Siirry sisältöön

Kemira

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Kemira Oyj
Kemiran pääkonttori sijaitsee Salmisaaressa, Helsingissä
Kemiran pääkonttori sijaitsee Salmisaaressa, Helsingissä
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KEMIRA
Markkina-arvo Nousua 3 006 milj. euroa (31.12.2024)[1]
Perustettu 1920
Toimitusjohtaja Antti Salminen[2]
Puheenjohtaja Annika Paasikivi[2]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala kemianteollisuus
Tuotteet teollisuuskemikaalit
Liikevaihto Laskua 2 948 milj. euroa (2024)[2]
Liikevoitto Laskua 398,7 milj. euroa (2024)[2]
Tilikauden tulos Nousua 262,7 milj. euroa (2024)[1]
Henkilöstö Laskua 4 746 (2024)[2]
www.kemira.com

Kemira Oyj on suomalainen, globaalisti toimiva teollisuuskemikaaleja valmistava yritys. Kemiralla on kolme liiketoiminta-aluetta: vesiliiketoiminta, kuitutuotteet ja pakkaus ja hygienia.[3]

Markkina-arvonsa puolesta Kemira lukeutuu Helsingin pörssin suurien yhtiöiden joukkoon. Vuonna 2024 Kemira oli liikevaihdoltaan Suomen 27. suurin yhtiö.[4]

Yhtiön pääkonttori on Helsingissä[5], toimintaa konsernilla on yli 30 maassa.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat ja Rikkihappo Oy 1920–1970

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA-sarjan kauneudenhoitotuotteita.

Kemiran historia alkaa vuonna 1920 perustetusta Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaista. Kun Suomessa kuultiin, että Saksassa oli myytävänä koneistot rikkihappotehtaaseen, ne päätettiin ostaa ja perustaa niiden ympärille yhtiö.[7] Yhtiö vastasi suomalaisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja lannoitetuotannon tarvitsemista kemikaaleista,[8] joita tarvittiin muun muassa rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää[9] ja varmistamaan maan ruutiomavaraisuus.[10] Yritys muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1933. Vuonna 1961 yhtiön nimi lyheni muotoon Rikkihappo Oy.

Yhtiön aloitti lannoitteiden viennin 1960-luvun lopulla.[9]

Kemira Oy 1971–1993

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut Typpi Oy, ja samalla Rikkihappo Oy:stä tuli Kemira Oy. Nimeä ehdotti yhtiössä työskennellyt Toivo Lapinleimu. Jälkeenpäin selitettiin, että nimi tuli sanoista kemia, mineraalit ja ravinteet,[11] mutta yhtiö oli käyttänyt KE-MI-RA-nimeä aiemmin myös kauneudenhoitosarjallaan. Tuotenimi muodostui sanoista KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet.[12]

Toimitusjohtaja Yrjö Pessin aikaa (1975–1990) on kuvailtu vahvana kansainvälistymisen aikana.[10] Esimerkiksi 1980-luvulla lannoitetehtaita hankittiin Isosta-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Ranskasta ja Tanskasta, vienti lisääntyi ja ensimmäiset myyntikonttorit perustettiin ulkomaille.[9]

Hänen seuraajansa Heimo Karisen (1991–1999) aikana Kemira päätti keskittyä sellu- ja paperikemikaaleihin, teollisuuskemikaaleihin, maaleihin ja erikoislannoitteisiin (Kemira Agro).[10] Kemira-konsernin liiketoimintarakenne uudistettiin ja liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin.[9]

Kemira Oyj 1994–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pörssiin Kemira Oyj listautui marraskuussa 1994.[13][9] 1990-luvun puolivälissä Kemira Pigments alkoi valmistaa ferrosulfaatista ferrisulfaattia, jota käytetään veden puhdistamisessa.[14]

Kemiran vanha pääkonttorirakennus Ruoholahdessa Helsingissä

Tauno Pihlavan toimitusjohtajakaudella (2000–2004) Kemira luopui suurelta osalta titaanioksidiliiketoiminnastaan ja alkoi ostaa tilalle vesi- ja paperikemiaan liittyvää liiketoimintaa. Vuonna 2002 Kemiran omistajat asettivat tavoitteen, että Kemirasta pitäisi tulla valituilla toimialoilla markkinajohtaja koko maailmassa.[10]

Lasse Kurkilahden toimitusjohtajakaudella (2004–2007) Kemira teki yli 30 yrityskauppaa ja myi ydintoimintaansa kuulumattomia osia. Näihin kuuluivat esimerkiksi pääkonttorin ja Oulun tutkimuskeskuksen kiinteistöt.[10] Kemira osti muun muassa paperi- ja sellukemiaan liittyvää liiketoimintaa.[15] Vuonna 2004 lannoitetuotanto Kemira Agro Oy eriytettiin omaksi yrityksekseen (Kemira GrowHow)[9] ja Siilinjärven kiilletehdas myytiin Ruotsiin.[16] Kemiran hienokemikaaliliiketoiminta yhtiöitettiin KemFine Oy:ksi ja myytiin pääomasijoitusyhtiö 3i:lle.[17]

Vuonna 2005 Kemiran liikevaihto oli noin kaksi miljardia euroa. Yhtiö osti keväällä Finnish Chemicalsin tehtaat ja joulukuussa saksalaisen Lanxessin paperikemikaalitehtaat. Kaupan myötä Kemirasta tuli maailman suurin paperikemikaalien tuottaja.[18] Kemira oli markkinajohtaja myös sellukemikaaleissa.[10]

Toukokuussa 2007 norjalainen Yara osti GrowHow'n (nykyisin Yara Suomi).[19] Elokuussa Suomen valtio myi 655,6 miljoonalla eurolla Kemiran osakkeita kotimaisille sijoittajille, ja sen omistus laski 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin. Osakkeita ostivat muun muassa Oras Invest ja eläkevakuutusyhtiöt.[20]

Vuonna 2008 Harri Kerminen aloitti toimitusjohtajana[15] ja yhtiö päätti keskittyä vesikemiaan.[21] Syyskuussa Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin Kemiran ja Rockwoodin titaanidioksidiliiketoimintojen lisäksi Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta.[22]

Vuonna 2009 noin 75 prosenttia Kemiran liikevaihdosta tuli vesikemikaaleista, veden puhdistamisesta ja muusta vesiteknologiasta.[21] Yhtiö perusti ensimmäisen tutkimus- ja kehityskeskuksensa Kiinaan.[23]

Kemira Oyj 2010–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut Tikkurila erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010. Valtaosa Tikkurilan osakkeista jaettiin osinkona Kemiran osakkeenomistajille.[24] Kokkolan rikkihappotehdas myytiin Bolidenille huhtikuussa. Kemira jatkoi paikkakunnalla edelleen varasto- ja lastaustoimintojen parissa.[25] Yhtiön suurimpia kilpailijoita olivat yhdysvaltalaiset Nalco, Ashland ja GE Water ja Kiinassa toimivat, yleensä yhtä kemikaalia valmistaneet yhtiöt. Suomen Kuvalehdessä Kemiran valtteina pidettiin vesikemikaalien laajaa valikoimaa ja pyrkimystä ratkaista asiakkaan ongelmat kokonaisuutena.[21]

Loput Tikkurilan osakekannasta Kemira myi maaliskuussa 2011.[26]

Wolfgang Büchele aloitti yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2012. Kemira keskittyi paljon vettä käyttäviin teollisuudenaloihin[15] ja sulki kahdessa vuodessa parikymmentä tehdasta.[15]

Kesällä 2013 Kemira osti italialaisen kemianyhtiö 3F Chimican. Kauppaan kuuluivat tuotantolaitokset Italiassa ja tuotantolaitos Yhdysvalloissa. 3F Chimican tuotteisiin kuuluivat kuiva polyakryyliamidi ja emulsiopolyakryyliamidi sekä niihin liittyvät prosessikemikaalit.[27] Joulukuussa Kemira myi muurahaishappoliiketoimintansa (ChemSolutions) yhdysvaltalaiselle Tamincolle. Kauppaan kuului noin 160 työntekijää ja Oulussa sijaitseva muurahaishappotehdas sekä rehunsäilöntätuotteet ja lentokenttäkiitoratojen jäänestoaineet.[28][29] Vaasan paperikemikaalitehdas suljettiin.[30]

Helmikuussa 2014 Kemira myi Rockwoodille 39 prosentin osuutensa titaanidioksidia valmistavasta yhteisyritys Sachtleben GmbH:sta. Myöhemmin samana vuonna Rockwood myi pigmenttitoimintansa ja Porin titaanidioksiditehtaan yhdysvaltalaiselle Huntsman Corporation.[31] Jari Rosendal aloitti toimitusjohtajana toukokuussa.[32] Heinäkuussa Kemira kertoi ostavansa AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan, jonka tuotteita käytettiin esimerkiksi paperin ja pakkauskartonkien pinnoittamiseen ja lujuuden lisäämiseen.[33]

Maaliskuussa 2016 Kemira ilmoitti rakentavansa Joutsenon tehtaaseensa uuden natriumkloraatin tuotantolinjan ja kennosalin. Investoinnin arvo oli noin 50–60 miljoonaa euroa.[34] Seuraavana vuona Kemira vähensi segmenttien määrän kolmesta (Pulp & Paper, Municipal & Industrial ja Oil & Mining) kahteen, jäljelle jäi Pulp & Paper ja Industry & Water.[35]

Vuonna 2018 Kemira perusti Kiinaan yhteisyrityksen Shandong Tiancheng Wanfeng Chemical Technologyn kanssa. Niiden yhteinen tehtaansa Keski-Kiinan Tianchenissa aloitti tuotantonsa seuraavana vuonna. Kemiran osuus yhtiöstä oli 80 prosenttia.[36]

Helmikuussa 2019 Kemira kertoi kasvattavansa emulsiopolymeerien tuotantoa Alabaman Mobilessa. 60 miljoonan euron investoinnin myötä tuotantolaitoksella alettiin tuottaa biopohjaisten akryyliamideja.[37]

Kemira Oyj 2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Kemira juhli 100-vuotispäiväänsä lahjoittamalla 100 000 euroa Maailman terveysjärjestön keräykseen. Varat käytettiin koronaepidemian etulinjassa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten suojavarusteisiin.[38] Joulukuussa aloitettiin yhteistyö Danimer Scientificin kanssa.[39]

Emulsiopolymeerien ja bio-akryyliamidimonomeerin tuotanto käynnistettiin Alabamassa[37] ja syksyllä 2021 kerrottiin uuden tutkimuskeskuksen avaamisesta Shanghaissa.[23]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kemira ilmoitti maaliskussa 2022 keskeyttävänsä toimitukset Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Toukokuussa se kertoi poistuvansa markkinoilta kokonaan.[40] Samassa kuussa Kemira kertoi myös kehittävänsä uusia tuotteita Danimer Scientificin kanssa. Niiden kehittämiä biopohjaisia päällysteitä tarvittiin elintarvike- ja juomateollisuuden käyttämissä paperi- ja kartonkituotteisssa.[39]

Kemiran uutta tutkimuskeskusta alettiin rakentaa Espoon Finnooseen alkuvuonna 2023. Green Chemistry Park -konseptiksi kutsutussa hankkeessa 25 000 neliömetrin kokoiseen tilaan yhdistyi laboratorio- ja toimistotiloja lähelle asuntoja ja puistoa. Sijoituksen arvo oli noin 70–80 miljoonaa euroa ja rahoittajien joukossa oli Kemiran lisäksi Ahlström Capital, Kirkon Eläkerahasto ja Aktia Henkilövakuutus.[41] Tammikuussa ostettiin suomalainen SimAnalytics-startup, jonka tuotteet liittyivät prosessiharmonian ennakointiin ja analysointiin.[42] Toukokuussa Kemira myi pääosan väriaineliiketoiminnastaan yhdysvaltalaiselle ChromaScape LLC:lle. Itselleen se jätti APAC-alueen toiminnan.[43] Toimitusjohtaja Rosendal kuoli heinäkuussa[44] ja väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin talousjohtaja Petri Castrén.[45]

