Kesko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kesko Oyj
Keskon logo.svg
Tunnuslause Jotta kaupassa olisi kiva käydä
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KESKOA
OMXH: KESKOB
Markkina-arvo Laskua 4 463,9 milj. (31.12.2017)[1]
Perustettu 1940
Toimitusjohtaja Mikko Helander
Puheenjohtaja Esa Kiiskinen
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala tukku- ja vähittäiskauppa
Liikevaihto Nousua 10 676 milj. € (2017)[1]
Liikevoitto Nousua 324,6 milj. € (2017)[1]
Tilikauden tulos Nousua 268,8 milj. € (2017)[1]
Henkilöstö Laskua 22 077 (keskim. 2017)[1][H 1]
Tytäryhtiöt Onninen, Konekesko
Kotisivu www.kesko.fi

Kesko Oyj on suomalainen kaupan alan palveluyritys ja pörssiyhtiö. Keskon toimialat ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskolla on kolme toimialaa: päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 1 800 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä. Keskon pääjohtajana on toiminut vuodesta 2015 Mikko Helander.[2]

Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. K-ryhmällä oli 36,1 % markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2018.[3] Konsulttiyhtiö Deloitten selvityksen mukaan Kesko oli vuonna 2013 liikevaihdolla mitattuna maailman 121. suurin vähittäiskauppaketju.[4] Vuonna 2018 Kesko oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kuudenneksi suurin yritys[5].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesko perustettiin lokakuussa 1940 ja liiketoiminnan se aloitti vuoden 1941 alussa. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savon-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi.[6] Nimi Kesko valittiin muun muassa siksi, ettei se tarkoitanut mitään yleisesti tiedossa olevaa asiaa.[7] Perustetun yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli kauppaneuvos Kalle Heikki Lehtinen.

Toimintansa alkuvuosikymmeninä Kesko harjoitti myös merkittävää tuotantotoimintaa. Sillä oli muun muassa tulitikkutehdas ja margariinitehdas (Kauppiaitten Teollisuus Oy), mylly (Kauppiaitten Mylly Oy), leipomo (Leipäteollisuus Oy), lihanjalostuslaitos (Helsingin Kauppiaat Oy), kahvipaahtimo, vaatetustehdas ja polkupyörien kokoonpanotehdas (E. A. Haapala Oy). 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko luopui kaikista muista tuotantolaitoksista paitsi kahvipaahtimosta, jonka Kesko myi vuonna 2003 Pauligille.

Kesko ilmoitti toukokuussa 1996 ostavansa Tukon, mutta kilpailuvirasto vei yrityskaupan Euroopan komission tutkittavaksi, joka ei hyväksynyt kauppaa sellaisenaan. Komission päätöksen jälkeen Kesko ilmoitti kauppaavansa Tukon osia koti- tai ulkomaisille ostajille.[8] Lopulta huhtikuussa 1997 komissio antoi hyväksyntänsä kaupalle, jossa Kesko sai omistukseensa Tukosta Anttila-, Rautia- ja Carrols-ketjut.[9] Pikaruokaketju Carrolsin Kesko myi Hesburgerille vuoden 2002 alussa.[10] Anttila-tavarataloketjun Kesko myi vuonna 2015 saksalaiselle pääomasijoittajalle 4K Investille miljoonan euron kauppahintaan. Ennen kauppaa Anttila oli Keskon omistuksessa tehnyt tappiota jo useamman vuoden ajan.[11]

Konsernin päivittäistavara- ja käyttötavaraliiketoiminnot siirrettiin huhtikuun 2001 alussa Keskon kokonaan omistamille tytäryhtiöille Ruokakesko Oy:lle ja Keswell Oy:lle.[12] Käyttötavarakaupasta vastannut Keswell sulautettiin osaksi emoyhtiötä vuoden 2006 lopussa, minkä jälkeen Keswellin tytäryhtiöt jatkoivat toimintaansa itsenäisinä emoyhtiö Keskon omistuksessa. Keswellin tytäryhtiöihin lukeutuivat muun muassa Anttila, Indoor Group, Intersport ja Musta Pörssi. Järjestelyn tavoitteena oli Keskon mukaan madaltaa konsernirakennetta ja parantaa kustannustehokkuutta. Keskon mukaan Keswell oli muuttunut tarpeettomaksi sen alaisten tavara-alojen yhtiöittämisen jälkeen.[13]

Yrityskauppoja 2010-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1950–1975 Kesko kasvatti markkinaosuuttaan eniten, toisena SOK. Tukon osuus pieneni.

