Ilmastorahasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmastorahasto Oy
Ilmastorahasto-logo.png
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2016[1]
Toimitusjohtaja Paula Laine[2]
Puheenjohtaja Perttu Puro[3]
Kotipaikka Helsinki[1]
Liikevaihto 198 milj euroa (2017)[4]
Nettotulos -33 000 euroa[4]
Omistaja Suomen valtio
Kotisivu www.ilmastorahasto.fi

Ilmastorahasto Oy (entiseltä nimeltään Valtion kehitysyhtiö Vake Oy) on erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahaston tehtävänä on hiilijalanjäljen vähentäminen ja hiilikädenjäljen vahvistaminen sekä innovatiivisten ilmasto- ja digiratkaisuiden edistäminen tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, luonnonvarojen käytön tehostaminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Lisäksi Ilmastorahasto voi rahoittaa myös muita digitalisaatiohankkeita edellyttäen, että ne ovat ympäristövaikutuksiltaan vähintään neutraaleja ja että niillä voidaan saavuttaa muuta merkittävää yhteiskunnallista hyötyä.[5]

Vaken oli tarkoitus tehdä pääomasijoituksia listaamattomiin yrityksiin ja käynnistää uutta liiketoimintaa alueille, joille sitä ei ilman tukea synny. Vaken painopistealueita ovat tekoäly, ohjelmistot ja alustat, digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit ja sen tavoitteena on kansantalouden kannalta tärkeiden ekosysteemien, osaamiskeskittymien ja ankkuriyritysten syntyminen.[6] Toimitusjohtajaksi nimitettiin Taneli Tikka, jonka eroilmoitus tuli 10. kesäkuuta 2019.[7] Hän jatkoi tehtävässä, kunnes kesällä 2019 Paula Laine valittiin toimitusjohtajaksi.[8][2]

Vakella on taseessaan noin 1,8 miljardia euroa omaisuutta.[9]

Huhtikuussa 2020 Kauppalehti kirjoitti että Vake ei ole tehnyt lainkaan sijoituksia viisivuotisen toimintansa aikana.[10] Lopulta yhtiö teki huhtikuussa 2021 ensimmäisen sijoituksensa SolarFoods -nimiseen kasvuyhtiöön, joka muuntaa ilman typpeä aurinkosähkön avulla proteiiniksi.[11]

Muut valtion omistuksia hallitsevat yhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion omistuksia hallitaan myös Solidiumin [12] ja pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus (Tesi) kautta. Niistä Vake poikkeaa siten, että se ei sijoita rahastoihin. Suuremman pääoman ansiosta se voi keskittyä suurempiin ja myöhäisemmän vaiheen rahoituskierroksiin kuin Tesi.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen aiempi logo

Pääministeri Juha Sipilä halusi ratkaista Suomen talousongelmia myymällä valtion osakeomaisuutta ja käyttämällä kaupoista saadut rahat hankkeisiin, jotka tuottavat hyvinvointia koko Suomelle, esimerksi sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi[14][15] Uusien bisnesten vetäjäksi perustettiin valtion kehitysyhtiö Vake Oy joulukuussa 2016.[5]

Aiemmin valtion omistuksiin liittyvät päätökset oli hyväksytty eduskunnassa, nyt kaupoista päättää hallitus, Vaken johto ja valtioneuvoston kanslian virkamiehet. Uuden omistajapolitiikan otsikko oli ”Tase töihin”.[15] Sipilän hallituksen tarkoituksena oli siirtää kehitysyhtiöön aluksi 2,5 miljardin euron arvosta yhdeksän valtionyhtiön (Ekokem, Nordic Morning, Altia, Raskone, Kemijoki, Vapo, Neste, Arctia ja Posti Group) osakkeita[16] [15]. Hallituksen tavoite oli esimerkiksi pudottaa valtion omistusosuus Neste Oy:ssä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin ja siirtää rajan ylittävä osuus, 16,7 prosenttia, Vakeen.[17]

Tarvittava lakimuutos herätti eduskunnassa kiivasta keskustelua ja pääministeri Sipilä vastasi kritiikkiin: ”Korostan, että siirto kehitysyhtiöön ei missään nimessä ole myyntipäätös.”[15]

Vaken ensimmäisessä toimeksiannossa kehitysyhtiöön siirrettiin valtion omistamat Ekokemin osakkeet, jotka myytiin Fortumille. Fuusiossa syntyi yksi Pohjoismaiden johtavista kiertotalousyhtiöistä. Kaupasta saatiin 200 miljoonan euron myyntitulot, joista puolet käytettiin valtion budjettiin.[18] [15]

Syksyllä 2017 Vaken aloitteesta perustettiin SoteDigi Oy, johon siirrettiin 90 miljoonaa euroa. Yhtiön tehtävä on jatkojalostaa muiden isojen sote-hankkeiden tuotoksia.[15]

Vaken hallitus aloitti työskentelynsä maaliskuussa 2018 ja sen luoma visio hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kesäkuussa 2018.[13] Yhtiössä aloitti silloin myös ensimmäinen toimitusjohtaja Taneli Tikka, jonka mukaan Vake voi jatkossa perustaa uusia kehitysyhtiöitä tai sijoittaa yhtiöihin, esimerkiksi kotimaisiin sarjayrityksiin, jotka tähtäävät maailmanmarkkinoille. Tikan työt alkoivat avainhenkilöiden rekrytoinneilla ja sijoituskohteiden selvittelyllä.[15] [13] Sipilän hallitus täsmensi Vaken tehtäväksi olla mukana ”vain niissä teemoissa, teknologioissa ja ilmiöissä, jotka ovat osa tulevaisuutta”, Tikkaa kiinnostivat erityisesti hitaasti kypsyvät toimialat, kuten energia- ja materiaaliteknologia, joissa menee paljon aikaa kehittää uusia innovaatioita.[15] Vakessa pohdittiin tuolloin muutamaa ideaa:

  • E-kuittioperaattori, joka välittäisi e-kuitteja suoraan yritysten kirjanpitoon. Tarvittava teknologia ja standardi olivat olemassa, mutta sanomia välittävä operaattori puuttui. Toiminnan avulla voitaisiin säästää Suomessa noin 800 miljoonaa euroa.
  • Omadata-palvelu, jonka avulla ihmiset voisivat tallettaa ja välittää esimerkiksi älylaitteiden ja applikaatioiden heistä keräämää tietoa. Samalla syntyisi tietopankki, jota voisi hyödyntää hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa tai uudenlaisten palveluliiketoimien kehittämisessä.[6]

Elokuuhun 2018 mennessä suurin osa Vakelle suunnitelluista valtion osakeomistuksien siirroista ei ollut toteutunut, esimerkiksi Nesteen ja Vapon osakkeet oli pitänyt siirtää Vakelle vuoden 2017 alussa. Sipilä kertoi tuolloin, että siirrot tehdään suunnitelmien mukaan ja Vaken käyttöä voidaan jatkaa seuraavallakin vaalikaudella.[19]

Posti Group Oyj:n osakkeista 49,9 prosenttia siirtyi Vakelle 5. joulukuuta 2018.[20]

Valtio siirsi 7. helmikuuta 2019 kaikki Altia Oyj:n osakkeet Vakelle.[21]

Syksyllä 2019 valtioneuvoston kanslian ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvitysmies ehdotti että Vaken toiminta lopetetaan ja pääomat palautetaan valtiolle.[10]

Kauppalehden mukaan Vake ei ole tehnyt viisivuotisen olemassa olonsa aikana mitään hallitsemillaan osakkeilla. Vaken verkkosivujen mukaan yhtiössä ei ole voitu ilman valtio-omistajan hyväksyntää toteuttaa investointeja.[10] Yhtiön toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden kuluiksi on kirjattu 462 222 euroa eli noin 39 000 euroa kuukaudessa vuodelle 2019.[10]

Suomen Kuvalehti kertoi syyskuussa 2020 että Vake maksoi satatuhatta euroa Rud Pedersen -viestintäyhtiölle. Noin puolet summasta kului sidosryhmäviestintään, jonka tarkoituksena oli varmistaa yhtiön olemassaolo kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Yhtiön palkkaamiin lobbareihin kuuluivat Esa Suominen, joka oli Antti Rinteen entinen valtiosihteeri ja Riina Nevamäki, joka oli toiminut myös Juha Sipilän erityisavustajana. Näin Vake onnistui säilyttämään itsenäisen asemansa ja pääomansa.[22]

Syyskuun 2020 budjettiriihessä hallitus linjasi että Vake muutetaan Ilmastorahasto Oy:ksi.[23]

18. joulukuuta 2020 Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n taseessa olevat Posti Group Oyj:n, Altia Oyj:n, Vapo Oy:n ja Nordic Morning Group Oyj:n osakkeet siirrettiin takaisin valtioneuvoston kanslialle.[24]

Omistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021:

  • n. 8,3 % Neste Oyj:n osakekannasta[25]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaken hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Reijo Karhinen marraskuussa 2017, joka vapautettiin tehtävästään huhtikuussa 2020.[26][27] Hänen lisäkseen hallitukseen kuuluivat Maria Ritola, Paula Laine, Tuomas Syrjänen, Leena Mörttinen ja Jarmo Väisänen.[28] Yrityksen toimitusjohtajaksi nimitettiin Taneli Tikka toukokuussa 2018.[29] Heinäkuussa 2019 Vaken toimitusjohtajaksi nimitettiin Paula Laine.[30]

Ilmastorahaston hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin Perttu Puro joulukuussa 2020. Hänen lisäkseen hallitukseen nimitettiin Mirva Antila, Kari Hämekoski, Mammu Kaario, Juho Korpi, Petri Peltonen ja Erja Turunen.[31]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vake Oy Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 18.10.2018.
  2. a b Suutarinen, Janne: Vaken uusi toimitusjohtaja valittiin: Paula Laine Sitrasta aloittaa tehtävässä KL. 11.7.2019. Viitattu 11.7.2019.
  3. Valtion kehitysyhtiö Vake Oy, Päättäjät asiakastieto.fi. Viitattu 18.10.2018.
  4. a b Valtion kehitysyhtiö Vake Oy, Taloustiedot asiakastieto.fi. Viitattu 18.10.2018.
  5. a b Ilmastorahaston toimiohje Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 21.12.2020.
  6. a b Valtio myy omistuksiaan – Taneli Tikka etsii rahalle parempaa käyttöä Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2018.
  7. Annika Martikainen: Valtion kehitysyhtiö Vaken toimitusjohtaja lähtee tehtävästään Yle.fi, uutiset. 10.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  8. Valtion kehitysyhtiö Vaken toimitusjohtaja vaihtuu Yle.fi, uutiset. 10.6.2019. Viitattu 13.6.2019.
  9. Vake
  10. a b c d Valtion sijoitusyhtiöksi perustettu Vake on toiminut pian viisi vuotta tekemättä ensimmäistäkään sijoitusta – Tilinpäätöksessä hämmentää rivi ”toimitusjohtajan palkka ja palkkiot” 3.4.2020. Kauppalehti.fi.
  11. Valtion ilmastorahoitusyhtiö valitsi ensimmäisen rahoituskohteensa – Solar Foods rakentaa tehtaan, joka tuottaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä Suomenmaa.fi. 8.4.2021. Viitattu 8.4.2021.
  12. Tekoälyn tuntija valtion omistuksia hallinnoivan Vaken johtoon ESS.fi. 19.3.2018. Viitattu 18.10.2018.
  13. a b c Päivi Isotalus: Valtion kehitysyhtiö Vake alkaa hakea sijoituskohteita – tavoitteena tehdä ensimmäiset sijoitukset tänä vuonna, haussa kansainväliset huippuosaajat Kauppalehti. Viitattu 18.10.2018.
  14. Hallitus laskisi valtion omistusrajaa Nesteessä ja Vapossa – esitys eduskunnalle keskiviikkona Ilta-Sanomat. 22.5.2017. Viitattu 24.5.2017.
  15. a b c d e f g h Näin valtio unohti kehitysyhtiönsä – Vake pyörii tyhjäkäynnillä ja miljoonaomaisuus sulaa - Seura.fi Seura.fi. 4.9.2018. Viitattu 15.10.2018.
  16. Sipilän hallitus kaventaa eduskunnan valtaa – Virkamiehille miljardien eurojen uusi ”kehitysyhtiö” Suomenkuvalehti (maksumuuri). 14.11.2016. Viitattu 15.10.2018.
  17. Jorma Eloranta on Helsingin pörssin paras hallitushai Kauppalehti. Viitattu 24.5.2017.
  18. Ekokem on nyt Fortum fortum.fi. Viitattu 15.10.2018.
  19. Keskusta ei niele kokoomuksen veronkevennysaikeita – Sipilä haluaa käyttää valtion omaisuutta uusiin panostuksiin Helsingin Sanomat. 21.8.2018. Viitattu 18.10.2018.
  20. https://www.posti.com/hallinnointi/hallinnointi/omistaja/
  21. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtio-siirtaa-altia-omistuksensa-vakeen
  22. SK: Pääministerien ex-avustajat konsultoimassa valtionyhtiön jatkosta – näin Vake kommentoi: ”Jo pidempään toimittu pidättyväisesti sidosryhmätyössä” 3.10.2020. iltalehti.fi.
  23. Omistajaohjausministeri Tuppurainen valtionyhtiö Vaken lobbauskohusta: ”Paheksun toimintaa” 3.10.2020. Iltalehti.fi.
  24. Altia, Nordic Morning, Posti ja Vapo takaisin omistajaohjausosastolle tem.fi. 18.12.2020. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 20.12.2020.
  25. Yhtiö ilmastorahasto.fi. Viitattu 3.1.2021.
  26. Reijo Karhinen nimitettiin Valtion Kehitysyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi is.fi. 28.11.2017. Taloussanomat. Viitattu 31.5.2020.
  27. Hertsi, Anneli: Vaken hallitus lähtee rahaston tieltä Kauppalehti. 2.4.2020. Viitattu 31.5.2020.
  28. Valtion uudelle sijoitusyhtiölle hallitus Uusi Suomi. 16.2.2018. Viitattu 22.2.2018.
  29. Valtion kehitysyhtiö Vaken toimitusjohtajaksi on nimitetty Taneli Tikka Taloussanomat. 19.3.2018. Viitattu 19.3.2018.
  30. Turunen, Joonas: Valtion kehitys­yhtiö Vake saa toimitus­johtajan Sitrasta: Edellinen toimitus­johtaja irti­sanoutui, kun yhtiössä ei saatu aikaa päätöksiä HS. 11.7.2019. Viitattu 11.7.2019.
  31. Ilmastorahaston hallituksen johtoon Tradekan demaritaustainen toimitusjohtaja Perttu Puro Iltalehti. 21.12.2020. Viitattu 21.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]