Nobelin fysiikanpalkinto
Wikipedia
Sivulta puuttuu 
Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myöntää palkinnon vuosittain ansioituneille fyysikoille. Palkintona annetaan nykyään 10 miljoonan ruotsin kruunun kokoinen palkintosumma ja Erik Lindbergin suunnittelema kultainen mitali. Jaettava palkintosumma on historian saatossa muuttunut hyvin paljon; pienimmillään palkintosumma oli 114 935 kruunua vuonna 1923.[1]
Mitali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalin kääntöpuolella on kuvio, jossa Isistä muistuttava jumalatar nousee esiin pilvistä pitäen kädessään runsaudensarvea. Isiksen kasvot ovat ilmeettömät ja hänen päänsä päällä olevaa huntua pitelee ”tieteen genius”.[2]
Mitaliin on kaiverrettu latinankielinen teksti Inventas vitam juvat excoluisse per artes. Vapaasti suomennettuna kirjoitus tarkoittaa: ”He, jotka paransivat taidoillansa elämää Maan päällä.” Sanat on lainattu Vergiliuksen Aeneis-teoksen kuudennen laulun 663. säkeestä.
Luettelo palkinnon saaneista [3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1900-luku — 1910-luku — 1920-luku — 1930-luku — 1940-luku — 1950-luku — 1960-luku — 1970-luku — 1980-luku — 1990-luku — 2000-luku — 2010-luku
1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Nimi (nimet) | Maa | Aihe | |
|---|---|---|---|---|
| 1901 | .jpg) |
Wilhelm Conrad Röntgen |  Saksa |
Röntgensäteet |
| 1902 |  |
Hendrik Antoon Lorentz |  Alankomaat |
Zeemanin ilmiö |
 |
Pieter Zeeman |  Ranska |
||
| 1903 |  |
Henri Becquerel | Ranska |
Radioaktiivisuuden tutkimuksesta |
 |
Pierre Curie | Ranska |
||
 |
Marie Curie |  Kongressi-Puola Ranska |
||
| 1904 |  |
John William Strutt (Lordi Rayleigh) |  Britannia |
Argon |
| 1905 |  |
Philipp Eduard Anton von Lenard |  Itävalta-Unkari |
Katodisäde |
| 1906 |  |
Joseph John Thomson | Britannia |
Elektronin löytäminen |
| 1907 |  |
Albert Abraham Michelson |  Yhdysvallat |
Tarkkuusinterferometria |
| 1908 |  |
Gabriel Lippmann | Ranska |
Värivalokuvaus |
| 1909 |  |
Guglielmo Marconi | .svg){kind=small} Italia |
Langaton lennätin |
 |
Karl Ferdinand Braun | Saksa |
||
1910-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Nimi (nimet) | Maa | Aihe | |
|---|---|---|---|---|
| 1910 |  |
Johannes Diderik van der Waals | Alankomaat |
Kaasujen ja nesteiden tilanyhtälö |
| 1911 |  |
Wilhelm Wien | Saksa |
Lämpösäteily |
| 1912 |  |
Nils Gustaf Dalén |  Ruotsi |
Aurinkoventtiili majakoiden kaasujärjestelmiin |
| 1913 |  |
Heike Kamerlingh Onnes | Alankomaat |
Suprajohtavuuden havaitseminen |
| 1914 |  |
Max von Laue | Saksa |
Röntgendiffraktio |
| 1915 |  |
Sir William Henry Bragg |  Australia/ Britannia |
Kiderakenteiden selvittäminen röntgensäteilyllä |
 |
Sir William Lawrence Bragg | |||
| 1916 | Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin | |||
| 1917 |  |
Charles Glover Barkla | Britannia |
Karakteristinen röntgensäteily |
| 1918 | .jpg) |
Max Planck | Saksa |
Kvanttiteoria |
| 1919 |  |
Johannes Stark | Saksa |
Starkin ilmiö |
1920-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Nimi (nimet) | Maa | Aihe | |
|---|---|---|---|---|
| 1920 |  |
Charles Edouard Guillaume |  Sveitsi/ Ranska |
Ennakoivien mittausten kehittäminen löytämällä poikkeavuuksia nikkeli-teräs -yhdisteissä |
| 1921 |  |
Albert Einstein | Saksa/ Sveitsi/ Yhdysvallat |
Valosähköinen ilmiö |
| 1922 |  |
Niels Henrik David Bohr |  Tanska |
Atomiteoria |
| 1923 |  |
Robert Andrews Millikan | Yhdysvallat |
Elektronin varauksen mittaaminen ja valosähköisen ilmiön tutkimuksista |
| 1924 |  |
Karl Manne Georg Siegbahn | Ruotsi |
Röntgenspektroskopia |
| 1925 |  |
James Franck | Saksa |
Elektronien ja atomien vuorovaikutuksen kokeellinen tutkimus (Franckin ja Hertzin koe) |
 |
Gustav Ludwig Hertz | |||
| 1926 |  |
Jean Baptiste Perrin | Ranska |
Aineen epäsäännöllisen rakenteen tutkiminen |
| 1927 |  |
Arthur Holly Compton | Yhdysvallat |
Comptonin ilmiö |
 |
Charles Thomson Rees Wilson | Britannia |
Sumukammio | |
| 1928 |  |
Owen Willans Richardson | Britannia |
Lämpöliikkeestä johtuvien ilmiöiden tutkiminen |
| 1929 |  |
Louis de Broglie | Ranska |
Elektronien aaltoluonne |
1930-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Nimi (nimet) | Maa | Aihe | |
|---|---|---|---|---|
| 1930 |  |
Chandrasekhara Venkata Raman |  Intia |
Ramanin ilmiö |
| 1931 | Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin | |||
| 1932 |  |
Werner Karl Heisenberg | Saksa |
Kvanttimekaniikka |
| 1933 |  |
Erwin Schrödinger |  Itävalta |
Kvanttimekaniikka |
 |
Paul Adrien Maurice Dirac | Britannia |
||
| 1934 | Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle) | |||
| 1935 |  |
James Chadwick | Britannia |
Neutronin löytäminen |
| 1936 |  |
Victor Francis Hess | Itävalta/ Yhdysvallat |
Kosminen säteily, Positroni |
 |
Carl David Anderson | Yhdysvallat |
||
| 1937 |  |
Clinton Joseph Davisson | Yhdysvallat |
Elektronidiffraktio |
 |
George Paget Thomson | Britannia |
||
| 1938 |  |
Enrico Fermi | Italia |
Uudet radioaktiiviset alkuaineet ja ydinreaktio hitailla neutroneilla |
| 1939 |  |
Ernest Orlando Lawrence | Yhdysvallat |
Syklotroni |
1940-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Nimi (nimet) | Maa | Aihe | |
|---|---|---|---|---|
| 1940– 1942 |
Ei jaettu, palkintosumma rahastoitiin (1/3 päärahastoon, 2/3 tälle palkinnolle) | |||
| 1943 |  |
Otto Stern |  Saksa Yhdysvallat |
Sternin–Gerlachin koe ja protonin magneettisen momentin määrittäminen |
| 1944 |  |
Isidor Isaac Rabi | Yhdysvallat |
Ydinmagneettinen resonanssi |
| 1945 |  |
Wolfgang Pauli | Itävalta |
Kieltosääntö |
| 1946 |  |
Percy Williams Bridgman | Yhdysvallat |
Korkean paineen laitteisto |
| 1947 |  |
Edward Victor Appleton | Britannia |
Appletonin kerros |
| 1948 |  |
Patrick Maynard Stuart Blackett | Britannia |
Sumukammion kehittäminen |
| 1949 |  |
Hideki Yukawa |  Japani |
Mesoniteoria |
1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Nimi (nimet) | Maa | Aihe | |
|---|---|---|---|---|
| 2010 |  |
Andre Geim |  Venäjä/ Alankomaat |
Uraauurtava grafeeniin liittyvä tutkimus |
 |
Konstantin Novoselov | Venäjä/ Britannia |
||
| 2011 |  |
Saul Perlmutter | Yhdysvallat |
Avaruuden laajentumisen kiihtymisestä |
 |
Brian Schmidt | |||
 |
Adam Riess | |||
| 2012 |  |
Serge Haroche | Ranska |
Kvanttisysteemien manipuloiminen ja mittaaminen |
 |
David Wineland | Yhdysvallat |
||
| 2013 |  |
François Englert |  Belgia |
Higgsin bosoni ja massa |
3.jpg) |
Peter Higgs | Britannia |
||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Nobel Prize Amount Nobel-säätiö. Viitattu 8. lokakuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ The Nobel Prize Medal for Physics and Chemistry Nobel-säätiö. Viitattu 3. elokuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ All Nobel Prizes in Physics nobelprize.org. Nobel-säätiö. Viitattu 31.8.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobel-säätiö – Viralliset sivut
- Fysiikan Nobel-palkinnon voittajien esittely
Fysiikanpalkinto • Kemianpalkinto • Fysiologian tai lääketieteen palkinto • Kirjallisuuspalkinto • Rauhanpalkinto • Taloustieteen palkinto
