Viivästynyt unijakso

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Viivästynyt unijakso (diagnoosikoodi G47.21)[1] eli myöhästyvän univaiheen oireyhtymä on harvinainen neurologinen sairaus, josta kärsii noin puolitoista promillea (tuhannesosaa) väestöstä[2][3].

VUJ-potilaat eivät pysty vaikuttamaan itse sisäiseen kelloonsa, sillä heillä on poikkeuksellisen huonosti siirrettävissä oleva rytmi. Kyseessä ei ole siten haluttomuus herätä, eikä viivästynyt unijakso johdu siitä, että ihminen menisi liian myöhään nukkumaan. Häiriö johtaa siihen, potilaiden on äärimmäisen vaikea nukahtaa ja herätä sosiaalisesti hyväksyttävään kellonaikaan.[4]. Viivästyneeseen unijaksoon liittyy kohonnutta sairastavuutta, sillä iltavirkut ihmiset kuolevat aamuvirkkuja nuorempina ja sairastuvat aamuvirkkuja useammin esimerkiksi aikuistyypin diabetekseen ja verenpainetautiin[5].

Viivästyneeseen unijaksoon kuuluu elimellisiin uni-valverytmin häiriöihin (G47.2), jotka aiheutuvat joko elimistön keskuskellon toiminnnan häiriintymisestä (sirkadiaaninen häiriö) tai aikavyöhykkeen ylittämisestä (aikaerorasitus eli jet lag).

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehon lämpötila ja vireystila vaihtelevat suunnilleen samalla tavalla joka vuorokausi[6]. Elimistön sisäinen kello säätelee kehon lämpötilaa ja melatoniinin tuotantoa. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat olennaisesti siihen, miten ja milloin ihminen nukkuu. Nukahtamistaipumus on terveillä henkilöillä suurimmillaan aamuyöllä kello 2 ja 6 välillä, jolloin kehon lämpötila on alimmillaan ja melatoniinin tuotanto suurimmillaan. Ihmisen biologinen vuorokausirytmi on yli 25 tunnin pituinen, mutta päivänvalon säätelemä melatoniinintuotanto tahdistaa yleensä sisäistä kelloa niin, että vuorokausirytmi kutistuu keskimäärin 24 tuntiin ja kymmeneen minuuttiin[7][8]. Sisäisen kellon joustokyky heikkenee iän myötä.[9].

Uni ei virkistä optimaalisesti, jos nukkumisen ajankohta ei sijoitu optimaalisesti suhteessa elimistön biologiseen unijaksoon[10][11]. Jos lääkkeiden avulla keinotekoisesti tapahtuva nukahtaminen osuu väärään aikaan, ei uni ole siten samanarvoista kuin elimistön oma, luonnollinen uni.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivästyneen unijakson oireet alkavat usein jo koulu- tai murrosikäisenä. VUJ-potilaiden sisäinen uni-valvesykli on viivästynyt verrattuna muihin »tavallisen» rytmin omaaviin. VUJ-potilailla melatoniinineritykseen liittyvät vaiheet tapahtuvat vasta usean tunnin viiveellä. Kyseessä on pysyvä häiriö, joka aiheuttaa selvää sosiaalista haittaa ja vaikeuttaa potilaiden elämässä selviytymistä.[12]

Viivästyneestä unijaksosta kärsivät työskentelevät tehokkaimmin myöhään illalla ja yöllä ja heillä on poikkeuksellisen huonosti siirrettävissä oleva rytmi. Tämä johtuu ehkä siitä, että niin monet tekijät säätelevät elimistön sisäisen kellon toimintaa.[13]

Mikäli potilaan ei tarvitse noudattaa määrättyä aikataulua on uni laadultaan ja kestoltaan normaalia, potilas herää itsestään, ja uni-valvesykli on pituudeltaan 24 tuntia[12].

Diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivästynyt unijakso voidaan diagnosoida vuorokauden pituisella lämpötilamittauksella, käden liikkeitä mittaavalla aktigrafilla tai analysoimalla vuorokauden aikana tuotetun virtsan melatoniinipitoisuudet[12].

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1999 ja 2000 julkaistujen tutkimusten mukaan eri melatoniinireseptoreiden mutaatiot aiheuttavat uni-valverytmin häiriöitä[14][15].

