Digitalisaatio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee liike-elämän ja julkishallinnon muutosta. Digitaalisuus käsittelee asian teknistä puolta.

Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisten teknologioiden yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Sen voidaan katsoa alkaneen 1980-luvun kotitietokoneiden käyttöönotosta. Lisäksi yhteisöllisyyden ja kansalaisdemokratian vaikutuskanavat ovat laajentuneet. Digitalisaatio on poistanut aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia kansalaisten vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa.[1]

Digitalisaatio on monimuotoistanut palvelutyötehtäviä.[1] Kehityskulku on muuttanut liiketoimintamalleja ja luonut uusia arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksia.[2]

Digitalisaatio liiketoiminnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknologioiden lisäksi digitalisaatiossa hyödynnetään digitaalisten palveluiden myötä muuttunutta asiakaskäyttäytymistä ja markkinoiden toimintatapoja. Esimerkiksi älypuhelinten yleistyttyä ihmiset käyttävät internet-palveluita jopa kymmeniä kertoja päivässä ja uusissa käyttötilanteissa kuten julkisissa kulkuneuvoissa. Markkinoiden toimintatapoja taas muuttavat esimerkiksi jakamistalous tai lainsäädäntö.[3]

Digitalisaatio on muuttanut kuluttajan ja yritysten valtasuhteita. Kuluttajan mahdollisuudet ovat kasvaneet ja yritykset ovat joutuneet kansainväliseen kilpailuun.[1]

Yrityksille digitalisaatio on keino uudistaa liiketoimintaa. Esimerkkejä: [4]

  • Arvoketjun virtaviivaistaminen myymällä verkkokaupassa tuotteita suoraan toimittajien varastoista ilman omia myymälöitä ja varastoja.
  • Kansainvälisen kasvun hakeminen verkkokaupan avulla.
  • Joukkoistamisen hyödyntäminen asiakaspalvelussa.
  • Ilmaisuuden ekonomian ja kaksisuuntaisen markkinan hyödyntäminen ansainnassa.
  • Uusien palvelutuotteiden luominen big datan, teollisen internetin ja pilvipalveluiden avulla.

Digitalisaatio vaikuttaa sekä palvelutoimintaan että teollisuuteen, ja aiheuttaa rakennemuutosta kun työpaikkoja katoaa joiltakin aloilta ja syntyy toisille aloille.[5]

Digitalisaatio Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa digitalisaatio käynnistyi 1980-luvulla digitaalisten teknologioiden alkaessa yleistyä arkielämän toiminnoissa, aluksi kotitietokoneiden myötä. Matkapuhelimet ja internet yleistyivät nopeasti: vuonna 1990 joka kymmenennessä kotitaloudessa oli matkapuhelin, vuonna 2001 määrä oli 89 %. 1990-luvun lopulla internetliittymien määrä lisääntyi 60–70 %:lla vuodessa. Mediasektori on digitalisoitunut nopeasti, kun taas esimerkiksi sähköiset asiakasrekisterit ja tietokannat ovat kehittyneet hitaammin.[1]

Suomen valtiovarainministeriö suunnittelee, että julkishallinnon digitalisaatiossa kansalaiset ja yritykset tuodaan julkisten palveluiden kehityksen keskiöön. Seniorien hyvinvointia voidaan parantaa älykkäillä terveyspalveluilla, lapset voivat oppia historiaa ja maantiedettä virtuaaliympäristöissä ja oman auton omistamisen tarve voi poistua, kun julkisen liikenteen palvelut pystytään tarjoamaan kokonaisvaltaisesti.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koiranen, Ilkka; Räsänen, Pekka & Södegård, Caj: Mitä digitalisaatio tarkoittaa kansalaisen näkökulmasta?. Talous ja yhteiskunta, 3/2016, s. 24–29. Palkansaajien tutkimuslaitos.
  2. Digitalization IT Glossary. Viitattu 18.3.2016.
  3. Ilmarinen, Vesa & Koskela, Kai: Digitalisaatio – yritysjohdon käsikirja, s. 22-31. Helsinki: Talentum, 2015. ISBN 978-952-14-2626-1. (suomeksi)
  4. Ilmarinen, Vesa & Koskela, Kai: Digitalisaatio – yritysjohdon käsikirja, s. 24. Helsinki: Talentum, 2015. ISBN 978-952-14-2626-1. (suomeksi)
  5. Raportti: Digitalisaatio muuttaa palvelusektoria voimakkaasti 2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 18.3.2016.
  6. Digitalisaatio Valtiovarainministeriö, JulkICT-osasto. Viitattu 18.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]