Glaukooma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Glaukooma (vanha nimitys viherkaihi) on silmän sairaus, jossa liian korkea silmänpaine (silmänpainetauti) tai näköhermon heikko verenkierto (normaalipaineinen eli matalapaineglaukooma) aiheuttaa silmänpohjan papillan eli näköhermon nystyn kovertumisena ilmenevän näköhermovaurion ja siihen liittyvää etenevää näkökentän sumenemista ja hämärtymistä. Glaukoomalla on paljon riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat kohonnut silmänpaine, ikä, sukurasitus, eksfoliaatio-oireyhtymä eli mykiön hilseytystauti ja likitaittoisuus. Glaukooma saattaa johtaa sokeuteen.

Kuvaesimerkki normaalista näkökentästä...
... ja glaukoomapotilaan näkökentästä.

Vanhasta viherkaihi-nimestä huolimatta glaukoomalla ei ole mitään tekemistä kaihin (vanha nimitys harmaakaihi) kanssa.

Suomessa on noin 80 000 glaukoomapotilasta. Yli 5 000:lla heistä sairaus on aiheuttanut pysyvän näkövamman. Vuosittain uusia tapauksia ilmenee noin 2 500. Sairauden esiintyvyys kasvaa iän myötä.[1][2]

Tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glaukooma jaetaan useisiin alatyyppehin, jotka ovat primaarinen avokulmaglaukooma, sulkukulmaglaukooma, synnynnäinen eli kongenitaalinen glaukooma, nuoruusiässä alkava eli juveniili glaukooma ja muista sairauksista aiheutuva eli sekundaarinen glaukooma. Sulkukulmaglaukooma jakaantuu akuuttiin eli äkilliseen ja krooniseen muotoon. Absoluuttinen glaukooma tarkoittaa glaukooman vuoksi sokeutunutta silmää ja fereabsoluuttinen miltei sokeutunutta silmää.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisin glaukooman muoto eli primaarinen avokulmaglaukooma on tyypillisesti oireeton sairaus, joka vähitellen vaurioittaa näköhermoa ellei sitä havaita mittaamalla silmänpaine tai tutkimalla näköhemon nystyä.

Näköhermon pään muotoa voidaan mitata kolmiulotteisesti uusilla kuvantamismenetelmillä. Niiden avulla saadaan tietoa glaukoomavaurion etenemisestä, mutta pelkästään siihen ei pitkäaikaisseurantaa voi perustaa.[3]

Muissa glaukoomamuodoissa voi esiintyyä erilaisia oireita:

  • Korkea silmänpaine
  • Vetistys
  • Valonarkuus
  • Valon ympärillä näkyvä sateenkaarikehä
  • Särky
  • Punoitus
  • Näkökyvyn vaihtelut
  • Päänsärky

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glaukooman etenemistä pyritään estämään lääkkeillä, laserilla tai leikkauksella, tavallisimmin trabekulektomia-leikkauksella. Glaukoomaan on paljon erilaisia lääkkeitä, joista yleisimmät ovat prostaglandiinin kaltaiset lääkeaineet kuten latanoprosti, travoprosti ja tafluprosti sekä beetasalpaajat, joista timololi on yleisin silmänpaineen hoidossa. Muita lääkkeitä ovat esimerkiksi betaksololi, brimonidiini, apraklonidiini, asetatsoliamidi, brintsoliamidi ja dortsoliamidi. Vanhin glaukoomalääke pilokarpiini on edelleen tärkein akuutin glaukooman hoitoon käytettävä parasympatomimeetti, mutta sen rooli avokulmaglaukooman hoidossa on nykyisin vähäinen.

Lisätietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Glaukoomasimulaattori | glaukooma.com

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.