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan 60 miljoonalla eurolla marraskuussa 2015.[14] Huhtikuussa 2016 uutisoitiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyneen yrityskaupan, mutta Kesko velvoitettiin myymään kilpailijoille 60 Suomen Lähikaupan omistuksessa ollutta kauppaa.[15] Kesko jatkoi yritysostojaan tammikuussa 2016 ostamalla Onnisen. Yritysoston Kesko toteutti osakekaupalla yhteensä 369 miljoonan euron velattomalla kauppahinnalla, johon ei sisältynyt Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Euroopan komissio antoivat hyväksyntänsä yrityskaupalle ilman ehtoja.[16]

Suomen Lähikaupan hankinnan seurauksena useimmat Siwat ja Valintatalot muutettiin vuosien 2016–2017 aikana K-Marketeiksi, ja loput joko lopetettiin tai myytiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston ehtojen mukaan kilpailijoille.[17][18]

Kesko osti vuonna 2019 ruotsalaisen rautakauppaketjun nimeltä Fresks noin 200 miljoonalla eurolla.[19] Toukokuussa 2019 Kesko ilmoitti ostavansa Heinon Tukun ja konserniin kuuluvan kalanjalostusyrityksen Kalavapriikin. Kauppa odottaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.[20]

Keskolla ja Oriolalla oli yhteinen hyvinvoinnin verkkokauppa ja myymäläkonsepti.[21]

Konekeskon maatalousliiketoiminta siirtyi Danish Agrolle elokuussa 2019.[22]

Vetäytyminen Venäjän-markkinoilta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesko luopui Venäjän liiketoiminnoistaan myymällä ensin vuoden 2016 loppupuolella Venäjän päivittäistavaraliiketoimintansa noin 158 miljoonan euron kauppahintaan Lentalle. Kauppaan sisältyivät Keskon 11 ruokakauppaa Pietarin ja Leningradin alueella, kolme tonttia Moskovan ja Leningradin alueilla sekä hallinto- ja tukitoimintoja.[23]

Vuoden 2018 alussa Kesko tiedotti myös sopineensa Venäjän rautakauppaliiketoiminta myynnistä ranskalaiselle Leroy Merlinille noin 169 miljoonalla eurolla. Kauppaan sisältyivät Keskon 12 K-Rauta -kiinteistöä, joissa harjoitettu liiketoiminta lopetettiin kevään 2018 aikana. Keskolle jäi kaupan jälkeen kaksi K-Rautaa, joiden toiminnan konserni lopetti vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.[24]

Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan Keskon tavoitteena olisi jatkossa toiminnan kasvattaminen ja parantaminen erityisesti Pohjois-Euroopan markkinoilla. Venäjälle tehdyt investoinnit eivät hänen mukaansa olleet täyttäneet niille asetettuja tavoitteita.[24]

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskon aiemmin käyttämä logo.

Kesko Oyj:n osakekanta jakautuu A- ja B-osakesarjoihin. Molemmat osakesarjat noteerataan Helsingin pörssissä. Jokainen A-osake tuottaa 10 ääntä ja jokainen B-osake 1 äänen. A-osakkeiden tuottamien äänten osuus on 82 % ja B-osakkeiden tuottamien äänten osuus 18 % kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.

A-osakkeet ovat pääasiassa K-kauppiaiden sekä Keskoa lähellä olevien yhteisöjen omistuksessa. Keskon suurimmat omistajat äänimäärän mukaan ovat (31.7.2019):

  1. K-kauppiasliitto: 11,26 %
  2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen: 10,72 %
  3. Vähittäiskaupan Takaus Oy: 7,04 %
  4. Valluga-sijoitus Oy: 3,48 %
  5. Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö: 3,20 %

A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 31.6.2019 4,790 miljardia euroa. Rekisteröityjä osakkeenomistajia oli samaan aikaan 41 793.

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-Plussa -kanta-asiakasohjelman logo vuodesta 2016.

Keskon liiketoiminta on jaettu kolmeen toimialaan, jotka ovat päivittäistavarakauppa, rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä autokauppa.[25] Lisäksi Kesko omistaa Helsingissä sijaitsevan kauppakeskus Easton Helsingin.[26]

K-Plussa -kanta-asiakasohjelmansa Kesko aloitti 1. marraskuuta 1997.[27] Suomessa on nykyisin lähes neljä miljoonaa K-Plussa-kortin haltijaa.[28]

Päivittäistavarakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-Market Tesomajärvenkatu Tampereella.

Kesko johtaa K-ruokakauppaketjuja ja yhdistää niiden ostovoiman, järjestää logistiikan, hankkii kauppapaikat ja tarjoaa K-ruokakaupoille tukipalveluita. Keskon vähittäiskauppaketjut ovat K-Citymarket, K-Supermarket, K-Market ja Neste K. K-Citymarket on suurinta myymälätyyppiä edustava ketjumuoto, hypermarket, jonka tuotevalikoimaan kuuluu päivittäistavaroiden lisäksi myös paljon käyttötavaroita. K-Citymarketeja on noin 80 kappaletta ympäri Suomen. K-Supermarketit ovat keskisuuria ja suuria päivittäistavarakauppoja, joita on Suomessa yhteensä noin 250. K-Market on lähikauppatyyppi, joita Suomessa on K-ruokakauppojen ketjuista eniten, lähes 800. Neste K puolestaan on liikenneasemaketju. K-ruokakaupoilla on omia kaupan tavaramerkkejä, kuten Pirkka, K-Menu ja Euro Shopper.

Keskon entisiä vähittäiskauppaketjuja ovat K-extra, K-pikkolo, K-market Cassa, K-lähikauppa ja Rimi. K-ruokakaupat käyttivät vuosina 1994–2002 logoja, joissa oli tietty määrä K-kirjaimia riippuen kaupan koosta. Kauppojen nimet logojen mukaan pienimmästä suurimpaan olivat K Extra, K Lähikauppa, KK Market, KKK Supermarket sekä KKKK Citymarket.

K-ruokakaupat ovat perheyrittäjien ylläpitämiä. Kaikissa K-Citymarketeissa elintarvikkeiden myynnistä vastaa yksityinen kauppias ja käyttötavarapuolesta Kesko Oyj. K-citymarket Oy sulautui Ruokakeskoon helmikuun 2017 lopussa.[29]

Vuonna 2013 Ruokakeskon osuus Keskon liikevaihdosta oli 47 %. HoReCa-alan tukkukauppa Kespro tarjoaa toimitusmyynti- ja tukkukauppapalveluja yritysasiakkaille.[30]

Ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Ruokakesko toimii vain Suomessa, mutta aiemmin yhtiö on toiminut myös Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Baltiassa Ruokakeskon myymäläketjuja olivat Citymarket, Säästumarket ja Supernetto. Säästumarket oli Viron suurin halpamyymäläketju, jonka Ruokakesko osti toukokuussa 2001. Baltian ensimmäinen Citymarket avattiin syksyllä 2001 Latvian Riikaan, ja helmikuussa 2002 ketju laajeni Viron Pärnuun.[31] Vuoden 2002 lopulla Virossa oli neljä Citymarketia (kaksi Tallinnassa, yksi Tartossa ja yksi Pärnussa), yli 40 Säästumarketia ja kaksi Supernettoa. Keskon osuus Viron päivittäistavaramarkkinoista oli tuolloin jo noin 20 prosenttia.[32] Samaan aikaan Latviassa oli kaksi Citymarketia ja yksi Supernetto.[33]

Vuonna 2004 Ruokakesko oli Virossa jo alansa markkinajohtaja, ja maassa toimi kuusi Citymarketia.[34] Ruokakesko ja ruotsalainen ICA fuusioituivat Baltiassa vuoden 2005 alussa, jolloin muodostettiin yhteisyritys Rimi Baltic ja alueen K-ruokakaupat (yhdessä ICA-ruokakauppojen kanssa) muuttuivat Rimi Baltic -kaupoiksi.[35][36] Ruokakesko ja ICA omistivat yrityksen aluksi tasaosuuksin, mutta syksyllä 2006 ICA osti Keskon osuuden kokonaan.[37]

Pietarissa Venäjällä K-ruokakaupat käyttivät nimeä K-Ruoka (ven. K-Руока). Pietarin ensimmäinen K-Ruoka avattiin joulukuussa 2012 Primorskin kaupunginosassa.[38] Vuoden 2015 lopulla Pietarissa oli jo yhdeksän K-Ruoka -myymälää.[39] Vuonna 2014 Ruokakeskolla meni Venäjällä yllättävän hyvin: niin myynti kuin asiakastyytyväisyystulokset olivat ylittäneet selvästi Keskon odotukset, ja muun muassa suomalaisilla tuotteilla on ollut kova kysyntä.[40] Jo kaksi vuotta myöhemmin liiketoiminta sujui selvästi huonommin, peräti seitsemän Pietarin yhdeksästä K-Ruoka-kaupasta oli tappiollisia.[41] Lokakuussa 2016 Kesko myi liiketoimintansa Venäjällä Lentalle.[42]

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alajärven K-Rauta.
Kookenkä Seinäjoella.

Rautakesko harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Rautakeskon toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Rautakesko toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

K-Rauta on Rautakeskon kansainvälinen konsepti, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Kesko muutti omistamansa Rautia-ketjun myymälät vuonna 2017 K-Rauta -brändin alle. Muita Rautakeskon ylläpitämiä rautakauppaketjuja ovat Norjan laajin rautakauppaketju Byggmakker, Liettuan markkinajohtaja Senukai sekä Valko-Venäjällä toimiva OMA. Rautakesko Yrityspalvelu toimii Suomessa, ja sen asiakkaita ovat muun muassa valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat.

Intersport Finlandin vähittäiskauppaketjuja ovat Intersport, Budget Sport ja Kesport. Intersport Finland vastaa ketjujen markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista.

Autokauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-Auto[43] toimii Volkswagen-, Audi- ja SEAT-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuojana ja markkinoijana Suomessa. K-Auto harjoittaa myös autojen vähittäiskauppaa ja tarjoaa jälkimarkkinointipalveluja omissa liikkeissään pääkaupunkiseudulla ja Turussa. K-Auton tytäryhtiö Auto-Span Oy tuo maahan ja markkinoi SEAT-henkilöautoja Suomessa, Virossa ja Latviassa.

Huomioitavaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kesko-konserni ja K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän, joka työllisti vuonna 2017 noin 42 000 henkilöä. Lähde: Kesko Oyj

