Kesko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kesko Oyj

Kesko.svg

Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KESAV
OMXH: KESBV
Markkina-arvo Nousua 2,661 mrd. € (31.12.13)[1]
Perustettu 1940
Toimitusjohtaja Matti Halmesmäki
Kotipaikka Suomen lippu Helsinki, Suomi
Toimiala tukku- ja vähittäiskauppa
Liikevaihto Laskua 9 315 milj. € (2013)[1]
Liikevoitto Nousua 248 milj. € (2013)[1]
Tilikauden tulos Nousua 185 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa Laskua 23 863 (31.12.2013)[1]
Kotisivu www.kesko.fi

Kesko Oyj on suomalainen kaupan alan palveluyritys ja pörssiyhtiö. Keskon toimialayhtiöt ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskolla on itsellään vähittäiskauppaa harjoittavia tytäryhtiöitä, jotka myös osallistuvat vähittäiskaupan tukipalveluiden tuottamiseen sekä harjoittavat suoraa kuluttaja-asiakaskauppaa. Keskolla on neljä toimialaa: ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Keskon pääjohtajana on toiminut vuodesta 2005 Matti Halmesmäki.

Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. Tällä ryhmällä oli toiseksi suurin markkinaosuus (34,7 %) Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2012. Ensimmäisellä sijalla oli S-ryhmä 45,6 %:n markkinaosuudella.[2] Vuonna 2012 Kesko oli maailman 112. suurin vähittäiskauppaketju ja suomalainen kilpailija S-ryhmä 78. suurin.[3]

K-kauppiaiden ja K-kauppojen henkilökunnan koulutuskeskuksena toimii vuonna 1952 perustettu K-instituutti Oy.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesko Oyj:n pääkonttori Helsingin Katajanokalla kesällä 2010.

Kesko perustettiin lokakuussa 1940 ja se aloitti liiketoimintansa vuoden 1941 alussa. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savon-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi.[4]

Toimintansa alkuvuosikymmeninä Kesko harjoitti myös merkittävää tuotantotoimintaa. Sillä oli muun muassa tulitikkutehdas ja margariinitehdas (Kauppiaitten Teollisuus Oy), mylly (Kauppiaitten Mylly Oy), leipomo (Leipäteollisuus Oy), lihanjalostuslaitos (Helsingin Kauppiaat Oy), kahvipaahtimo, vaatetustehdas ja polkupyörien kokoonpanotehdas (E. A. Haapala Oy). 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko luopui kaikista muista tuotantolaitoksista paitsi kahvipaahtimosta, jonka Kesko myi vuonna 2003 Pauligille.

Vuonna 1996 Kesko osti Tukon, mutta Euroopan komissio ei hyväksynyt kauppaa sellaisenaan. Päätöstä seuranneiden järjestelyjen jälkeen Keskolle jäivät Tukosta Anttila ja Rautia.

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesko Oyj:n osakekanta jakautuu A- ja B-osakesarjoihin. Molemmat osakesarjat noteerataan Helsingin pörssissä. Jokainen A-osake tuottaa 10 ääntä ja jokainen B-osake 1 äänen. A-osakkeiden tuottamien äänten osuus on 83 % ja B-osakkeiden tuottamien äänten osuus 17 % kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.[5]

A-osakkeet ovat pääasiassa K-kauppiaiden sekä Keskoa lähellä olevien yhteisöjen omistuksessa. Keskon suurimmat omistajat äänimäärän mukaan ovat (31.1.2014):[6]:

  1. K-kauppiasliitto: 9,41 %
  2. Kruunuvuoren Satama Oy: 8,92 % (Kesko omistaa Kruunuvuoren Satamasta 49 %, Ilmarinen 33 % ja Keskon eläkekassa 18 %[7])
  3. Vähittäiskaupan Takaus Oy: 7,04 %
  4. Valluga-sijoitus Oy: 3,48 %
  5. Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö: 2,31 %

Koko osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2012 lopussa 2,4 miljardia euroa (2011: 2,5 mrd. €, 2010: 3,4 mrd. €). Rekisteröityjä osakkeenomistajia oli samaan aikaan 44 554.[1]

Toimialat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakesko johtaa K-ruokakauppaketjuja ja yhdistää niiden ostovoiman, järjestää tehokkaan logistiikan, hankkii kauppapaikat ja tarjoaa K-ruokakaupoille tukipalveluita. Ruokakeskon vähittäiskauppaketjut ovat K-citymarket, K-supermarket, K-market ja K-extra. Vuonna 2012 Ruokakeskon osuus Keskon liikevaihdosta oli 44 %. Ruokakeskon toimitusjohtaja on Jorma Rauhala (vuodesta 2013). Ruokakeskon tytäryhtiö Kespro tarjoaa toimitusmyynti- ja tukkukauppapalveluja yritysasiakkaille.

Käyttötavarakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anttila toimii viihteen, muodin ja kodin tavara-aloilla. Asiakkaita palvellaan Anttila-tavarataloissa, Kodin Ykkönen -sisustustavarataloissa sekä NetAnttila.com-verkkokaupassa. Suomessa on 30 Anttila-tavarataloa. Kodin Ykkönen -sisustustavarataloja on 13 ja lisäksi Kodin1.com-verkkokauppa. NetAnttilalla on verkkokaupat ja kuvastot Suomessa, Virossa ja Latviassa.

Intersport Finlandin vähittäiskauppaketjuja ovat Intersport, Budget Sport ja Kesport. Intersport toimii Suomen lisäksi myös Venäjällä. Intersport Finland vastaa ketjujen markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista. Indoor Group on Suomessa ja Baltiassa toimiva huonekalu- ja sisustusalan vähittäiskauppayritys. Sen kauppaketjut ovat Asko ja Sotka.

Kodintekniikkatuotteita ja -palveluita tarjoaa Musta Pörssi -ketju ja sen verkkokauppa. Kenkäkeskon vähittäiskauppaketjuja ovat Kookenkä, Andiamo ja Kenkäexpertti.

Rautakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakesko harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Se johtaa ja kehittää K-rauta-, Rautia-, Byggmakker-, Senukai- ja OMA-vähittäiskauppaketjuja sekä yrityspalvelumyyntiään toiminta-alueellaan.

Rautakeskon toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Rautakesko toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

K-rauta on Rautakeskon kansainvälinen konsepti. K-rauta toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Rautia-ketju on Suomen laajin rautakauppaketju. Sen valikoima palvelee erityisesti rakentajia, remontoijia ja rakennusalan ammattilaisia. Byggmakker-ketju on Norjan laajin rautakauppaketju. Ketju toimii pääasiassa kauppiasyrittäjämallilla. Erityinen vahvuus on rakennustarvikemyynti ja ammattiasiakasosaaminen. Senukai-ketju on Liettuan markkinajohtaja. Rautakesko Yrityspalvelu toimii Suomessa. Yrityspalvelun asiakkaita ovat mm. valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat.

K-maatalous-ketjun tärkeimmät asiakasryhmät ovat maatalousyrittäjät ja -urakoitsijat. Rautakauppaa johtaa Rautakesko Oy:n toimitusjohtaja Terho Kalliokoski.

Auto- ja konekauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VV-Auto toimii Volkswagen-, Audi- ja SEAT-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuojana ja markkinoijana Suomessa. VV-Auto harjoittaa myös autojen vähittäiskauppaa ja tarjoaa jälkimarkkinointipalveluja omissa liikkeissään pääkaupunkiseudulla ja Turussa. VV-Auton tytäryhtiö Auto-Span Oy tuo maahan ja markkinoi Seat-henkilö-autoja Suomessa, Virossa ja Latviassa. Vanhaa nyttemmin virheellistä, kirjoitusasua esiintyy vielä runsaasti.

Konekesko on maarakennus- ja ympäristökoneiden, kuorma- ja linja-autojen sekä vapaa-ajankoneiden maahantuontiin ja kauppaan erikoistunut palveluyritys. Konekesko toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Konekesko valmistuttaa ja myy Yamarin-veneitä Suomessa ja vie niitä useisiin Euroopan maihin ja Venäjälle. Lisäksi Konekesko harjoittaa maarakennus- ja ympäristökonekauppaa Pietarissa. Konekeskon vapaa-ajankonekauppa perustuu tiiviiseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön Yamaha Motor Co:n kanssa moottoripyöriä, moottorikelkkoja, mönkijöitä, perämoottoreita, vesiskoottereita ja generaattoreita. Konekeskon oman Yamarin-venemalliston vientimyynnin osuus kokonaismyynnistä on noin 72 %. Suomessa Yamarin on lujitemuovisten lasikuituveneiden markkinajohtaja.

Auto- ja konekauppa -toimialaa johtaa VV-Auto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahti.

Yritysvastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnwatch julkaisi tammikuussa 2013 raportin suomalaisten vähittäiskaupan ketjujen omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta. Finnwatchin tutkimuksen mukaan Pirkka-ananasmehuun käytettyä ananasmehukonsentraattia valmistanut thaimaalainen tehdas oli syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.[8] Kesko ilmoitti ryhtyneensä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2013 (PDF) 4.2.2014. Kesko Oyj. Viitattu 11.2.2014.
  2. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 27.3.2013. A.C. Nielsen. Viitattu 18.9.2013.
  3. Iltalehti: S-ryhmä nousi maailman 80 suurimman vähittäiskaupan joukkoon. Julkaistu: 13.1.2014 Luettu: 13.1.2014
  4. Keskon historia kesko.fi. 11.7.2012. Kesko. Viitattu 21.9.2012.
  5. Keskon vuosikertomus 2011, s. 134
  6. 50 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella Viitattu 23.2.2014.
  7. Uusi suuromistaja Keskoon 27.7.2010. Taloussanomat. Viitattu 22.2.2014.
  8. http://www.finnwatch.org/uutiset/79-pirkka-rainbow-ja-eldorado-ananasmehujen-taustalla-pakkotyoevoiman-kaeyttoeae viitattu 11.11.2013
  9. Finnwatch, viitattu 11.11.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesko.