Geologian tutkimuskeskus
| Geologian tutkimuskeskus | |
|---|---|
 |
|
 GTK:n toimipiste Otaniemessä, Espoossa. |
|
| Tutkimuslaitoksen tiedot | |
| Perustettu | 1885 |
| Sijainti | Espoo, Loppi, Outokumpu, Kuopio, Kokkola, Rovaniemi |
| Pääkonttori | Vuorimiehentie 5 Espoo |
| Ministeriö | Työ- ja elinkeinoministeriö |
| Tutkimusala | Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen |
| Työntekijöiden määrä | 454 (2023)[1] |
| Budjetti | 31,6 milj. € (2023)[2] |
| Johtaja | Saku Vuori |
| Kotisivu | |
Geologian tutkimuskeskus (ruots. Geologiska forskningscentralen, engl. Geological Survey of Finland, lyh. GTK[3]) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen virasto. Se tutkii kallioperää ja maaperää. Geologian tutkimuskeskuksella on Suomessa kuusi toimipistettä eri puolilla maata: Otaniemessä Espoossa, Kuopiossa, Kokkolassa, Rovaniemellä, Lopella ja Outokummussa. GTK:lla oli vuonna 2022 440 työntekijää[4].
Lain mukaan tutkimuskeskuksen tulee tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä geologian alan tietoa ja osaamista sekä innovaatioita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin, edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä ja tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa.[5]
Outokummussa sijaitsee GTK Mintec -koetehdas- ja laboratoriokokonaisuus.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutkimuskeskuksen toimialoista suurin on mineraalisektori, johon kuuluu esimerkiksi kaivostoiminta. Siihen käytetään puolet tutkimusbudjetista. Neljännes budjetista käytetään turve- ja kalliolämpöenergian ja loput yhdyskuntarakentamisen tutkimukseen.[6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1885 Venäjän keisari antoi asetuksen geologisten tutkimusten toimittamisesta Suomessa.[7] Sitä ennen oli vuonna 1877 vuorihallituksen yhteyteen perustettu Geologinen toimisto. Geologinen Komissioni perustettiin sen jatkajaksi vuonna 1886.[8] Myöhemmin laitoksen nimeksi tuli Geologinen tutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos ja nykyinen Geologian tutkimuskeskus.
Huhtikuussa 2021 Kimmo Tiilikainen valittiin Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaksi.[9]
Pääjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laitoksen johdossa ovat toimineet[10]
- K.A. Moberg 1886–1893
- Johannes Sederholm 1893–1933
- Aarne Laitakari 1935–1960
- Vladi Marmo 1960–1969
- Herman Stigzelius 1970–1980
- Kalevi Kauranne 1980–1991
- Veikko Lappalainen 1992–1997
- Raimo Matikainen 1997–2003
- Elias Ekdahl 2004–2014
- Mika Nykänen 2014–2021
- Kimmo Tiilikainen 2021–2026
- Saku Vuori 2026–
GTK:n rakennus Espoon Otaniemessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geologiselle tutkimuslaitokselle rakennettiin 1950-luvulla suuri punatiilinen toimisto-/tutkimusrakennus Espoon Otaniemeen nykyisen Miestentien varteen. Rakennuksen vanhin osa valmistui vuonna 1955, kattaen puikkomaisen korkean osan ja siihen liittyvän 2-kerroksisen matalan siiven, jossa oli alun perin kivimuseo. Piha-alueella sijaitsee samaan rakennusvaiheeseen kuuluva ns. autotallirakennus, jossa on myös työnjohtajan asunto. [11]
GTK:n rakennusta täydennettiin ja laajennettiin useassa vaiheessa. Ensimmäinen laajennus valmistui 1970 puikkomaisen korkean osan jatkeeksi. Seuraava rakennusvaihe valmistui vuonna 1985, jolloin vanhan osan rinnalle valmistui toinen puikkomainen korkea rakennusmassa. Korkeiden rakennusmassojen väliin rakennettiin matalampia osia, joissa oli mm. ruokala. Viimeisin rakennusvaihe valmistui 2004, jolloin rakennettiin uusi ruokala sekä auditorio.[11]
GTK:n rakennuskokonaisuus on Otaniemen suurimpia ja siinä on edustettuna kaikki Otaniemen huomattavat rakennusvaiheet.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ GTK:n tilinpäätös 2022 gtk.fi. Arkistoitu 19.3.2023.
- ↑ Laki Geologian tutkimuskeskuksesta Finlex. 2011. Viitattu 12.2.2017.
- ↑ Nimitys joka hermostutti kaivosalan Kauppalehti. 7.9.2015. Viitattu 12.2.2017.
- ↑ https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_077.pdf
- ↑ Maaperäkartoituksen historiaa ja nykypäivää Suomessa GTK. Arkistoitu 15.5.2008. Viitattu 18.10.2007.
- ↑ Kimmo Tiilikainen on valittu Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaks Yle Uutiset. 22.4.2021. Yleisradio Oy. Viitattu 22.4.2021.
- ↑ Martti Lehtinen, Pekka A. Nurmi, O.T. Ramo: Precambrian Geology of Finland, s. 687. Elsevier, 2005. ISBN 9780080457598 Teoksen verkkoversio Viitattu 12.2.2017.
- 1 2 3 ark-byroo Oy: Geologian tutkimuskeskus GTK - rakennushistoriaselvitys static.espoo.fi. 8.9.2017. Arkistoitu 18.5.2024. Viitattu 8.9.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Ministerit |  | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Virkamiehet | |||||||||
| Osastot | |||||||||
| Hallinto |
| ||||||||
| Toimitilat | |||||||||
| Muuta | |||||||||
| Historia | |||||||||
.svg){kind=small}