Kesko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kesko Oyj
Keskon logo.svg
Tunnuslause Jotta kaupassa olisi kiva käydä
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KESAV
OMXH: KESBV
Markkina-arvo Nousua 3,170 mrd. € (31.12.2015)[1]
Perustettu 1940
Toimitusjohtaja Mikko Helander
Puheenjohtaja Esa Kiiskinen
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala tukku- ja vähittäiskauppa
Liikevaihto Laskua 8 679 milj. € (2015)[1]
Liikevoitto Nousua 194,6 milj. € (2015)[1]
Tilikauden tulos Nousua 117 milj. € (2015)[1]
Henkilökuntaa Laskua 21 935 (31.12.2015)[1]
Kotisivu www.kesko.fi

Kesko Oyj on suomalainen kaupan alan palveluyritys ja pörssiyhtiö. Keskon toimialayhtiöt ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Keskolla on itsellään vähittäiskauppaa harjoittavia tytäryhtiöitä, jotka myös osallistuvat vähittäiskaupan tukipalveluiden tuottamiseen sekä harjoittavat suoraa kuluttaja-asiakaskauppaa. Keskolla on kolme toimialaa: päivittäistavarakauppa, rauta- ja erikoiskauppa sekä auto- ja konekauppa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Keskon pääjohtajana on toiminut vuodesta 2015 Mikko Helander[2].

Kesko Oyj tytäryhtiöineen ja itsenäiset K-kauppiaat muodostavat yhdessä K-ryhmän. K-ryhmällä oli 34 % markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa vuonna 2013. Vuonna 2012 Kesko oli maailman 112. suurin vähittäiskauppaketju.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla kesällä 2010
Vuosina 1950–1975 Kesko kasvatti markkinaosuuttaan eniten, toisena SOK. Tukon osuus pieneni.

Kesko perustettiin lokakuussa 1940 ja liiketoiminnan se aloitti vuoden 1941 alussa. Kesko sai alkunsa, kun neljä maakunnallista tukkuliikettä, Maakauppiaiden Oy, Oy Savon-Karjalan Tukkuliike, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy yhdistettiin valtakunnalliseksi tukkuliikkeeksi.[3] Perustetun yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli kauppaneuvos Kalle Heikki Lehtinen.

Vuonna 1952 perustettiin K-instituutti Oy, joka toimii nykyään K-kauppiaiden ja K-kauppojen henkilökunnan koulutuskeskuksena.

Toimintansa alkuvuosikymmeninä Kesko harjoitti myös merkittävää tuotantotoimintaa. Sillä oli muun muassa tulitikkutehdas ja margariinitehdas (Kauppiaitten Teollisuus Oy), mylly (Kauppiaitten Mylly Oy), leipomo (Leipäteollisuus Oy), lihanjalostuslaitos (Helsingin Kauppiaat Oy), kahvipaahtimo, vaatetustehdas ja polkupyörien kokoonpanotehdas (E. A. Haapala Oy). 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko luopui kaikista muista tuotantolaitoksista paitsi kahvipaahtimosta, jonka Kesko myi vuonna 2003 Pauligille.

Kesko ilmoitti toukokuussa 1996 ostavansa Tukon, mutta kilpailuvirasto vei yrityskaupan Euroopan komission tutkittavaksi, joka ei hyväksynyt kauppaa sellaisenaan. Komission päätöksen jälkeen Kesko ilmoitti kauppaavansa Tukon osia koti- tai ulkomaisille ostajille.[4] Lopulta huhtikuussa 1997 komissio antoi hyväksyntänsä kaupalle, jossa Kesko sai omistukseensa Tukosta Anttila-, Rautia- ja Carrols-ketjut.[5] Pikaruokaketju Carrolsin Kesko myi Hesburgerille vuoden 2002 alussa.[6] Anttila-tavarataloketjun Kesko myi vuonna 2015 saksalaiselle pääomasijoittajalle 4K Investille miljoonan euron kauppahintaan. Ennen kauppaa Anttila oli Keskon omistuksessa tehnyt tappiota jo useamman vuoden ajan.[7]

Konsernin päivittäistavara- ja käyttötavaraliiketoiminnot siirrettiin huhtikuun 2001 alussa Keskon kokonaan omistamille tytäryhtiöille Ruokakesko Oy:lle ja Keswell Oy:lle.[8] Käyttötavarakaupasta vastannut Keswell sulautettiin osaksi emoyhtiötä vuoden 2006 lopussa, minkä jälkeen Keswellin tytäryhtiöt jatkoivat toimintaansa itsenäisinä emoyhtiö Keskon omistuksessa. Keswellin tytäryhtiöihin lukeutuivat muun muassa Anttila, Indoor Group, Intersport ja Musta Pörssi. Järjestelyn tavoitteena oli Keskon mukaan madaltaa konsernirakennetta ja parantaa kustannustehokkuutta. Keskon mukaan Keswell oli muuttunut tarpeettomaksi sen alaisten tavara-alojen yhtiöittämisen jälkeen.[9]

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan 60 miljoonalla eurolla marraskuussa 2015.[10] Huhtikuussa 2016 uutisoitiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyneen yrityskaupan, mutta Kesko velvoitettiin myymään kilpailijoille 60 Suomen Lähikaupan omistuksessa ollutta kauppaa.[11] Kesko jatkoi yritysostojaan tammikuussa 2016 ostamalla Onnisen. Yritysoston Kesko toteutti osakekaupalla yhteensä 369 miljoonan euron velattomalla kauppahinnalla, johon ei sisältynyt Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Euroopan komissio antoivat hyväksyntänsä yrityskaupalle ilman ehtoja.[12]

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskon aiemmin käyttämä logo

Kesko Oyj:n osakekanta jakautuu A- ja B-osakesarjoihin. Molemmat osakesarjat noteerataan Helsingin pörssissä. Jokainen A-osake tuottaa 10 ääntä ja jokainen B-osake 1 äänen. A-osakkeiden tuottamien äänten osuus on 83 % ja B-osakkeiden tuottamien äänten osuus 17 % kaikista osakkeiden tuottamista äänistä.[13]

A-osakkeet ovat pääasiassa K-kauppiaiden sekä Keskoa lähellä olevien yhteisöjen omistuksessa. Keskon suurimmat omistajat äänimäärän mukaan ovat (31.1.2014):[14]:

  1. K-kauppiasliitto: 9,41 %
  2. Kruunuvuoren Satama Oy: 8,92 % (Kesko omistaa Kruunuvuoren Satamasta 49 %, Ilmarinen 33 % ja Keskon eläkekassa 18 %[15])
  3. Vähittäiskaupan Takaus Oy: 7,04 %
  4. Valluga-sijoitus Oy: 3,48 %
  5. Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö: 2,31 %

Koko osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 2,66 miljardia euroa (2012: 2,4 mrd. €). Rekisteröityjä osakkeenomistajia oli samaan aikaan 42 809.[1]

Toimialat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäistavarakauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakesko johtaa K-ruokakauppaketjuja ja yhdistää niiden ostovoiman, järjestää logistiikan, hankkii kauppapaikat ja tarjoaa K-ruokakaupoille tukipalveluita. Ruokakeskon vähittäiskauppaketjut ovat K-citymarket, K-supermarket ja K-Market sekä alun perin Suomen Lähikauppa Oy:lle kuuluneet kauppaketjut Siwa ja Valintatalo. Siwat ja Valintatalot tullaan muuttamaan K-marketeiksi toukokuusta 2016 alkaen.[16] Entisiä vähittäiskauppaketjuja ovat K-extra, K-pikkolo sekä K-market Cassa. Keskon K-kaupat käyttivät vuoteen 2002 logoja joissa oli tietty määrä K-kirjaimia. Kirjaimet määrittivät kaupan koon. Kauppojen nimet logojen mukaan pienimmästä suurimpaan olivat K Extra, KK Market, KKK Supermarket sekä KKKK Citymarket.

Vuonna 2013 Ruokakeskon osuus Keskon liikevaihdosta oli 47 %. Ruokakeskon tytäryhtiö Kespro tarjoaa toimitusmyynti- ja tukkukauppapalveluja yritysasiakkaille.

Toimialaa on johtanut Jorma Rauhala vuodesta 2013.

Rauta- ja erikoiskauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakesko harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Se johtaa ja kehittää K-rauta-, Rautia-, Byggmakker-, Senukai- ja OMA-vähittäiskauppaketjuja sekä yrityspalvelumyyntiään toiminta-alueellaan.

Rautakeskon toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Rautakesko toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.

K-rauta on Rautakeskon kansainvälinen konsepti. K-rauta toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. Rautia-ketju on Suomen laajin rautakauppaketju. Sen valikoima palvelee erityisesti rakentajia, remontoijia ja rakennusalan ammattilaisia. Byggmakker-ketju on Norjan laajin rautakauppaketju, joka toimii pääasiassa kauppiasyrittäjämallilla. Erityinen vahvuus on rakennustarvikemyynti ja ammattiasiakasosaaminen. Senukai-ketju on Liettuan markkinajohtaja. Rautakesko Yrityspalvelu toimii Suomessa. Yrityspalvelun asiakkaita ovat muun muassa valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut yritysasiakkaat.

K-maatalous-ketjun tärkeimmät asiakasryhmät ovat maatalousyrittäjät ja -urakoitsijat.

Intersport Finlandin vähittäiskauppaketjuja ovat Intersport, Budget Sport ja Kesport. Intersport toimii Suomen lisäksi myös Venäjällä. Intersport Finland vastaa ketjujen markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista. Indoor Group on Suomessa ja Baltiassa toimiva huonekalu- ja sisustusalan vähittäiskauppayritys. Sen kauppaketjut ovat Asko ja Sotka.

Kenkäkeskon vähittäiskauppaketjuja ovat Kookenkä ja Kenkäexpertti.

Toimialaa johtaa Terho Kalliokoski.

Auto- ja konekauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VV-Auto toimii Volkswagen-, Audi- ja SEAT-henkilöautojen sekä Volkswagen-hyötyautojen maahantuojana ja markkinoijana Suomessa. VV-Auto harjoittaa myös autojen vähittäiskauppaa ja tarjoaa jälkimarkkinointipalveluja omissa liikkeissään pääkaupunkiseudulla ja Turussa. VV-Auton tytäryhtiö Auto-Span Oy tuo maahan ja markkinoi Seat-henkilö-autoja Suomessa, Virossa ja Latviassa. Vanhaa nyttemmin virheellistä, kirjoitusasua esiintyy vielä runsaasti.

Konekesko on maarakennus- ja ympäristökoneiden, kuorma- ja linja-autojen sekä vapaa-ajankoneiden maahantuontiin ja kauppaan erikoistunut palveluyritys. Konekesko toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Konekesko valmistuttaa ja myy Yamarin-veneitä Suomessa ja vie niitä useisiin Euroopan maihin ja Venäjälle. Konekeskon vapaa-ajankonekauppa perustuu tiiviiseen ja pitkäaikaiseen yhteistyöhön Yamaha Motor Co:n kanssa. Konekesko maahantuo Suomeen Yamahan moottoripyöriä, moottorikelkkoja, mönkijöitä, perämoottoreita, vesiskoottereita ja generaattoreita. Konekeskon oman Yamarin-venemalliston vientimyynnin osuus kokonaismyynnistä on noin 70 %. Suomessa Yamarin on lujitemuovisten lasikuituveneiden markkinajohtaja.[17]

Auto- ja konekauppa -toimialaa johtaa VV-Auto Oy:n toimitusjohtaja Pekka Lahti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2015 (PDF) 3.2.2016. Kesko Oyj. Viitattu 30.5.2016.
  2. Keskon pääjohtaja vaihtuu 28.5.2014. MTV Uutiset. Viitattu 18.1.2015.
  3. Keskon historia kesko.fi. 11.7.2012. Kesko. Viitattu 21.9.2012.
  4. Tuko myi Anttilan Keskolle mtv.fi. 27.12.1996. MTV Uutiset. Viitattu 30.5.2016.
  5. EU hyväksyy Keskon Tuko-kaupat Ruokatieto. 18.4.1997. Ruokatieto Yhdistys ry. Viitattu 30.5.2016.
  6. Keskon Carrolsit Hesburgerille Arvopaperi. 31.1.2002. Viitattu 30.5.2016.
  7. Pajunen, Ilpo & Kiviranta, Varpu: Kesko myy Anttilat saksalaisille yle.fi. 16.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2016.
  8. Ruokakesko Oy ja Keswell Oy aloittavat toimintansa 1.4.2001 (pörssitiedote) Kesko. Viitattu 1.6.2016.
  9. Kimpimäki, Jenni: Keswell sulautuu vuodenvaihteessa emokonserniinsa Keskoon ts.fi. 29.9.2006. Turun Sanomat. Viitattu 1.6.2016.
  10. Iltalehti: Kesko ostaa Siwat ja Valintatalot 60 miljoonalla eurolla
  11. Kilpailuvirasto hyväksyi Keskon Lähikauppa-oston – velvoittaa myymään kauppoja Taloussanomat. 11.4.2016. Viitattu 11.4.2016.
  12. Keskon Onninen-kauppa lyötiin lukkoon 1.6.2016. Rakennuslehti. Viitattu 1.6.2016.
  13. Keskon vuosikertomus 2011, s. 134
  14. 50 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella Viitattu 23.2.2014.
  15. Uusi suuromistaja Keskoon 27.7.2010. Taloussanomat. Viitattu 22.2.2014.
  16. Siwat ja Valintatalot jäävät historiaan - muuttuvat K-marketeiksi toukokuusta alkaen Iltalehti. 12.4.2016. Viitattu 21.4.2016.
  17. Trafi.fi - Kuukausittain ja merkeittäin Viitattu 19.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesko.