Psilosiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Psilosiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi 3-[2-(Dimetyyliamino)etyyli]-4-indololi
CAS-numero 520-53-6
PubChem CID 4980
Ominaisuudet
Molekyylikaava C12H16N2O
Moolimassa 204,27 g/mol
Sulamispiste 173–176 °C
Huurumadonlakki (Psilocybe cubensis) sisältää psilosiinia.

Psilosiini (4-hydroksi-N,N-dimetyylitryptamiini, 4-HO-DMT) on psykedeelisenä päihteenä käytetty ja vaikutuksiltaan psykedeelinen sieniperäinen alkaloidi ja hermostoon vaikuttava aine.[1] Kemialliselta rakenteeltaan se muistuttaa läheisesti aivojen omaa välittäjäainetta serotoniinia, ja kuuluu samoin tryptamiineihin. Psilosiinin fosforihappoesteri, jota myös esiintyy psilosiinipitoisissa sienissä, on nimeltään psilosybiini. Psilosiini on varsin herkkä hapettumiselle eikä kestä säilömistä hyvin.

Laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psilosiini on luokiteltu huumausaineeksi Suomessa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psilosiinin eristi ensimmäisenä Albert Hofmann kumppaneineen Psilocybe mexicana -lajista vuonna 1958. Hofmann myös syntetisoi aineen pian eristämisen jälkeen.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markku Koulu, Eero Mervaala (toim.): ”Sienimyrkytykset”, Farmakologia ja toksikologia, s. 1201–1206. 10. painos. Kustannus Oy Medicina, 2018. ISBN 978-951-97316-7-4.
  2. Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus huumausaineina… 543/2008 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 2.12.2018. Viitattu 7.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]