Sisäinen kello

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aivojen hypotalamuksessa oleva elimistön sisäiseksi keskuskelloksi kutsuttu alue säätelee elimistön fysiologista vuorokausirytmiä eli sirkadiaanista rytmiä[1]. Keskuskello säätelee muun muassa kehon lämpötilan, immuunijärjestelmän ja hormonierityksen vuorokautisia vaihteluita[2][3]. Ihmisen vuorokausirytmin on yleensä sellainen, että luontaisen unijakson keskikohta ajoittuu kello neljään aamuyöllä. Noin puolella prosentilla väestöstä on kuitenkin mutaatio sisäistä kelloa säätävässä cry1-geenissä, joka siirtää unijakson keskikohdan kello seitsemäksi.[4][5]

Sisäinen kello säätelee myös sydämen ja maksan toimintaa, aivojen vireystasoa, solujen energiantuotantoa ja ihmisen ajantajua[6]. Keskuskello säätelee lisäksi mielialaa[7].

Päivänvalon ja pimeyden vuorottelu tahdistaa sisäistä kelloa. Tieto valon ja pimeän muutoksesta välittyy ihmisellä näköhermoja pitkin suprakiasmaattiseen tumakkeeseen ja sieltä edelleen käpyrauhaseen. Valo tahdistaa suprakiasmaattisen tumakkeen sisäistä kelloa, pimeys saa puolestaan aikaan nukahtamisvalmiutta lisäävän melatoniinin erittymisen käpylisäkkeessä.[8] Liian niukka dopamiinintuotanto saa sisäisen kellon jätättämään.[9]

Magnesiumin on havaittu olevan keskeisessä roolissa sisäisen kellon säätelijänä, sillä solujen magnesiumpitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Magnesiumin määrä solussa vaikuttaa muun muassa siihen, miten tehokkaasti solu pystyy polttamaan saamaansa ravintoa energiaksi.[10]

Myös kasveilla on sisäinen kello, sillä ne tietävät jo pari tuntia aikaisemmin, milloin aurinko nousee. Kasvit osaavat myös säädellä tärkkelysvarastojen käyttöä niiden kulloisenkin koon ja yön kulloisenkin pituuden mukaan siten, että varastot eivät ehdy ennen aamua.[9]

Sisäinen kello säätelee unirytmiä aivojen välittäjäaineiden kautta: galaniini saa ihmisen nukahtamaan ja oreksiini edistää heräämistä[11].

Keskuskelloa häiritseviä tekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäisen kellon toimintaa häiritseviä tekijöitä ovat esimerkiksi aikavyöhykkeiden ylittävien lentojen aiheuttama aikaerorasitus, kesä- ja talviaikaan siirtymiset, vuorotyö, stressi, tupakointi, alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat.[8]

Oxfordin yliopiston tutkija Paul Kelley on väittänyt, että virastoaika on niin kaukana alle 55-vuotiaiden ihmisten luontaisen univalverytmin kanssa, että se heikentää työn laatua ja aiheuttaa terveysriskejä muun muassa sydämelle ja maksalle. Työntekoa ei pitäisi aloittaa ennen kello kymmentä ja sama pätee teini-ikäisten koulupäiviin. Kelley on myös huomauttanut, ettei ihmisen biologista univalverytmiä kyetä muuttamaan ja että riittämätön uni altistaa muun muassa immuunijärjestelmän häiriöille.[12] Kelleyn johdolla suoritettu tutkimus on osoittanut, että koulun alkamisajan myöhentäminen puolellatoista tunnilla siten, että koulu alkaa vasta kello kymmeneltä, parantaa oppilaiden arvosanoja[13].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lea Proloff: Pitäisikö kellojen siirrosta luopua terveyden nimissä? Yle Akuutti 23.03.2016. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/pitaisiko-kellojen-siirrosta-luopua-terveyden-nimissa
  2. Sairastumme helpoiten aamulla. 16.8.2016 http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/sairastumme_helpoiten_aamulla
  3. Scientists Say That Starting Work Before 10am Is Similar To Torture. January 3, 2017. http://livetheorganicdream.com/scientists-say-that-starting-work-before-10am-is-similar-to-torture/
  4. Yökyöpeleitä valvottaa geenimuunnos. Tiede. http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/yokyopeleita-valvottaa-geenimuunnos
  5. Mutation of the Human Circadian Clock Gene CRY1 in Familial Delayed Sleep Phase Disorder. http://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(17)30346-X
  6. Scientists Say That Starting Work Before 10am Is Similar To Torture. January 3, 2017. http://livetheorganicdream.com/scientists-say-that-starting-work-before-10am-is-similar-to-torture/
  7. Lea Proloff: Pitäisikö kellojen siirrosta luopua terveyden nimissä? Yle Akuutti 23.03.2016. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/pitaisiko-kellojen-siirrosta-luopua-terveyden-nimissa
  8. a b Uni-valverytmin säätely. Vitabalans Oy:n verkkosivusto. http://www.vitabalans.com/unital/uni.html
  9. a b Prisma studio, Jakso 32/258: Prisma Studion ihmiskoe - näin treenaat ajan arviointia. Ensiesitys ti 3.12.2013 klo 20.00 Yle TV1
  10. Magnesium auttaa sisäistä kelloa pysymään ajassa. http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/magnesium_auttaa_sisaista_kelloa_pysymaan_ajassa
  11. Mikko Puttonen: Aivojen haurastuminen alkaa kolmekymppisenä sieltä, missä tapahtuu syvä uni – aivojen terveyteen voi yrittää vaikuttaa kotikonstein. HS 6.4.2017. http://www.hs.fi/tiede/art-2000005159150.html
  12. Sarah Knapton: Staff should start work at 10am to avoid 'torture' of sleep deprivation. 8.9.2015. http://www.telegraph.co.uk/science/2016/03/12/staff-should-start-work-at-10am-to-avoid-torture-of-sleep-depriv/?WTmcid=tmgoff_soc_spf_fb&WT.mc_id=sf35117468
  13. Scientists Say That Starting Work Before 10am Is Similar To Torture. January 3, 2017. http://livetheorganicdream.com/scientists-say-that-starting-work-before-10am-is-similar-to-torture/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.