Kesko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kesko Oyj
Keskon logo.svg
Tunnuslause Jotta kaupassa olisi kiva käydä
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KESKOA
OMXH: KESKOB
Markkina-arvo Laskua 4 463,9 milj. (31.12.2017)[1]
Perustettu 1940
Toimitusjohtaja Mikko Helander
Puheenjohtaja Esa Kiiskinen
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala tukku- ja vähittäiskauppa
Liikevaihto Nousua 10 676 milj. € (2017)[1]
Liikevoitto Nousua 324,6 milj. € (2017)[1]
Tilikauden tulos Nousua 268,8 milj. € (2017)[1]
Henkilökuntaa Laskua 22 077 (keskim. 2017)[1][H 1]
Kotisivu www.kesko.fi

Kesko Oyj on suomalainen kaupan alan palveluyritys ja pörssiyhtiö. Keskon toimialayhtiöt ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskolla on itsellään vähittäiskauppaa harjoittavia tytäryhtiöitä, jotka myös osallistuvat vähittäiskaupan tukipalveluiden tuottamiseen sekä harjoittavat suoraa kuluttaja-asiakaskauppaa. Keskolla on kolme toimialaa: päivittäistavarakauppa, rauta- ja erikoiskauppa sekä auto- ja konekauppa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Keskon pääjohtajana on toiminut vuodesta 2015 Mikko Helander.[2]

Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. K-ryhmällä oli 35,8 % markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2017.[3] Konsulttiyhtiö Deloitten selvityksen mukaan Kesko oli vuonna 2013 liikevaihdolla mitattuna maailman 121. suurin vähittäiskauppaketju.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla kesällä 2010.
Vuosina 1950–1975 Kesko kasvatti markkinaosuuttaan eniten, toisena SOK. Tukon osuus pieneni.

Kesko perustettiin lokakuussa 1940 ja liiketoiminnan se aloitti vuoden 1941 alussa. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savon-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi.[5] Perustetun yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli kauppaneuvos Kalle Heikki Lehtinen.

Vuonna 1952 perustettiin K-instituutti Oy, joka toimii nykyään K-kauppiaiden ja K-kauppojen henkilökunnan koulutuskeskuksena.

Toimintansa alkuvuosikymmeninä Kesko harjoitti myös merkittävää tuotantotoimintaa. Sillä oli muun muassa tulitikkutehdas ja margariinitehdas (Kauppiaitten Teollisuus Oy), mylly (Kauppiaitten Mylly Oy), leipomo (Leipäteollisuus Oy), lihanjalostuslaitos (Helsingin Kauppiaat Oy), kahvipaahtimo, vaatetustehdas ja polkupyörien kokoonpanotehdas (E. A. Haapala Oy). 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko luopui kaikista muista tuotantolaitoksista paitsi kahvipaahtimosta, jonka Kesko myi vuonna 2003 Pauligille.

Kesko ilmoitti toukokuussa 1996 ostavansa Tukon, mutta kilpailuvirasto vei yrityskaupan Euroopan komission tutkittavaksi, joka ei hyväksynyt kauppaa sellaisenaan. Komission päätöksen jälkeen Kesko ilmoitti kauppaavansa Tukon osia koti- tai ulkomaisille ostajille.[6] Lopulta huhtikuussa 1997 komissio antoi hyväksyntänsä kaupalle, jossa Kesko sai omistukseensa Tukosta Anttila-, Rautia- ja Carrols-ketjut.[7] Pikaruokaketju Carrolsin Kesko myi Hesburgerille vuoden 2002 alussa.[8] Anttila-tavarataloketjun Kesko myi vuonna 2015 saksalaiselle pääomasijoittajalle 4K Investille miljoonan euron kauppahintaan. Ennen kauppaa Anttila oli Keskon omistuksessa tehnyt tappiota jo useamman vuoden ajan.[9] Rautia-ketju muutettiin K-Raudoiksi vuonna 2017.

Marraskuun 1. päivänä 1997 aloitettiin K-Plussa-kanta-asiakasohjelma.[10] K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasohjelma, ja Suomessa on nykyisin lähes neljä miljoonaa K-Plussa-kortin haltijaa.[11]

Konsernin päivittäistavara- ja käyttötavaraliiketoiminnot siirrettiin huhtikuun 2001 alussa Keskon kokonaan omistamille tytäryhtiöille Ruokakesko Oy:lle ja Keswell Oy:lle.[12] Käyttötavarakaupasta vastannut Keswell sulautettiin osaksi emoyhtiötä vuoden 2006 lopussa, minkä jälkeen Keswellin tytäryhtiöt jatkoivat toimintaansa itsenäisinä emoyhtiö Keskon omistuksessa. Keswellin tytäryhtiöihin lukeutuivat muun muassa Anttila, Indoor Group, Intersport ja Musta Pörssi. Järjestelyn tavoitteena oli Keskon mukaan madaltaa konsernirakennetta ja parantaa kustannustehokkuutta. Keskon mukaan Keswell oli muuttunut tarpeettomaksi sen alaisten tavara-alojen yhtiöittämisen jälkeen.[13]

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan 60 miljoonalla eurolla marraskuussa 2015.[14] Huhtikuussa 2016 uutisoitiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyneen yrityskaupan, mutta Kesko velvoitettiin myymään kilpailijoille 60 Suomen Lähikaupan omistuksessa ollutta kauppaa.[15] Kesko jatkoi yritysostojaan tammikuussa 2016 ostamalla Onnisen. Yritysoston Kesko toteutti osakekaupalla yhteensä 369 miljoonan euron velattomalla kauppahinnalla, johon ei sisältynyt Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Euroopan komissio antoivat hyväksyntänsä yrityskaupalle ilman ehtoja.[16]

Vetäytyminen Venäjän-markkinoilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesko luopui Venäjän liiketoiminnoistaan myymällä ensin vuoden 2016 loppupuolella Venäjän päivittäistavaraliiketoimintansa noin 158 miljoonan euron kauppahintaan Lentalle. Kauppaan sisältyivät Keskon 11 ruokakauppaa Pietarin ja Leningradin alueella, kolme tonttia Moskovan ja Leningradin alueilla sekä hallinto- ja tukitoimintoja.[17] Vuoden 2018 alussa Kesko tiedotti sopineensa Venäjän rautakauppaliiketoiminta myynnistä ranskalaiselle Leroy Merlinille noin 169 miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyivät Keskon 12 K-Rauta -kiinteistöä, joissa harjoitettu liiketoiminta lopetettiin kevään 2018 aikana. Keskolle jäi kaupan jälkeen kaksi K-Rautaa, joiden toiminnan konserni lopetti vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.[18]

Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan Keskon tavoitteena on jatkossa toiminnan kasvattaminen ja parantaminen erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoilla. Venäjälle tehdyt investoinnit eivät hänen mukaansa olleet täyttäneet niille asetettuja tavoitteita.[18]

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskon aiemmin käyttämä logo.

Kesko Oyj:n osakekanta jakautuu A- ja B-osakesarjoihin. Molemmat osakesarjat noteerataan Helsingin pörssissä. Jokainen A-osake tuottaa 10 ääntä ja jokainen B-osake 1 äänen. A-osakkeiden tuottamien äänten osuus on 83 % ja B-osakkeiden tuottamien äänten osuus 17 % kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.[19]

A-osakkeet ovat pääasiassa K-kauppiaiden sekä Keskoa lähellä olevien yhteisöjen omistuksessa. Keskon suurimmat omistajat äänimäärän mukaan ovat (30.9.2018):[20]:

  1. K-kauppiasliitto: 10,96 %
  2. Kruunuvuoren Satama Oy: 8,92 % (Kesko omistaa Kruunuvuoren Satamasta 49 %, Ilmarinen 33 % ja Keskon eläkekassa 18 %[21])
  3. Vähittäiskaupan Takaus Oy: 7,04 %
  4. Valluga-sijoitus Oy: 3,48 %
  5. Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö: 3,12 %

A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli vuoden 2016 lopussa 4,598 miljardia euroa. Rekisteröityjä osakkeenomistajia oli samaan aikaan 39 404.[22]

Toimialat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäistavarakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesko johtaa K-ruokakauppaketjuja ja yhdistää niiden ostovoiman, järjestää logistiikan, hankkii kauppapaikat ja tarjoaa K-ruokakaupoille tukipalveluita. Keskon vähittäiskauppaketjut ovat K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K. Siwat ja Valintatalot muutettiin vuosien 2016–2017 aikana K-Marketeiksi.[23] Entisiä vähittäiskauppaketjuja ovat K-extra, K-pikkolo, K-market Cassa, K-lähikauppa ja Rimi. K-ruokakaupat käyttivät vuosina 1994–2002 logoja, joissa oli tietty määrä K-kirjaimia riippuen kaupan koosta. Kauppojen nimet logojen mukaan pienimmästä suurimpaan olivat K Extra, K Lähikauppa, KK Market, KKK Supermarket sekä KKKK Citymarket.

Vuonna 2013 Ruokakeskon osuus Keskon liikevaihdosta oli 47 %. HoReCa-alan tukkukauppa Kespro tarjoaa toimitusmyynti- ja tukkukauppapalveluja yritysasiakkaille.[24]

Toimialaa on johtanut Ari Akseli vuodesta 2018.

Rauta- ja erikoiskauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakesko harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Se johtaa ja kehittää K-Rauta-, Rautia-, Byggmakker-, Senukai- ja OMA-vähittäiskauppaketjuja sekä yrityspalvelumyyntiään toiminta-alueellaan.

Rautakeskon toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Rautakesko toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

K-Rauta on Rautakeskon kansainvälinen konsepti. K-Rauta toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Rautia-ketju oli aikoinaan Suomen laajin rautakauppaketju. Sen valikoima palveli erityisesti rakentajia, remontoijia ja rakennusalan ammattilaisia. Byggmakker-ketju on Norjan laajin rautakauppaketju, joka toimii pääasiassa kauppiasyrittäjämallilla. Erityinen vahvuus on rakennustarvikemyynti ja ammattiasiakasosaaminen. Senukai-ketju on Liettuan markkinajohtaja. Rautakesko Yrityspalvelu toimii Suomessa. Yrityspalvelun asiakkaita ovat muun muassa valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat.

Intersport Finlandin vähittäiskauppaketjuja ovat Intersport, Budget Sport ja Kesport. Intersport toimii Suomen lisäksi myös Venäjällä. Intersport Finland vastaa ketjujen markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista. Kenkäkeskon vähittäiskauppaketjuja ovat Kookenkä ja Kenkäexpertti.

Toimialaa on johtanut vuodesta 2018 lähtien Jorma Rauhala

Auto- ja konekauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-Auto[25] toimii Volkswagen-, Audi- ja SEAT-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuojana ja markkinoijana Suomessa. K-Auto harjoittaa myös autojen vähittäiskauppaa ja tarjoaa jälkimarkkinointipalveluja omissa liikkeissään pääkaupunkiseudulla ja Turussa. K-Auton tytäryhtiö Auto-Span Oy tuo maahan ja markkinoi Seat-henkilö-autoja Suomessa, Virossa ja Latviassa. Vanhaa nyttemmin virheellistä, kirjoitusasua esiintyy vielä runsaasti.

Konekesko on maarakennus- ja ympäristökoneiden, kuorma- ja linja-autojen sekä vapaa-ajankoneiden maahantuontiin ja kauppaan erikoistunut palveluyritys. Konekesko toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Konekesko valmistuttaa ja myy Yamarin-veneitä Suomessa ja vie niitä useisiin Euroopan maihin ja Venäjälle. Konekeskon vapaa-ajankonekauppa perustuu tiiviiseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön Yamaha Motor Co:n kanssa. Konekesko maahantuo Suomeen Yamahan moottoripyöriä, moottorikelkkoja, mönkijöitä, perämoottoreita, vesiskoottereita ja generaattoreita. Konekeskon oman Yamarin-venemalliston vientimyynnin osuus kokonaismyynnistä on noin 70 %. Suomessa Yamarin on lujitemuovisten lasikuituveneiden markkinajohtaja.[26]

Auto- ja konekauppa -toimialaa johtaa K-Auto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahti.

Huomioitavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kesko-konserni ja K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän, joka työllisti vuonna 2017 noin 42 000 henkilöä. Lähde: Kesko Oyj

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Vuosiraportti 2017 (PDF) 9.3.2018. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  2. Keskon pääjohtaja vaihtuu 28.5.2014. MTV Uutiset. Viitattu 18.1.2015.
  3. Päivittäistavarakaupan tilastot: Markkinaosuudet 2017 Päivittäistavarakauppa ry. Viitattu 26.10.2018.
  4. Turtola, Ilona: Maailman suurimmat kaupat listattu: Suomeakin valloittava Lidl kärkipäässä yle.fi. 12.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 16.2.2017.
  5. Keskon historia kesko.fi. 11.7.2012. Kesko. Viitattu 21.9.2012.
  6. Tuko myi Anttilan Keskolle mtv.fi. 27.12.1996. MTV Uutiset. Viitattu 30.5.2016.
  7. EU hyväksyy Keskon Tuko-kaupat Ruokatieto. 18.4.1997. Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 30.5.2016.
  8. Keskon Carrolsit Hesburgerille Arvopaperi. 31.1.2002. Viitattu 30.5.2016.
  9. Pajunen, Ilpo & Kiviranta, Varpu: Kesko myy Anttilat saksalaisille yle.fi. 16.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2016.
  10. http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/1997/suomen-monipuolisin-kanta-asiakasjarjestelma-kaynnistyy-1.11.1997/ Kesko 31.10.1997. Viitattu 31.7.2016.
  11. https://www.plussa.com/Mika-on-K-Plussa/
  12. Ruokakesko Oy ja Keswell Oy aloittavat toimintansa 1.4.2001 (pörssitiedote) Kesko. Viitattu 1.6.2016.
  13. Kimpimäki, Jenni: Keswell sulautuu vuodenvaihteessa emokonserniinsa Keskoon ts.fi. 29.9.2006. Turun Sanomat. Viitattu 1.6.2016.
  14. Iltalehti: Kesko ostaa Siwat ja Valintatalot 60 miljoonalla eurolla
  15. Kilpailuvirasto hyväksyi Keskon Lähikauppa-oston – velvoittaa myymään kauppoja Taloussanomat. 11.4.2016. Viitattu 11.4.2016.
  16. Keskon Onninen-kauppa lyötiin lukkoon 1.6.2016. Rakennuslehti. Viitattu 1.6.2016.
  17. Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle (pörssitiedote) 26.10.2016. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  18. a b Kesko luopuu Venäjän rautakaupasta (pörssitiedote) 16.2.2018. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  19. Keskon vuosikertomus 2011, s. 134
  20. Suurimmat omistajat äänimäärän mukaan Kesko. Viitattu 26.10.2014.
  21. Uusi suuromistaja Keskoon 27.7.2010. Taloussanomat. Viitattu 22.2.2014.
  22. Tilinpäätöstiedote tammikuu–joulukuu 2016 (PDF) 2.2.2017. Kesko Oyj. Viitattu 10.2.2017.
  23. Siwat ja Valintatalot jäävät historiaan - muuttuvat K-marketeiksi toukokuusta alkaen Iltalehti. 12.4.2016. Viitattu 21.4.2016.
  24. Kespro yrityksenä Kespro. Viitattu 29.6.2018.
  25. K-Auto – VV-Auto tunnetaan 1.6.2018 alkaen nimellä K-Auto www.k-auto.fi. Viitattu 11.7.2018.
  26. Trafi.fi - Kuukausittain ja merkeittäin trafi.fi. Viitattu 19.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]