8]

Hus, Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto selvittivät tutkimuksessa toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, miten mirtatsapiini vaikuttaa aivojen toimintaan. Tutkijat huomasivat, että mirtatsapiini pystyy vaimentamaan epämiellyttäviin tapahtumiin liittyviä reaktioita aivojen useilla eri alueilla. Lisäksi mirtatsapiini voi tutkimuksen mukaan vahvistaa positiivisia kokemuksia. [9]

Sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takykardia ja asentohypotensio ovat mahdollisia mirtatsapiinin haittavaikuksia. Yleisiä mirtatsapiinin haittoja ovat myös lisääntynyt ruokahalu ja painonnousu. Yksittäisinä haittavaikutuksina on kuvattu mm. hyperkinesiaa, levottomat jalat -oireyhtymää, hallusinaatioita, huimausta, päänsärkyä ja valkosolukatoa. Mirtatsapiinin äkillisen lopettamisen yhteydessä on kuvattu vieroitusoireita, kuten huimausta, ahdistuneisuutta tai parestesioita. Mirtatsapiini otetaan yleensä yhtenä annoksena iltaisin, johtuen sedatiivisesta vaikutuksesta. Yliannostuksen yhteydessä on kuvattu lähinnä nopeaa pulssia. [10]

Melko harvinaiset sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvinaiset sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisvaikutukset muihin lääkkeisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääke saattaa voimistaa muiden samanaikaisesti käytettävien lääkeaineiden vaikutusta. Tämä pätee etenkin sedatiivien sekä anksiolyyttien kohdalla, sillä mirtatsapiini saattaa näiden hoitovaikutuksia voimistaa. MAO-estäjät (lähinnä moklobemidi, selegiliini) ovat ehdottomasti vasta-aiheisia, ns. turva-aikana pidetään kahta viikkoa. Samanaikaisuudesta aiheutuisi vakava serotoniinioireyhtymän vaara, joka voi olla kohtalokasta.[11]

Vieroitusoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mirtatsapiinin ja muiden masennuslääkkeiden käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita. Tästä syystä käytön asteittainen lopettaminen on suositeltavaa.

Tuotenimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/tutkimukset.asp?id=10312&char=m
  2. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s. 363-364)
  3. Matti O. Huttunen: Pitkäaikaisen unettomuuden lääkehoito 17.10.2005. Duodecimin Terveyskirjasto. Viitattu 13.5.2007.
  4. Cochrane database
  5. Masennus - Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet
  6. Achté & Tamminen: Psykiatrian käsikirja, Recallmed, 1998 (s.64)
  7. http://biopsychiatry.com/mirtazrecep.html
  8. Unettomuuden lääkehoito, Fimea- arkisto
  9. Mediuutiset
  10. Masennuslääkkeet - Käyttöaiheet ja hoidon periaatteet
  11. http://www.lääkeinfo.fi/Medicine.aspx?m=9726&i=SCHERING-PLOUGH_REMERON+SOLTAB

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]