Paroksetiini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paroksetiini
Paroksetiini
Paroksetiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(3S-trans)-3-((1,3-bentsodioksol-5-yylioksi)metyyli)-
4-(4-fluorifenyyli)-piperidiini
Tunnisteet
CAS-numero 61869-08-7
ATC-koodi N06AB05
PubChem 43815
DrugBank APRD00364
Kemialliset tiedot
Kaava C19H20NFO3 
Moolimassa 374.8
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus Täydellinen imeytyminen GI:stä, mutta laaja ensi-vaiheen-metabolisaatio maksassa; maksimikonsentraatio 4.9 (ruoan kanssa) - 6.4 tuntia (paasto)
Metabolia laaja, enimmäkseen hepaattinen
Puoliintumisaika 24 tuntia (vaihteluväli 3-65 tuntia)
Ekskreetio 66 % virtsa, 37 % sappi
Terapeuttiset näkökohdat
Lupatiedot

US

Raskauskategoria

D(US)

Reseptiluokitus

Reseptivalmiste

Antotapa Oraalinen

Paroksetiini (kauppanimillä Seroxat[1] ja Paroxetin ratiopharm[2]) on selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä (SSRI), jolla lääkitään masennusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, paniikkihäiriötä sekä muita ahdistuneisuushäiriöitä.

Paroksetiinin määritelty vuorokausiannos (DDD) on 20 mg.[3] Alle 18-vuotiaiden ei tule käyttää paroksetiinia, sillä haittavaikutukset ovat heillä voimakkaampia.[2]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useammalla kuin yhdellä kymmenestä käyttäjästä esiintyy seksuaalisia toimintahäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja pahoinvointia.[2]

1−10 %:lla ilmenee voimattomuutta, vapinaa, näön hämärtymistä, lihomista, kolesterolitason nousua, heitehuimausta, päänsärkyä, unettomuutta, uneliaisuutta, kiihtyneisyyttä, poikkeavia unia ja painajaisia, oksetusta, ripulia, ummetusta, suun kuivumista, ruokahaluttomuutta, haukottelua ja hikoilua.[2]

Yhdellä käyttäjällä 100−1000:sta ilmenee sekavuutta, ekstrapyramidaalisia häiriöitä, ihon ja limakalvojen mustelmia, aistiharhoja, muuttunutta glykeemisen tilan hallintaa (diabeetikoilla), sydämen tiheälyöntisyyttä, verenpaineen muutoksia, matalasta verenpaineesta johtuvaa huimausta seisomaan noustessa, virtsaamishäiriöitä, kutinaa ja ihottumaa.[2]

Yhdellä käyttäjällä 1000 − 10 000 esiintyy kouristuksia, persoonallisuusmuutoksia, kohonneita maksan entsyymiarvoja, sydämen harvalyöntisyyttä, veren natriumpitoisuuden alenemista (etenkin iäkkäillä), liikkumispakkoa, nivel- ja lihassärkyä, levottomat jalat -oireyhtymää, maanisuutta, levottomuutta, ahdistusta, paniikkikohtauksia, veren kohonnutta prolaktiinipitoisuutta, maitovuotoa ja silmäterien laajenemista.[2]

Harvemmalla kuin yhdellä 10 000:sta käyttäjästä on huomattu serotoniinimyrkytys (oireina kiihtyneisyys, sekavuus, hikoilu, aistiharhat, heijasteiden vilkkaus, lihasnykimätauti, tärinä, vapina ja nopea sydämensyke), vakavia ja mahdollisesti kuolemaan johtavia allergisia reaktioita, vakavia ihoreaktioita, ruoansulatuskanavan verenvuotoa, maksasairauksia, verihiutaleiden vähäisyyttä, antidiureettisen hormonin erityshäiriötä, äkillistä silmänpainetautia, kestoerektiota, raajojen turvotusta, nokkosihottumaa ja valoyliherkkyyttä.[2]

Yleisyydeltään tuntemattomia haittavaikutuksia ovat itsemurha-ajatukset, aggressiivisuus, alttius luunmurtumille ja tinnitus.[2]

Seroxat-lääkkeen myyntipakkauksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lääkelaitos: Lääkkeiden luokitus (ATC) ja määritellyt vuorokausiannokset (DDD) 2006. Lääkelaitos/Edita Prima Oy - Helsinki, 2006. ISSN 1455-2698.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. GlaxoSmithKline Pharmaceuticals S.A, Puola: Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle 25.3.2015.
  2. a b c d e f g h Merckle GmbH, Saksa.: Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle 16.3.2015.
  3. Lääkelaitos: Lääkkeiden luokitus (ATC) ja määritellyt vuorokausiannokset (DDD) 2006. Lääkelaitos/Edita Prima Oy - Helsinki, 2006. ISSN 1455-2698. s. 155
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.