Helmikuussa 2024 yhtiön öljy- ja kaasuliiketoiminta myytiin Yhdysvaltoihin.[46] Sterling Specialty Chemicals LLC:n kanssa tehdystä kaupasta oli kerrottu joulukuussa 2023.[47] Samassa kuussa Kemiran uusi toimitusjohtaja Antti Salminen aloitti työssään.[45] Kesällä päätettiin siirtyä kolmeen liiketoimintayksikköön jakautuneeseen organisaatioon, joka määriteltiin asiakasratkaisujen pohjalta.[48]

Helmikuussa 2025 Kemira ja Metsä Group aloittivat havupuun sellusta valmistettavan Kuura-tekstiilikuidun esisuunnittelun. Uudesta kuidusta voi valmistaa vaatteita tai teknisiä tekstiilejä.[49] Maaliskuussa yhtiö kertoi perustavansa IFF:n kanssa yhteisyrityksen Kotkaan. Vuonna 2027 tuotantonsa aloittavassa laitoksessa on tarkoitus valmistaa biopolymeeriä sokerista.[50] Toukokuussa Kemira otti käyttöön viiden prosentin lisämaksun Yhdysvalloissa myydyille tuotteille Donald Trumpin aloittaman globaalin kauppasodan seurauksena.[51] Heinäkuussa yhtiö kertoi strategisesta kumppanuudesta tekoäly-yhtiö CuspAI:n kanssa, joka on keskittynyt materiaalien kehittämiseen. Yhteistyön avulla Kemira toivoi lyhentävänsä uusien tuotteiden kehittämiseen vaadittavan ajan vuosista kuukausiin.[52] Kemiran uusi tutkimuskeskus Espoossa, EriCa Green Chemistry Park, otetaan käyttöön syksyllä.[53]

Kemiran pää- ja toimitusjohtajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Kemiran pää- ja toimitusjohtajista:[54]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiralla on tuotantolaitoksia Suomessa muun muassa Joutsenossa,Kuusankoskella, Oulussa, Sastamalassa ja Vaasassa .[55] Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa[5] ja tutkimuskeskukset Espoossa, Shanghaissa ja Atlantassa.[56]

Kemiran hallituksen puheenjohtaja on Annika Paasikivi ja yhtiön toimitusjohtaja on Antti Salminen.[2]

Omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemiran tehdasaluetta Oulussa

Yhtiön arkkuriomistaja on Paasikiven suvun omistama Oras Invest.[46] Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat toukokuussa 2025 olivat:[57]

  1. Oras Invest Oy
  2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  4. Nordea-rahastot
  5. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Hallintarekisterissä olevien osakkeenomistajien osuus oli 37 prosenttia.

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiralla on kolme liiketoiminta-aluetta: vesiliiketoiminta, kuitutuotteet ja pakkaus- ja hygienia.[3] Niihin liittyvät liiketoimintayksiköt ovat Water Solutions, Packaging & Hygiene Solutions ja Fiber Essentials.[48] Keskitetty Operations-yksikkö vastaa Kemiran tuotantolaitoksista. New Ventures and Services -yksikkö tuottaa muiden yksiköiden tarpeisiin digitaalisia palveluita ja kehittää ja kaupallistaa uusia tuotteita.[48]

Vuonna 2024 Kemira jätti viidenneksi eniten patenttihakemuksia Suomessa.[58]

Water Solutions

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesiliiketoimintaan keskittyvä Water Solutions on Kemiran liiketoimintayksiköistä suurin.[3] Se tehostaa vedenkäsittelyprosessin eri vaiheita niin kunnissa kuin teollisuudessakin.[3] Yhtiön asiakkaita ovat kuntien ja kaupunkien lisäksi paljon vettä käyttävät teollisuusyhtiöt.[3] Ne hyödyntävät Kemiran tuotteita halutessaan vähentää vedenkulutusta, puhdistaa veden mikrosaasteita tai täyttääkseen niille annetut määräykset.[3] Kemira osallistuu muun muassa juomaveden valmistamiseen, teollisuuden prosessivesien puhdistamiseen ja uudelleen käyttöön.[21]

Yhtiön kunta-asiakkaisiin kuuluu esimerkiksi Berliini, New York City ja Shanghai, yritysasiakkaisiin Chevron, Halliburton, International Paper, Schlumberger, Stora Enso ja UPM.[59] Yhden Pariisin alueen jätevedenpuhdistamon Seine-jokeen laskema puhdistettu jätevesi desinfioitiin Kemiran tuotteella. Se otettiin käyttöön Pariisin olympialaisissa, jolloin osa urheilulajeista suoritettiin Seinessä. Seuraavana kesänä myös tavalliset uimarit pääsivät uimaan puhdistettuun jokeen, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen. Puhdistamisessa käytettiin Kemiran kehittämää KemConnect DEX- tuotetta, joka ei synnytä haitallisia sivutuotteita.[60] Tuote sisältää muurahaishaposta ja vetyperoksidista valmistettua permuurahaishappoa, joka hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi.[61]

Yksikön tuotteita ovat saostuskemikaalit ja polymeerit.[62] Valtaosa Suomen vedenpuhdistuksessa käytettävistä ferrisulfaatista ja ferrosulfaatista tehdään Kemiran Porin-tehtaalla.[63] Yhtiö valmistaa vedenkäsittelykemikaalejaan esimerkiksi Ison-Britannian Bradfordissa, Ellesmere Portissa, Goolessa ja Teesportissa.[64]

Packaging & Hygiene Solutions

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakkaus- ja hygienia-alalla toimiva Packaging & Hygiene Solutions keskittyy kuitupohjaisiin tuotteisiin, joilla voi korvata muovia esimerkiksi[62] nestepakkauksissa kuten pahvisissa kahvimukeissa.[46]

Fiber Essentials

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitutuotteita valmistavan Fiber Essentialsin asiakkaita ovat muun muassa selluntuottajat, joille tarjotaan sellun valkaisemiseen tarkoitettuja tuotteita ja palveluita.[62] Kemiran valmistamasta natriumkloraattista tehdään sellun valkaisuun käytettävää klooridioksidia.[34]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2015 Kemira valittiin sijoittajien muodostamaan pohjoismaiseen indeksiin, joka arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Carbon Disclosure Leadership -indeksiä ylläpiti 882 sijoittajasta koostuva Carbon Disclosure Project eli CDP, joka auttoi sijoittajia arvioimaan yhtiöiden ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kemira sai arvioinnissa 99 pistettä sadasta.[65]
  • Yritysten vastuullisuutta globaaleissa toimitusketjuissa mittaava EcoVadis arvioi vuonna 2015, että Kemira kuului sen arvioimien toimittajien joukossa kultatasolle, eli parhaaseen viiteen prosenttiin sekä kaikkien arvioitavien joukossa että kemiansektorin toimijoissa. Kemira on yltänyt kultatasolle myös vuosina 2016–2019. Vuonna 2019 se kuului parhaan prosentin joukkoon.[66] 2020-luvulla Kemira on saavuttanut kolmesti platinatason.[67]
  • Vuonna 2017 ruotsalainen analyysi- ja konsulttiyhtiö Regi valitsi Kemiran Suomen parhaaksi yhtiöksi suurten yhtiöiden kategoriassa. Regin sijoittajasuhdetutkimus arvioi yritysten talousviestintää 24 kriteerillä.[68]
  • Vuonna 2019 Kemira voitti Euroopan kemianteollisuuden Cefic-järjestön Environmental Responsibility -palkinnon tuotteistettuaan ferrosulfaattijätteen juoma- ja jäteveden käsittelyn raaka-aineeksi.[69]

