Viivästynyt unijakso

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Viivästynyt unijakso (G47.2) on elimellinen uni-valverytmin häiriö, joka johtuu sirkadiaanisesta eli elimistön keskuskellon häiriöstä. VUJ-potilaat eivät pysty vaikuttamaan itse sisäiseen kelloonsa, sillä heillä on poikkeuksellisen huonosti siirrettävissä oleva rytmi. Kyseessä ei ole siten haluttomuus herätä, eikä viivästynyt unijakso johdu siitä, että ihminen menisi liian myöhään nukkumaan. Häiriö johtaa siihen, potilaiden on äärimmäisen vaikea nukahtaa ja herätä sosiaalisesti hyväksyttävään kellonaikaan.[1]

Kyseessä on harvinainen sairaus, sillä vain noin puolitoista promillea eli tuhannesosaa väestöstä kärsii viivästyneestä unijaksosta[2][3].

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehon lämpötila ja vireystila vaihtelevat suunnilleen samalla tavalla joka vuorokausi[4]. Elimistön sisäinen kello säätelee kehon lämpötilaa ja käpyrauhasesta erittyvän melatoniinin tuotantoa. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat olennaisesti siihen, miten ja milloin ihminen nukkuu. Nukahtamistaipumus on tavallisesti suurimmillaan aamuyöllä kello 2 ja 6 välillä, jolloin kehon lämpötila on alimmillaan ja melatoniinin tuotanto suurimmillaan. Ihmisen biologinen vuorokausirytmi on yli 25 tunnin pituinen, mutta päivänvalon säätelemä melatoniinintuotanto tahdistaa yleensä sisäistä kelloa niin, että vuorokausirytmi kutistuu keskimäärin 24 tuntiin ja kymmeneen minuuttiin[5][6]. Sisäisen kellon joustokyky heikkenee iän myötä.[7].

Uni ei virkistä optimaalisesti, jos nukkumisen ajankohta ei sijoitu optimaalisesti suhteessa elimistön biologiseen unijaksoon[8][9]. Jos lääkkeiden avulla keinotekoisesti tapahtuva nukahtaminen osuu väärään aikaan, ei uni ole siten samanarvoista kuin elimistön oma, luonnollinen uni.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivästyneen unijakson oireet alkavat usein jo koulu- tai murrosikäisenä. VUJ-potilaiden sisäinen uni-valvesykli on viivästynyt verrattuna muihin »tavallisen» rytmin omaaviin. VUJ-potilailla melatoniinineritykseen liittyvät vaiheet tapahtuvat vasta usean tunnin viiveellä. Kyseessä on pysyvä häiriö, joka aiheuttaa selvää sosiaalista haittaa ja vaikeuttaa potilaiden elämässä selviytymistä.[10]

Viivästyneestä unijaksosta kärsivät työskentelevät tehokkaimmin myöhään illalla ja yöllä ja heillä on poikkeuksellisen huonosti siirrettävissä oleva rytmi. Tämä johtuu ehkä siitä, että niin monet tekijät säätelevät elimistön sisäisen kellon toimintaa.[11]

Mikäli potilaan ei tarvitse noudattaa määrättyä aikataulua on uni laadultaan ja kestoltaan normaalia, potilas herää itsestään, ja uni-valvesykli on pituudeltaan 24 tuntia[10].

Diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivästynyt unijakso voidaan diagnosoida vuorokauden pituisella lämpötilamittauksella, käden liikkeitä mittaavalla aktigrafilla tai analysoimalla vuorokauden aikana tuotetun virtsan melatoniinipitoisuudet[10].

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1999 ja 2000 julkaistujen tutkimusten mukaan eri melatoniinireseptoreiden mutaatiot aiheuttavat uni-valverytmin häiriöitä[12][13].

Elimistön sisäinen kello voi häiriytyä myös esimerkiksi epäsäännöllisten työaikojen tai sairauden vuoksi[14]. Lisäksi on todettu, että keinovalon käyttäminen myöhentää ihmisen luontaista unirytmiä etenkin iltavirkuilla henkilöillä[15]. Myös eräät psyykenlääkkeet saattavat laukaista uni-valverytmin häiriön[16].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viivästynyttä unijaksoa voidaan korjata lähes aina melatoniinin avulla[17]. Melatoniinihoito aikaistaa viivästynyttä unijaksoa keskimäärin puolellatoista tunnilla[18]. Melatoniinin teho katoaa kuitenkin 90-prosentilla potilaista viimeistään vuoden sisällä. Melatoniin teho lakkaa sitä nopeammin, mitä pidemmin viivästyneestä rytmistä on kyse.[19]

Viivästyneeseen unijaksoon liittyvää päiväaikaista väsymystä voidaan lievittää hiukan kirkasvalohoidon ja ilta-aikaisen valoaltistuksen ajoittamisen yhdistelmällä. Kahden tunnin pituinen kirkasvalohoito yhdistettynä aurinkolasien käyttöön klo 16 jälkeen sekä iltojen viettämiseen korkeintaan kahden lukulampun valossa vähentää viivästyneestä unijaksosta kärsivien potilaiden päiväaikaista väsymystä siten, että he nukahtavat neljä minuuttia hitaammin, mikäli käyvät päiväunille kello 11.[20]

Jos kyseessä on tilapäinen kaamosmasennuksesta johtuva vuorokausirytmin häiriö, kirkasvalohoito aikaistaa potilaan vuorokausirytmiä keskimäärin 1,3 tunnilla[21]. Eläminen luonnonympäristössä, jossa ei ole lainkaan keinovaloa, aikaistaa vuorokausirytmiä terveillä ihmisillä[22].

Viivästynyt unijakso saattaa normalisoitua joissain harvinaisissa tapauksissa B12-vitamiinilla. Syytä tähän ei tunneta, mutta on arveltu, että B12-vitamiini saattaisi esimerkiksi parantaa okulaarireseptorin valoherkkyyttä[23].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nina Apter ja Markku Partinen: Viivästynyt unijakso. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1999;115(24):2747-2752. http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1999/24/duo91208
  2. "The prevalence of delayed and advanced sleep phase syndromes" (1993). J Sleep Res 2 (1): 51–55. doi:10.1111/j.1365-2869.1993.tb00061.x. PMID 10607071. 
  3. "Demography of sleep disturbances associated with circadian rhythm disorders in Japan" (1999). Psychiatry Clin. Neurosci. 53 (2): 267–268. doi:10.1046/j.1440-1819.1999.00533.x. PMID 10459707. 
  4. Tuula Lehtisalo: Valoa kaamosmasennukseen. Kodin Kuvalehti 20/1997 23.10.1997 sivu 104. verkkoversio
  5. PS Lukion Psykologia 3 s. 115, Otava 2007
  6. Jaana Laitinen, Tarja Liuha, Timo Partonen: Sisäinen kello määrää vuorokausirytmisi. Terve Suomi 10.5.2009. http://www.tervesuomi.fi/fi/julkaisu/11806
  7. Paula Böhling: Kun sisäinen kello saa rytmihäiriön. Tietysti.fi 18.12.2006.
  8. Dijk, Derk-Jan; Steven W. Lockley (February 2002). "Functional Genomics of Sleep and Circadian Rhythm Invited Review: Integration of human sleep-wake regulation and circadian rhythmicity". J Appl Physiol 92 (2): 852–62. PMID 11796701. “Consolidation of sleep for 8 h or more is only observed when sleep is initiated ~6-8 h before the temperature nadir.” 
  9. Wyatt, James K.; Ritz-De Cecco, Angela; Czeisler, Charles A.; Dijk, Derk-Jan (1 October 1999). "Circadian temperature and melatonin rhythms, sleep, and neurobehavioral function in humans living on a 20-h day". Am J Physiol 277 (4): R1152–R1163. PMID 10516257. “... significant homeostatic and circadian modulation of sleep structure, with the highest sleep efficiency occurring in sleep episodes bracketing the melatonin maximum and core body temperature minimum” 
  10. a b c Viivästynyt unijakso. Nina Apter ja Markku Partinen. Duodecim 1999;115(24):2747-52.
  11. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivut 47-48 https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf
  12. Ebisawa et al. 1999: Alleic variants of human melatonin 1a Receptor: Function and prevalence in subjects with circadian rhythm sleep disorders. Biochem Biophys Res Commun 1999 Sep;262(3):832-7. http://www.pubpdf.com/pub/10471411/Alleic-variants-of-human-melatonin-1a-receptor-function-and-prevalence-in-subjects-with-circadian-rh
  13. Genetic polymorphisms of human melatonin 1b receptor gene in circadian rhythm sleep disorders and controls. Neurosci Lett 2000; 280(1): 29–32. https://www.deepdyve.com/lp/elsevier/genetic-polymorphisms-of-human-melatonin-1b-receptor-gene-in-circadian-bSt2xigUug?articleList=%2Fsearch%3Fauthor%3DSugishita%252C%2BMariko
  14. Unettomuudesta työikäisten painajainen
  15. Mikko Puttonen: Tutkija: Kelloa pitäisi siirtää vielä tunti taaksepäin ja jättää sitten rauhaan ainiaaksi. Helsingin Sanomat 26.10.2015. http://www.hs.fi/tiede/a1445570889712?ref=m-a-listat-16
  16. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivu 50. https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf
  17. "Evaluating the role of melatonin in the long-term treatment of delayed sleep phase syndrome (DSPS)" (1998). Chronobiol. Int. 15 (2): 181–190. doi:10.3109/07420529808998682. PMID 9562922. 
  18. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivu 50. https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf
  19. "Evaluating the role of melatonin in the long-term treatment of delayed sleep phase syndrome (DSPS)" (1998). Chronobiol. Int. 15 (2): 181–190. doi:10.3109/07420529808998682. PMID 9562922. 
  20. Levy A J, Ahmed S, Sack R L. Phase shifting the human circadian clock using melatonin. Behav Brain Res 1996; 73: 131–4. https://www.researchgate.net/publication/20887552_Phase-Shifting_Effects_of_Bright_Morning_Light_as_Treatment_for_Delayed_Sleep_Phase_Syndrome
  21. Kaamosmasennuksen taustalla sisäinen kello. 30.11.2001. http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=0994960
  22. Mikko Puttonen: Tutkija: Kelloa pitäisi siirtää vielä tunti taaksepäin ja jättää sitten rauhaan ainiaaksi. Helsingin Sanomat 26.10.2015. http://www.hs.fi/tiede/a1445570889712?ref=m-a-listat-16
  23. Dagan Y.:Circadian rhythm sleep disorders (CRSD). Sleep Medicine Reviews, Vol. 6, No. 1, pp 45–55, 2002. Sivu 49. https://www.researchgate.net/profile/Yaron_Dagan/publication/10948066_Circadian_rhythm_sleep_disorders_CRSD/links/543fe8940cf2be1758cff07c.pdf