Flunssa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Flunssa
Ihmisen rhinovirus.
Ihmisen rhinovirus.
ICD-10 J00
ICD-9 460
MedlinePlus 000678
MeSH D003139

Flunssa eli nuhakuume ja vilustuminen on viruksen aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden limakalvontulehdus.[1][2][3] Se on ylähengitystien infektiotaudista yleisesti käytetty nimitys.

Flunssaa ei pidä sekoittaa influenssaan, joka on vakavampi sairaus ja eri viruksen aiheuttama. Nimien samankaltaisuus aiheuttaa sekaannusta. Toisaalta myös rinovirus aiheuttaa vakavia sairaustiloja ja vie lapset influenssaa useammin sairaalahoitoon. Se on vaarallinen keuhkoahtaumatautia tai astmaa sairastaville ja raivaa tietä bakteerien aiheuttamille jälkitaudeille.[4]

Flunssa on Suomessa yleisin lääkärin päivystysvastaanotolle hakeutumisen syy. Aikuiset sairastuvat flunssaan 1-5 ja lapset 5-10 kertaa vuodessa.[5]

Aiheuttaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flunssan aiheuttaja on virus; yleisin aiheuttaja on rinovirus, joka aiheuttaa 30–50 prosenttia kaikista tautitapauksista. Muita yleisiä aiheuttajia ovat korona-, adeno-, parainfluenssa- ja RS-virukset. Kaikkiaan erilaisia flunssan aiheuttavia viruksia tunnetaan yli 200.[5]

Kylmettymisellä on osansa flunssan puhkeamiseen. Liian niukasti säätilaan nähden pukeutuminen kylmettää ihmisen mikä alentaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää siten, että elimistössä jo oleva virus voi aktivoitua.[6] Oulun yliopistossa vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa flunssatapausten on todettu lisääntyvän ilman kylmetessä ja ilman absoluuttisen kosteuden pienentyessä.[7] Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa on selvitetty mekanismia, jolla kylmettyminen aiheuttaa flunssan. Kylmällä ilmalla nenän immuunisolujen kyky kontrolloida viruksien lisääntymistä limakalvolla heikkenee. Tutkittaessa asiaa soluviljelmässä 37 ja 33 asteessa, ilmeni että kylmässä immuunijärjestelmän kyky estää viruksen kopioitumista oli selvästi heikentynyt. Näin virukset pääsivät valloilleen.[8]

Virus ei siten aina välttämättä aiheuta tautia, vaan ihminen voi olla oireeton taudinkantaja kunnes virus sopivissa oloissa, esimerkiksi kylmettymisen seurauksena, aiheuttaa taudin. Nielun takaseinästä kivun tai kutinan oirein alkavan taudin aiheuttaa yleensä rinovirus, kovan kurkkukivun takana ovat muut virukset, kuten adenovirus.[1][8]

Tartunta ja sen välttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flunssa voi tarttua usealla eri tavalla, ja tartuntatapa vaihtelee viruksen ja tilanteen mukaan. Joskus tarttuminen tapahtuu aerosoli- eli pisaratartuntana. Myös kosketustartunta on mahdollinen. Silloin viruksen tarttuminen tapahtuu esimerkiksi kättelyn kautta. Virus voi tarttua myös epäsuorasti potilaan juuri koskettaman esineen kautta.

Flunssan itämisaika on yhdestä kahteen vuorokautta.[9]

Koska flunssa leviää tarttumalla, sitä voi yrittää välttää hyvällä käsihygienialla ja pysymällä flunssaepidemioiden aikana pois väkijoukoista. Tilat, joissa oleilee pitkiä aikoja paljon ihmisiä, kuten koulut, päiväkodit ja varuskunnat, ovat tehokkaita flunssan levittäjiä.

Rokotetta flunssaan ei ole olemassa. "Flunssarokotteesta" puhuttaessa kyse on huolimattoman kielenkäytön aiheuttamasta sekaannuksesta rokotteeseen, joka antaa suojan influenssaa vastaan.[5] Syy siihen, ettei flunssarokotetta ole, on se että tautia aiheuttavia viruksia on niin paljon, noin 200, että yhtä yksittäistä rokotetta on mahdoton kehittää.[4]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisimmat flunssan oireet ovat räkä, aivastelu, yskä, kuume, äänen käheys, lihassäryt, kurkkukipu, päänsärky ja paineen tunne poskionteloissa. Oireet riippuvat taudinaiheuttajasta sekä potilaan iästä ja kunnosta. Aikuisilla esiintyy useimmiten yskää ja limannousua, ja lapsilla yleisin oire on nuha. Flunssa alkaa usein, viruksesta riippuen, kurkkukivulla, joka saattaa säteillä korviin. Seuraavina oireina esiintyy räkäisyyttä sekä mahdollisesti paineentunnetta poskiontelon tai otsalohkon alueella.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flunssaa pidetään ihmisten yleisimpänä sairautena. Se paranee itsestään levolla ja oireiden lievityksellä.[10]

Flunssan oireita voidaan lievittää särkylääkkeillä, kuten ibuprofeenilla ja parasetamolilla. Nenän tukkoisuutta ja nuhaa voidaan lyhytaikaisesti helpottaa nenän limakalvon turvotusta poistavalla lääkkeellä. Kansanperinteessä sipulimaitoa pidetään tehokkaana lääkkeenä flunssaa vastaan.[11] Pääasiallisin hoitomuoto on lepo, koska elimistö poistaa levossa tehokkaammin taudinaiheuttajia. Myös höyryhengityksestä ja nenähuuhtelukannun käytöstä sekä kuumien juomien nauttimisesta voi olla apua. Yleisin Suomessa käytössä oleva luontaislääke jonka ainesosa on Echinacea-suvun kasvi, tavallisesti kaunopunahattu (E. purpurea), on suosittu juuri flunssan ehkäisemisessä, kun sitä ottaa heti ensi oireisiin. Sen on tutkimuksissa osoitettu stimuloivan immuunipuolustusta ja helpottavan flunssan oireita sekä lyhentävän oireiden kestoa.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lääkärin CD 1/2007

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tamminen, Tuomo: Loppu flunssalle, tietolaatikko Flunssa ei ole influnssa. Helsingin Sanomat 16.11.2013, Lauantailiite, s. 5.
  2. Kielitoimiston sanakirja: vilustua
  3. Kielitoimiston sanakirja: vilustumistauti
  4. a b Tuomo Tamminen, Loppu flunssalle. Helsingin Sanomat 16.11.2013 lauantailiite s. 4-7
  5. a b c "Flunssa" Duodecim 1992;108(20):1735 Hannu Jalanko, katsaus
  6. Ylen uutiset 3.4.2013
  7. Cold temperature and low humidity are associated with increased occurrence of respiratory tract infections, Mäkinen TM, Juvonen R, Jokelainen J, Harju TH, Peitso A, Bloigu A, Silvennoinen-Kassinen S, Leinonen M, Hassi J. Respir Med. 2009 Mar;103(3):456-62. Epub 2008 Nov 1. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/18977127/
  8. a b Jani Kaaro: Tutkimus: Flunssafirus kukoistaa Kylmässä nenässä Helsingin Sanomat. 7.1.2015. Viitattu 7.1.2015.
  9. Hus.fi
  10. YTHS
  11. Anne Pitkäranta, (artikkelin nimi) Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2008 sivu 2563,
  12. Katja Korpela ja Timo Salomäki, Luontaistuotteet – merkitys anestesian ja tehohoidon kannalta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]