Elimistön sisäinen kello voi häiriytyä myös esimerkiksi epäsäännöllisten työaikojen tai sairauden vuoksi[16]. Lisäksi on todettu, että keinovalon käyttäminen myöhentää ihmisen luontaista unirytmiä etenkin iltavirkuilla henkilöillä[17]. Myös eräät psyykenlääkkeet saattavat laukaista uni-valverytmin häiriön[18].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivästyneeseen unijaksoon ei ole löydetty parantavaa hoitoa, mutta unijaksoa voidaan varhentaa tilapäisesti ja vähäisessä määrin osalla VUJ-potilaita melatoniinilisän, kronoterapian, kirkasvalohoidon tai B12-vitamiinin avulla taikka edellä mainittujen hoitojen yhdistelmällä[19]. Aamuun sekä varhaisiltaan ajoittuva liikunta saattaa parantaa edellä mainittujen hoitojen tehoa[20].

Melatoniinilisä on osoittautunut tehokkaimmaksi yksittäiseksi hoitomuodoksi, ja kuuden viikon pituinen melatoniinikuuri auttaa 97 prosenttia potilaista nukahtamaan jonkin verran nopeammin[21]. Melatoniini normalisoi potilaan unirytmin kuitenkin vain siinä tapauksessa, että on kyse lievästä häiriöstä, sillä melatoniinia nauttineet VUJ-potilaat nukahtavat vain noin neljäkymmentä minuuttia nopeammin kuin plaseboa nauttineet[22][23]. Melatoniinin teho katoaa lisäksi yleensä pitkäaikaiskäytössä. Kolmen kuukauden käytön jälkeen pitkävaikutteinen melatoniini nopeuttaa nukahtamista enää 10 prosentilla tutkittavista, ja kuuden kuukauden kuluttua kukaan ei enää hyödy melatoniinilisästä.[24] Unilääkkeidenkin avulla voidaan saavuttaa ainoastaan oireiston hetkellistä lievittymistä[25]. Vuorokausirytmin tahdistamisessa lähemmäs muiden ihmisten rytmiä on huomioitava myös se, että rytmin siirtäminen tunnilla eteenpäin aiheuttaa unen laadun heikkenemistä viikoksi eteenpäin[26].

Osalla potilaita nukahtaminen ei aikaistu hoitojen avulla edes väliaikaisesti[27]. Tämä saattaa liittyä siihen, ettei esimerkiksi melatoniinilisä tahdista elimistön vuorokausirytmin säätelyyn liittyvää lämpötilakäyrää[28].

Viivästyneeseen unijaksoon liittyvää päiväaikaista väsymystä voidaan lievittää hiukan kirkasvalohoidon ja ilta-aikaisen valoaltistuksen rajoittamisen yhdistelmällä. Kahden tunnin pituinen aamuinen kirkasvalohoito yhdistettynä aurinkolasien käyttöön klo 16 jälkeen sekä iltojen viettämiseen korkeintaan kahden lukulampun valossa vähentää viivästyneestä unijaksosta kärsivien potilaiden päiväaikaista väsymystä siten, että he nukahtavat neljä minuuttia hitaammin, mikäli käyvät päiväunille kello 11.[29]

Jos kyseessä on tilapäinen kaamosmasennuksesta johtuva vuorokausirytmin häiriö, kirkasvalohoito aikaistaa potilaan vuorokausirytmiä keskimäärin 1,3 tunnilla[30]. Lisäksi on havaittu, että kahden viikon pituinen telttailu ympäristössä, jossa ei ole lainkaan keinovaloa, aikaistaa terveiden koehenkilöiden nukahtamista keskimäärin 70 minuutilla[31].

Perinteisessä kronoterapiassa rytmejä viivästetään aina myöhemmäksi ja myöhemmäksi kunnes saavutetaan toivottu uni-valverytmi. Myötäpäivään kiertävä krototerapia on kuitekin vaikea toteuttaa käytännössä, ja saattaa jopa pahentaa uni-valverytmin häiriötä. Kronoterapian tulokset ovat vaihtelevia.[32]

Viivästynyt unijakso saattaa normalisoitua joissain harvinaisissa tapauksissa B12-vitamiinilla. Syytä tähän ei tunneta, mutta on arveltu, että B12-vitamiini saattaisi esimerkiksi parantaa okulaarireseptorin valoherkkyyttä[33].

Liitännäissairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkuva ja voimakas ristiriita oman luontaisen vuorokausirytmin ja työn edellyttämän uni-valverytmin kanssa on selvä terveysriski[34]. Myöhästyvän univaiheen oireyhtymä lisää riskiä sairastua ahdistukseen, masennukseen, sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin sekä diabetekseen[35].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomenkielinen ICD-10-tautiluokitus, THL. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085423
  2. "The prevalence of delayed and advanced sleep phase syndromes" (1993). J Sleep Res 2 (1): 51–55. doi:10.1111/j.1365-2869.1993.tb00061.x. PMID 10607071. 
  3. "Demography of sleep disturbances associated with circadian rhythm disorders in Japan" (1999). Psychiatry Clin. Neurosci. 53 (2): 267–268. doi:10.1046/j.1440-1819.1999.00533.x. PMID 10459707. 
  4. Nina Apter ja Markku Partinen: Viivästynyt unijakso. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1999;115(24):2747-2752. http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1999/24/duo91208
  5. Mikko Puttonen: Tutkija: Kelloa pitäisi siirtää vielä tunti taaksepäin ja jättää sitten rauhaan ainiaaksi. Helsingin Sanomat 26.10.2015. http://www.hs.fi/tiede/a1445570889712?ref=m-a-listat-16
  6. Tuula Lehtisalo: Valoa kaamosmasennukseen. Kodin Kuvalehti 20/1997 23.10.1997 sivu 104. verkkoversio
  7. PS Lukion Psykologia 3 s. 115, Otava 2007
  8. Jaana Laitinen, Tarja Liuha, Timo Partonen: Sisäinen kello määrää vuorokausirytmisi. Terve Suomi 10.5.2009. http://www.tervesuomi.fi/fi/julkaisu/11806
  9. Paula Böhling: Kun sisäinen kello saa rytmihäiriön. Tietysti.fi 18.12.2006.
  10. Dijk, Derk-Jan; Steven W. Lockley (February 2002). "Functional Genomics of Sleep and Circadian Rhythm Invited Review: Integration of human sleep-wake regulation and circadian rhythmicity". J Appl Physiol 92 (2): 852–62. PMID 11796701. “Consolidation of sleep for 8 h or more is only observed when sleep is initiated ~6-8 h before the temperature nadir.” 
  11. Wyatt, James K.; Ritz-De Cecco, Angela; Czeisler, Charles A.; Dijk, Derk-Jan (1 October 1999). "Circadian temperature and melatonin rhythms, sleep, and neurobehavioral function in humans living on a 20-h day". Am J Physiol 277 (4): R1152–R1163. PMID 10516257. “... significant homeostatic and circadian modulation of sleep structure, with the highest sleep efficiency occurring in sleep episodes bracketing the melatonin maximum and core body temperature minimum” 
  12. a b c Viivästynyt unijakso. Nina Apter ja Markku Partinen. Duodecim 1999;115(24):2747-52.
  13. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivut 47-48 https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf
  14. Ebisawa et al. 1999: Alleic variants of human melatonin 1a Receptor: Function and prevalence in subjects with circadian rhythm sleep disorders. Biochem Biophys Res Commun 1999 Sep;262(3):832-7. http://www.pubpdf.com/pub/10471411/Alleic-variants-of-human-melatonin-1a-receptor-function-and-prevalence-in-subjects-with-circadian-rh
  15. Genetic polymorphisms of human melatonin 1b receptor gene in circadian rhythm sleep disorders and controls. Neurosci Lett 2000; 280(1): 29–32. https://www.deepdyve.com/lp/elsevier/genetic-polymorphisms-of-human-melatonin-1b-receptor-gene-in-circadian-bSt2xigUug?articleList=%2Fsearch%3Fauthor%3DSugishita%252C%2BMariko
  16. Unettomuudesta työikäisten painajainen
  17. Mikko Puttonen: Tutkija: Kelloa pitäisi siirtää vielä tunti taaksepäin ja jättää sitten rauhaan ainiaaksi. Helsingin Sanomat 26.10.2015. http://www.hs.fi/tiede/a1445570889712?ref=m-a-listat-16