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Vuosiraportti 2017 (PDF) 9.3.2018. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  2. Keskon pääjohtaja vaihtuu 28.5.2014. MTV Uutiset. Viitattu 18.1.2015.
  3. Päivittäistavarakauppa ry: Päivittäistavarakaupan tilastot: Markkinaosuudet 2018 https://www.pty.fi/julkaisut/tilastot/. Päivittäistavarakauppa ry. Viitattu 26.8.2019.
  4. Turtola, Ilona: Maailman suurimmat kaupat listattu: Suomeakin valloittava Lidl kärkipäässä yle.fi. 12.1.2015. Yle Uutiset. Viitattu 16.2.2017.
  5. Talouselämä TE500lähde tarkemmin?
  6. Keskon historia kesko.fi. 11.7.2012. Kesko. Viitattu 21.9.2012.
  7. Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  8. Tuko myi Anttilan Keskolle mtv.fi. 27.12.1996. MTV Uutiset. Viitattu 30.5.2016.
  9. EU hyväksyy Keskon Tuko-kaupat Ruokatieto. 18.4.1997. Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 30.5.2016.
  10. Keskon Carrolsit Hesburgerille Arvopaperi. 31.1.2002. Viitattu 30.5.2016.
  11. Pajunen, Ilpo & Kiviranta, Varpu: Kesko myy Anttilat saksalaisille yle.fi. 16.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2016.
  12. Ruokakesko Oy ja Keswell Oy aloittavat toimintansa 1.4.2001 (pörssitiedote) Kesko. Viitattu 1.6.2016.
  13. Kimpimäki, Jenni: Keswell sulautuu vuodenvaihteessa emokonserniinsa Keskoon ts.fi. 29.9.2006. Turun Sanomat. Viitattu 1.6.2016.
  14. Iltalehti: Kesko ostaa Siwat ja Valintatalot 60 miljoonalla eurolla
  15. Kilpailuvirasto hyväksyi Keskon Lähikauppa-oston – velvoittaa myymään kauppoja Taloussanomat. 11.4.2016. Viitattu 11.4.2016.
  16. Keskon Onninen-kauppa lyötiin lukkoon 1.6.2016. Rakennuslehti. Viitattu 1.6.2016.
  17. Siwat ja Valintatalot jäävät historiaan - muuttuvat K-marketeiksi toukokuusta alkaen Iltalehti. 12.4.2016. Viitattu 21.4.2016.
  18. Siwat ja Valintatalot K-Marketeiksi k-market.fi. K-Market. Viitattu 24.10.2017.
  19. https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006052815.html
  20. Heinon tukku siirtyy Keskon omistukseen – myös kalanjalostustoiminta vaihtaa omistajaa Yle Uutiset. 7.5.2019. Viitattu 7.5.2019.
  21. https://www.oriola.com/fi/julkaisut/uutiset/oriolan-ja-keskon-ensimmaiset-hehku-myymalat-avautuvat/
  22. Konekeskon Suomen maatalouskoneliiketoiminta siirtyi Danish Agron omistamalle Finnish Agro Machinerylle 1.8.2019 (Konekeskon tiedote) konekesko.com. heinäkuu 2019. Viitattu 4.9.2019.
  23. Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle (pörssitiedote) 26.10.2016. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  24. a b Kesko luopuu Venäjän rautakaupasta (pörssitiedote) 16.2.2018. Kesko Oyj. Viitattu 7.4.2018.
  25. Toimialat kesko.fi. Kesko Oyj. Viitattu 5.10.2019.
  26. https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2016/ita-helsingin-uusi-keskus-harjakorkeudessa--nimeksi-easton-helsinki/
  27. http://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/1997/suomen-monipuolisin-kanta-asiakasjarjestelma-kaynnistyy-1.11.1997/ Kesko 31.10.1997. Viitattu 31.7.2016.
  28. https://www.plussa.com/Mika-on-K-Plussa/
  29. K-citymarket Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus ja Verohallinto. Viitattu 22.6.2017.
  30. Kespro yrityksenä Kespro. Viitattu 29.6.2018.
  31. Pärnun Citymarket avataan tänään Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  32. Tallinnan ensimmäinen Citymarket avataan torstaina Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  33. Keskon vuosikertomus 2002 web.lib.aalto.fi.
  34. Ruokakesko ja ICA yhdistävät ruokakauppatoimintonsa Baltiassa Kesko. Viitattu 2.5.2018.
  35. Ruokakesko ja ICA yhdistyvät Baltiassa Helsingin Sanomat. 20.12.2003. Viitattu 2.5.2018.
  36. Ruokakeskon ja ICAn yhteisyritys aloittaa toimintansa Baltian maissa (pörssitiedote) kesko.fi. 3.1.2005. Kesko Oyj. Viitattu 2.5.2018.
  37. Ruokakesko myy osuutensa Rimi Balticistä (pörssitiedote) kesko.fi. 10.10.2006. Kesko Oyj. Viitattu 2.5.2018.
  38. Pietarin kahdestoista Prisma ja ensimmäinen K-Ruoka avasivat ovensa Rusgate. Viitattu 25.8.2016.
  39. Kesko avasi yhdeksännen K-ruoka-kaupan Pietarissa Kesko. Viitattu 25.8.2016.
  40. Keskolla menee Venäjällä odotettua paremmin Fontanka. Viitattu 25.8.2016.
  41. Kesko kartoitti ruokakauppojen myymistä Venäjällä – Lehti: Useimmat tappiollisia Yle Uutiset. Viitattu 25.8.2016.
  42. Kesko myy Venäjän päivittäistavarakauppansa Lentalle (pörssitiedote) kesko.fi. 26.10.2016. Viitattu 16.6.2017.
  43. K-Auto – VV-Auto tunnetaan 1.6.2018 alkaen nimellä K-Auto www.k-auto.fi. Viitattu 11.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesko.