Nokian Paperi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paperitehdas tammikuussa 2015.

Nokian Paperi on nykyisin ruotsalaiseen Essity -yhtiöön kuuluva pehmopaperitehdas. Se kuului aiemmin SCA -metsäteollisuusyhtiöön.[1] Tehdas sijaitsee Nokian kaupungissa Tampereen naapurissa. Nokian paperitehtaalla valmistetaan kotitalouksille ja suurtalousasiakkaille pehmopaperiin perustuvia kertakäyttöisiä hygienia- ja kattamisalan kulutustuotteita. Yhtiön tuotemerkkejä ovat Lotus Soft Embo, Emilia, Luonnonystävän, Royal, Nessu ja Lotus Professional.

Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 75 000 tonnia vuodessa (kolmella koneella 134 700). Tehtaalla on henkilöstöä noin 330, ja liikevaihto on noin 133 miljoonaa euroa. Tehtaan työntekijöitä edustaa Paperiliiton Nokian osasto n:o 2 r.y. (aiemmin lisäksi Paperiliiton Nokian osasto n:o 64 r.y.).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fredrik Idestam rakensi puuhiomon vuonna 1865. Ennen hiokkeen valmistamista Suomessa tehtiin paperia vain lumpuista. Ensimmäinen paperitehdas valmistui Nokialle vuonna 1880. 1910-luvulla käytössä oli puuhiomo, selluloosatehdas, paperitehdas ja voimalaitos. Paperin vuosituotanto oli 6000 t. Vuonna 1938 paperia tuotettiin 12 000 tonnia. 1950-luvulla paperia valmistettiin jo 27 000 tonnia.

1960-luvulla tehdas keskittyi pehmopaperintuotantoon. Nokian Paperitehtaalla tuotettiin myös hedelmien suojapapereita, jotka käsiteltiin bifenyylillä. Altistuminen aineelle aiheutti tehtaalla kuolemantapauksia 1970-luvulla ja kiinnitti valtiovallan huomion työsuojelun kehittämiseen. Aihetta nosti esille vuonna 1970 esitetty televisioteatterin poliittinen kabaree 1000 ja yhden työn tarinat ja siinä Nokian paperitehdasta käsitellyt laulu Esko Kulonen[2].

Nokia BT oli 1980-luvulla Euroopan toiseksi suurin pehmopaperiyhtiö (tuotanto 165 000 t vuodessa). Nokian keskittyessä matkaviestintään Nokian Paperi myytiin amerikkalaiselle James River -yhtiölle 1989, josta muodostui yritysjärjestelyjen seurauksen Fort James Suomi Oy vuonna 1997 ja edelleen Georgia Pacific Finland Oy vuoden 2001 sekä Georgia-Pacific Nordic Oy vuoteen 2012 saakka.[3]

Georgia-Pacificin Euroopan-pehmopaperitoiminnot siirtyivät vuonna 2012 ruotsalaisen SCA:n omistukseen.[4]

Tehtaan paperikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisten paperikoneiden I-III rakennukset ovat Upofloorin käytössä. Paperikoneet V-VII eli I-III ja IV-V (ks. alla) siirrettiin nykyiseen Jyränmaan paperitehtaaseen vuosina 1953–1954. Ensimmäinen Jyränmaan tehtaan laite oli amerikkalainen Hamblett-arkkileikkuri. Tällä hetkellä tehtaassa on kaksi tuotantokäytössä olevaa paperikonetta, yksi kone reservissä ja yksi museoituna tehtaan kellarissa. Paperia on tuotettu vuositasolla seuraavasti:

  • 2006: 82 500 tonnia
  • 2007: 86 000 tonnia
  • 2008: 69 500 tonnia
  • 2009: 67 543 tonnia
  • 2010: 68 139 tonnia

Paperikoneiden tarvitsema massana käytetään osittain uusiomassaa, jota tuotetaan siistauslaitoksessa keräyspaperista. Laitos toimii entisen sellutehtaan valkaisimo-, kuivaamo- ja varastotiloissa. Muu massa ostetaan sellun toimittajilta. Nokian paperitehtaalla toimi hiomo 113 vuotta. Hiomo pysäytettiin 31.3.1981 ja selluloosatehdas 30.8.1985. Sellutehdas oli käynnistynyt vuonna 1957. Valkaisulaitos on käynnistynyt vuonna 1976 valkaisulaitos ja spriitehdas vuonna 1977 (suljettu myöhemmin).

