Siirry sisältöön

Verihiutale

Wikipediasta
Vasemmalta oikealle: punasolu, verihiutale ja valkosolu.

Verihiutale eli trombosyytti on keskeinen osa verenhyytymisjärjestelmää. Verihiutaleet ovat tumattomia solukalvon ympäröimiä solulimakappaleita,[1] jotka varastoituvat pernaan. Maksan trombopoietiini stimuloi verihiutaleiden synteesiä luuytimessä. Verihiutaleiden vähäisyys (trombosytopenia) ilmenee verenvuototaipumuksena.

Haavan syntyessä verihiutaleita rikkoutuu ja niistä sekä vaurioittuneesta kudossolusta vapautuu trombiinientsyymiä vereen. Se laukaisee monivaiheisen reaktioketjun, jonka tuloksena veriplasmassa liuenneena oleva fibrinogeeni muuttuu säikeiseksi ja veteen liukenemattomaksi fibriiniksi. Näihin säikeisiin juuttuneet verisolut värjäävät hyytymän punaiseksi. Myöhemmin fibriinisäikeet vetäytyvät kokoon ja puristavat seerumin pois hyytymästä, joka kuivuu lopuksi ruveksi. Verihiutaleet voivat myös paikata verisuoniin syntyneitä pikkuvaurioita. Veren hyytyminen on siis suurimmaksi osaksi trombosyyttien ansiota.

Verihiutaleiden muodostuminen on osa verenmuodostusprosessia eli hematopoieesia. Verihiutaleita syntyy luuytimen ja tuoreiden tutkimusten mukaan myös keuhkojen megakaryosyyttisoluissa.[2]

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 32. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. Tutkijat yllättyivät: Keuhkoissa valmistuu suuri osa verestä Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.