  18. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivu 50. https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf
  19. Yaron Dagan: Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sivut 49- 50. Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.617.1355&rep=rep1&type=pdf
  20. “Uniasioissa kannattaa olla itsekäs” – tutkija Markku Partinen vastaa unikysymyksiin. 08.02.2017. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/08/uniasioissa-kannattaa-olla-itsekas-tutkija-markku-partinen-vastaa
  21. Yaron Dagan: Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sivu 50. Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.617.1355&rep=rep1&type=pdf
  22. Ingeborg M. van Geijlswijk, Hubert P. L. M. Korzilius, Marcel G. Smits: The Use of Exogenous Melatonin in Delayed Sleep Phase Disorder: A Meta-analysis. SLEEP, Vol. 33, No. 12, 2010. https://www.researchgate.net/profile/Ingeborg_Van_Geijlswijk2/publication/49647493_The_Use_of_Exogenous_Melatonin_in_Delayed_Sleep_Phase_Disorder_A_Meta-analysis/links/09e4150d4c70c154c4000000/The-Use-of-Exogenous-Melatonin-in-Delayed-Sleep-Phase-Disorder-A-Meta-analysis.pdf
  23. J.E. Nagtegaal et al: DELAYED SLEEP PHASE SYNDROME: A PLACEBO-CONTROLLED CROSS-OVER STUDY ON THE EFFECTS OF MELATONIN ADMINISTERED 5 HOURS BEFORE DIM LIGHT MELATONIN ONSET. Sivu 93. J Sleep Res. 1998 Jun;7(2):135-43. https://www.researchgate.net/publication/254747074_Delayed_sleep_phase_syndrome_a_placebo-controlled_coress-over_study_on_the_effects_of_melatonin_administered_5_hours_before_dim_light_melatonin_on-set
  24. Circadin valmisteyhteenveto. Euroopan lääkeviraston lääkevalmistekomitea. http://www.ema.europa.eu/docs/fi_FI/document_library/EPAR_-_Product_Information/human/000695/WC500026811.pdf
  25. Nina Apter ja Markku Partinen: Viivästynyt unijakso. Sivu 2751. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1999;115(24):2747-2752. http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1999/24/duo91208
  26. Mikko Puttonen: Tutkija: Kelloa pitäisi siirtää vielä tunti taaksepäin ja jättää sitten rauhaan ainiaaksi. Helsingin Sanomat 26.10.2015. http://www.hs.fi/tiede/a1445570889712?ref=m-a-listat-16
  27. Yaron Dagan: Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sivu 51. Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.617.1355&rep=rep1&type=pdf
  28. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivu 50. https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf
  29. Levy A J, Ahmed S, Sack R L. Phase shifting the human circadian clock using melatonin. Behav Brain Res 1996; 73: 131–4. https://www.researchgate.net/publication/20887552_Phase-Shifting_Effects_of_Bright_Morning_Light_as_Treatment_for_Delayed_Sleep_Phase_Syndrome
  30. Kaamosmasennuksen taustalla sisäinen kello. 30.11.2001. http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=0994960
  31. Entrainment of the Human Circadian Clock to the Natural Light-Dark Cycle. Current Biology 23, 1554–1558, August 19, 2013. http://www.cell.com/current-biology/pdf/S0960-9822(13)00764-1.pdf
  32. “Uniasioissa kannattaa olla itsekäs” – tutkija Markku Partinen vastaa unikysymyksiin. 08.02.2017. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/08/uniasioissa-kannattaa-olla-itsekas-tutkija-markku-partinen-vastaa
  33. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivu 49. https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf
  34. Teija Varis: Tutkija puolustaa aamu-unisia: Kyse ei ole laiskuudesta. Länsiväylä 3.10.2015. http://www.lansivayla.fi/artikkeli/324176-tutkija-puolustaa-aamu-unisia-kyse-ei-ole-laiskuudesta
  35. A genetic key to night owl behaviour. https://www.scimex.org/newsfeed/the-genetic-key-to-night-owl-behaviour