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK I Wilhelm Nagelschmidt (Birkendorf) 1880–1926 (uusittu vuonna 1904) Tasoviira 1 620 mm Yksi märkäpuristin 53 m/min Luonnonruskea käärepaperi, Silkki- ja savukepaperi Langsieb-kone. Muutettu sellun ylösottokoneeksi. Poistettu 1960-luvulla.
Paperikone PK II Theodor Bell & Co / Pellavakehräämön konepaja (Karlstads Mekaniska Verkstad uusinut) 1882/3–1885, 1885–1926 (Uusittu vuonna 1904 Karlstads Mekaniska Verkstad) Tasoviira 1 820 mm ? 12-62 m/min ? Grellinger-kone. Tuhoutunut tulipalossa vuonna 1885, rakennettu uudelleen. Muutettu sellun ylösottokoneeksi. Poistettu 1960-luvulla.
Paperikone PK III Theodor Bell & Co 1886–1923 Tasoviira 2 160 mm ? 8-80 m/min Sanomalehtipaperi, MG-paperi Poistettu. Tilalle siirretty PK VI vuonna 1927.
Paperikone PK IV Karlstads Mekaniska Verkstad 1903–17.9.1916 Tasoviira 1 520 mm ? 60 m/min MG-paperi (MG-cap) Yankee-sylinteri. Muutettu vanhasta olkisellun kokoamiskoneesta. Poistettu.
Paperikone PK V / PK II / PK I / PK1 Karlstads Mekaniska Verkstad/Füllner Werk 1905–1.1.1983 (Uusittu vuosina 1931, 1937 ja 1953) Tasoviira 2 700 mm ? 180 m/min MG-paperi Yankee-sylinteri 4,5 m. Purettu vuonna 1984.
Paperikone PK V / PK II / PK2 Füllner Werk 1938–kiirastorstai 1983 (uusittu vuonna 1953) Tasoviira 3 550 mm ? 200 m/min MG-paperi, OTC-paperit Yankee-sylinteri 4,8 m. Myyty Gein Maskiner AB:lle ja purettu vuonna 1985.
Paperikone PK VII / PK III / PK3 C. Mehler Maschinen-Bauanstalt / Voith 30.10.1927–27.1.1984 (Uusittu vuosina 1953–54 ja 1968) Tasoviira 3 250 mm ? 150-250 m/min MG-paperi Yankee-sylinteri 4,5 m. Myyty Intiaan Shree Acids and Chemicals Ltd:lle, jossa käynnistynyt vuonna 1985.
Paperikone PK4 / PK IV Karlstads Mekaniska Verkstad 1936–7.12.1977 (uusittu vuonna 1954) Tasoviira 3 550 mm ? 200 m/min Koneellisesti krepattu sulfiittipaperi Yankee-sylinteri 4,5 m. Poistettu.
Paperikone PK VI / PK I / PKV / PK 5 Manta / Varsa Füllner Werk 1911–16.6.1976 (uusittu vuosina 1927 ja 1955) Tasoviira 2 080 mm ? 90-150 m/min Tuotantoennätys 2 591 t/a, MG-paperi Yankee-sylinteri 2,5 m. Museopaperikone. Kone museoitu tehtaan kellariin.
Paperikone PK6 / PK VI Voith 8.5.1961–30.4.1991 Tasoviira 4 600 mm ? ? 17 000 t/a, MG-paperi, krepattu toilettipaperi Yankee-sylinteri 5,0 m. Myyty Indonesian Surabayaan P.T. Pakerin / Java Paper-yhtiölle vuonna 1992.
Paperikone PK7 / VII Beloit, Italia 28.12.1965– (uusittu vuosina 1982, 1992, 2008 ja 2012) Tasoviira 3 300 mm ? 1 500 m/min 25 000 t/a, Pehmopaperit Yankee-sylinteri 4,7 m, kaasukuivain 2,4 MW
Paperikone PK8 Beloit Walmsley 1969–huhtikuu 2008 Tasoviira 3 300 mm ? (alkuperäinen 1 350 m/min) 25 000 t/a, Pehmopaperit Yankee-sylinteri, kaasukuivain 2,96 MW. Suljettu. Kone purettu.
Paperikone PK9 BeloitWalmsley (Valmet uusinut) xx.12.1971– (Uusittu vuosina 1980 ja 1995) Kitaformeri 5 300 mm ? 1 580 m/min 52 000 t/a (alkuper. 35 000 t/a), Pehmopaperit Yankee-sylinteri, kaasukuivain 6 MW
Koepaperikone Noval Noval (Nokia-Valmet) 1976–1996 Tasoviira 1 000 mm ? 2 000 m/min Pehmopapereiden koe-erät Yankee-sylinteri ja TAD-läpikuivatussylinteri d=2,7 m.Lunastettu Nokian Paperi Oy:n omistukseen vuonna 1986, purettu vuonna 1996

Sellutehtaalla oli lisäksi kuivauskoneita (kuva)

Museopaperikone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museopaperikone on tehtaan kellarissa sijaitseva toimintakuntoinen paperikone PK5, "Manta" tai "Varsa". Kone oli toiminnassa 1911–16.6.1976. Kone on Füllner-merkkinen MG-paperikone jenkkisylintereineen ja siinä on valta-akselikäyttö. Valta-akselia pyörittää sähkömoottori ja akselilta käyttövoima johdetaan sylintereille ja teloille lattahihnoilla. Koneessa on puinen painovoimatoiminteinen perälaatikko. Viimeisenä toimintavuotenaan se tuotti 45 t paperia.

Kone sijaitsi ennen entisessä lumpputehtaassa tehdasalueen toisessa päässä. Tehtaan silloinen T&K johtaja Kari Ebeling kunnosti koneesta museopaperikoneen ja sopi Teknillisen korkeakoulun Puunjalostajakillan kanssa koneen ylläpidosta teekkaritoimintaan soveltuvaa palkkiota vastaan. Tätä varten Puunjalostajakillalla on nimetyt toimihenkilöt (Konemestari ja Nuorempi konemestari) koneen ylläpitoa varten. Koneella on myös ajettu huviajoa tuotannollisen toiminnan päättymisen jälkeen.

Höyryvoimalaitoksen kattilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höyryvoimalaitos on Nokianvirran Energia Oy:n omistuksessa.

Kattila Valmistaja Tyyppi Toiminnassa vuosina Teho Polttoaineet
Kattila 1 Kattiloiden K1, K2 ja K4 savukaasut johdetaan 110 m korkeaan tiilipiippuun (valmistunut 1947). 1948–1981 kivihiili
Kattila 2 Kattiloiden K1, K2 ja K4 savukaasut johdetaan 110 m korkeaan tiilipiippuun (valmistunut 1947). 1958–1998 kivihiili, puuhake, sellutehtaan jäteliemi, raskas polttoöljy
Kattila 3 Tampella Oma 68 m tiilipiippu 1963–2015 125 MW kivihiili, maakaasu
Kattila 4 Kattiloiden K1, K2 ja K4 savukaasut johdetaan 110 m korkeaan tiilipiippuun (valmistunut 1947). 1975– 71 MW raskas polttoöljy, maakaasu
Kattila 5 lisäpoltolla varustetun lämmön talteenottokattila, Oma 60 m teräksinen savupiippu 1998– 40 MW Maakaasu
Kattila 6 Valmet leijukerrostekniikkaa käyttävä HYBEX-kattila 2016– 68 MW biomassa (metsähake, kokopuuhake, jyrsinturve, paperitehtaan liete (siistausliete)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ruotsalainen metsäjätti SCA jakautuu Taloussanomat. 5.4.2017. Viitattu 17.1.2018.
  2. Esko Kulonen (Esko Kulonen oli työläinen Nokian paperitehtaalla - TV-teatterin kabareesta Tuhannen ja yhden työn tarinat (Suomi 1970); ohjaaja: Bergholm, Timo.) Fono-tietokanta. Yle. Viitattu 10.11.2013.
  3. Raivio, Jyri: Monialayritys osti suuren vessapaperiyhtiön USA:ssa Helsingin Sanomat. 15.11.2005. Viitattu 27.9.2011.
  4. SCA´s acquisition of Georgia-Pacific´s European tissue business has been closed, viitattu 11.8.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]