Sisäinen kello

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Elimistön sisäinen keskuskello säätelee elimistön fysiologista vuorokausirytmiä eli sirkadiaanista rytmiä. Keskuskello säätelee muun muassa kehon lämpötilan, immuunijärjestelmän ja hormonierityksen vuorokautisia vaihteluita[1][2]. Sisäinen kello säätelee myös sydämen ja maksan toimintaa, aivojen vireystasoa, solujen energiantuotantoa ja ihmisen ajantajua[3].

Päivänvalon ja pimeyden vuorottelu tahdistaa sisäistä kelloa. Tieto valon ja pimeän muutoksesta välittyy ihmisellä näköhermoja pitkin suprakiasmaattiseen tumakkeeseen ja sieltä edelleen käpyrauhaseen. Valo tahdistaa suprakiasmaattisen tumakkeen sisäistä kelloa, pimeys saa puolestaan aikaan nukahtamisvalmiutta lisäävän melatoniinin erittymisen käpylisäkkeessä.[4] Liian niukka dopamiinintuotanto saa sisäisen kellon jätättämään.[5]

Magnesiumin on havaittu olevan keskeisessä roolissa sisäisen kellon säätelijänä, sillä solujen magnesiumpitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Magnesiumin määrä solussa vaikuttaa muun muassa siihen, miten tehokkaasti solu pystyy polttamaan saamaansa ravintoa energiaksi.[6]

Myös kasveilla on sisäinen kello, sillä ne tietävät jo pari tuntia aikaisemmin, milloin aurinko nousee. Kasvit osaavat myös säädellä tärkkelysvarastojen käyttöä niiden kulloisenkin koon ja yön kulloisenkin pituuden mukaan siten, että varastot eivät ehdy ennen aamua.[5]

Keskuskelloa häiritseviä tekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäisen kellon toimintaa häiritseviä tekijöitä ovat esimerkiksi aikavyöhykkeiden ylittävien lentojen aiheuttama aikaerorasitus, kesä- ja talviaikaan siirtymiset, vuorotyö, stressi, tupakointi, alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat.[4]

Oxfordin yliopiston tutkija Paul Kelley on väittänyt, että virastoaika on niin kaukana alle 55-vuotiaiden ihmisten luontaisen univalverytmin kanssa, että se heikentää työn laatua ja aiheuttaa terveysriskejä muun muassa sydämelle ja maksalle. Työntekoa ei pitäisi aloittaa ennen kello kymmentä ja sama pätee teini-ikäisten koulupäiviin. Kelley on myös huomauttanut, ettei ihmisen biologista univalverytmiä kyetä muuttamaan ja että riittämätön uni altistaa muun muassa immuunijärjestelmän häiriöille.[7] Kelleyn johdolla suoritettu tutkimus on osoittanut, että koulun alkamisajan myöhentäminen puolellatoista tunnilla siten, että koulu alkaa vasta kello kymmeneltä, parantaa oppilaiden arvosanoja[8].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sairastumme helpoiten aamulla. 16.8.2016 http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/sairastumme_helpoiten_aamulla
  2. Scientists Say That Starting Work Before 10am Is Similar To Torture. January 3, 2017. http://livetheorganicdream.com/scientists-say-that-starting-work-before-10am-is-similar-to-torture/
  3. Scientists Say That Starting Work Before 10am Is Similar To Torture. January 3, 2017. http://livetheorganicdream.com/scientists-say-that-starting-work-before-10am-is-similar-to-torture/
  4. a b Uni-valverytmin säätely. Vitabalans Oy:n verkkosivusto. http://www.vitabalans.com/unital/uni.html
  5. a b Prisma studio, Jakso 32/258: Prisma Studion ihmiskoe - näin treenaat ajan arviointia. Ensiesitys ti 3.12.2013 klo 20.00 Yle TV1
  6. Magnesium auttaa sisäistä kelloa pysymään ajassa. http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/magnesium_auttaa_sisaista_kelloa_pysymaan_ajassa
  7. Sarah Knapton: Staff should start work at 10am to avoid 'torture' of sleep deprivation. 8.9.2015. http://www.telegraph.co.uk/science/2016/03/12/staff-should-start-work-at-10am-to-avoid-torture-of-sleep-depriv/?WTmcid=tmgoff_soc_spf_fb&WT.mc_id=sf35117468
  8. Scientists Say That Starting Work Before 10am Is Similar To Torture. January 3, 2017. http://livetheorganicdream.com/scientists-say-that-starting-work-before-10am-is-similar-to-torture/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.