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemira tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä, käyttämättä päästökompensaatioita. Vuoteen 2030 mennessä se aikoo vähentää päästöjä 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Päästöjä vähennetään muun muassa käyttämällä päästöttömiä energialähteitä ja nostamalla energiatehokkuutta. Yhtiö on kehittänyt biopohjaisia tuotteita ja lisännyt kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä.[70] Tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin yhtiö sitoutui vuonna 2022.[71]

Kemira tarkkailee myös yhteistyökumppaneidensa vastuullisuutta. It-kumppaneiltaan se selvittää niiden EcoVadis-tulokset.[72]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Kemira Oyj:n virallinen tilinpäätös 2024 (PDF) Kemira Oyj. Viitattu 5.6.2025.
  2. ↑ a b c d e f g Kemira Oyj Kauppalehti. Viitattu 5.6.2025.
  3. ↑ a b c d e f Nenonen, Rosamari: Tylsäksi mielletyn Kemiran osake nousi parissa vuodessa 90 prosenttia: Tältä yhtiö näyttää nyt Talouselämä. 18.10.2024. Viitattu 28.7.2025.
  4. ↑ TE500 Talouselämä. 2.6.2025. Viitattu 5.6.2025.
  5. ↑ a b Kemiran pääkonttorin uudet yhteystiedot kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 24.1.2019.
  6. ↑ Contacts Kemira. Viitattu 28.7.2025. (englanniksi)
  7. ↑ Hoffman, Kai: Vuorineuvos Wäinö Tammenoksa (1870–1943) kansallisbiografia.fi. Viitattu 18.10.2023.
  8. ↑ Halonen, Antti: Suomi oli suojavarustebisneksessä Euroopan huipulla www.iltalehti.fi. Viitattu 18.10.2023.
  9. ↑ a b c d e f Yara Suomen historia Yara Suomi. Viitattu 4.2.2019.
  10. ↑ a b c d e f Hulkko, Kustaa: Tuulettaja tuli taloon. Suomen Kuvalehti, 20.1.2006, nro 03/2006, s. 34–36. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.2.2019.
  11. ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1
  12. ↑ Luukka, Teemu: Valtiosta tuli Helsingin pörssin suurin omistaja hs.fi. 15.5.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  13. ↑ Kemiran noteeraus alkoi hs.fi. 11.11.1994. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  14. ↑ Karonen, Jarmo: Teollisuus | Tällainen on Porissa vanhalla teollisuusalueella toimiva avolouhos Satakunnan Kansa. 11.1.2025. Viitattu 5.6.2025.
  15. ↑ a b c d Roppola, Juha: Rosendal haluaa Kemiraan työrauhan hs.fi. 19.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  16. ↑ Niemi, Kauko: Kemira GrowHow myy Siilinjärven kiilletehtaansa Ruotsiin Tekniikka & Talous. 22.12.2004. Viitattu 23.4.2014.
  17. ↑ Kemira myy kemikaalit pääomasijoittajalle ts.fi. 3.7.2004. Viitattu 5.6.2025.
  18. ↑ Kemira ohittaa Ciban ostamalla Lanxessin hs.fi. 21.12.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.2.2019.
  19. ↑ Valtio myy Kemira GrowHow'n Norjaan Yle Uutiset. 24.5.2007. Viitattu 5.6.2025.
  20. ↑ Valtio myi ison potin Kemiran osakkeita Ilta-Sanomat. 29.8.2007. Viitattu 23.6.2020.
  21. ↑ a b c d Hulkko, Kustaa: Kemiran vanhat synnit ja uusi ura: Yritys veden varassa Suomen Kuvalehti. 26.7.2010. Viitattu 4.2.2019.
  22. ↑ Kemira perustaa yhteisyrityksen Saksaan Ilta-Sanomat. 1.9.2008. Viitattu 23.6.2020.
  23. ↑ a b Kemiralle uusi tutkimuskeskus Shanghaihin Kemiamedia. 4.10.2021. Viitattu 18.10.2023.
  24. ↑ Kemira myy Tikkurilan osakkeensa yle.fi. 2011-03-30 (päivitetty 6.6.2012). Yle Uutiset. Viitattu 7.8.2012.
  25. ↑ Jarmo Seppälä: Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Bolidenille Tekniikkatalous. Viitattu 23.6.2020.
  26. ↑ Rossi, Juhana: Kemira myy osuutensa Tikkurilasta hs.fi. 31.3.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  27. ↑ Kemira teki kaupat italialaisesta kemianyhtiöstä is.fi. 1.7.2013. Taloussanomat. Viitattu 24.1.2019.
  28. ↑ Toivonen, Janne: Kemira myy muurahaishappotuotantonsa Yhdysvaltoihin hs.fi. 23.12.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  29. ↑ Kemira irtautuu muurahaishaposta - kuittaa 140 miljoonaa euroa Talouselämä. Viitattu 23.6.2020.
  30. ↑ Rintamaa, Tuomo: Kemiran tehdas laitettiin kiinni Vaasassa yle.fi. 31.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 23.4.2014.
  31. ↑ Kankare, Matti: Hirmu isku Porille – Kemiran entiselle osto- ja myyntitehtaalle luettiin lopetuspäätös Talouselämä. Viitattu 24.1.2019.
  32. ↑ Outotecin Jari Rosendal Kemiran toimitusjohtajaksi Taloussanomat. 7.1.2014. Viitattu 23.4.2014.
  33. ↑ Kinnunen, Terhi: Kemira ostaa Akzo Nobelin paperikemikaalit hs.fi. 8.7.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  34. ↑ a b Liimatainen, Karoliina: Kemira investoi 50–60 miljoonaa Joutsenoon hs.fi. 29.3.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  35. ↑ Laatikainen, Tuula: Kemira hakee miljoonasäästöjä rakennemuutoksella Kauppalehti. Viitattu 23.6.2020.
  36. ↑ Tanninen, Hannamiina: Kemira odottaa jatkossakin kovaa kasvua Kiinasta Kauppalehti. 7.10.2019. Viitattu 18.10.2023.
  37. ↑ a b Järvenpää, Antti: Kemira investoi Alabamaan Kauppalehti. 8.2.2019. Viitattu 18.10.2023.
  38. ↑ Kemira täyttää sata vuotta tänään 26.3.2020 www.kemianteollisuus.fi. Viitattu 23.6.2020.
  39. ↑ a b Virtanen, Sofia: Tavoitteena täysin biopohjaisten päällysteiden kaupallistaminen 500 miljoonan markkinalle – Kemira laajentaa yhteistyötään amerikkalaisen Danimerin kanssa Tekniikka&Talous. 4.5.2022. Viitattu 18.10.2023.
  40. ↑ Kukkonen, Laura: Yritykset | Kemira lähtee Venäjältä kokonaan Helsingin Sanomat. 6.5.2022. Viitattu 18.10.2023.
  41. ↑ Aatsalo, Johanna: Kemiralle rakennetaan uusi tutkimuskeskus Rakennuslehti. 9.1.2023. Viitattu 18.10.2023.
  42. ↑ Lehtinen, Jukka: Kemira ostaa start-upin Kauppalehti. 18.10.2023. Viitattu 18.10.2023.
  43. ↑ Kemira myi valtaosan väriainetoiminnastaan yhdysvaltalaiselle yritykselle Kemiamedia. 9.5.2023. Viitattu 18.10.2023.
  44. ↑ Kontola, Kimmo; Kivinen, Terhi: Muistokirjoitus | Jari Rosendal 1965–2023 Helsingin Sanomat. 5.9.2023. Viitattu 16.10.2023.
  45. ↑ a b Nimitykset | Kemira valitsi Antti Salmisen uudeksi toimitusjohtajakseen Helsingin Sanomat. 19.12.2023. Viitattu 5.6.2025.
  46. ↑ a b c Boxberg, Katja: Hän on Kemiran uusi toimitusjohtaja: Johtaa nyt yhtiötä, joka on kovassa tuloskunnossa ja kurssi nousussa Talouselämä. 17.5.2024. Viitattu 5.6.2025.
  47. ↑ Kemira myy öljy- ja kaasuliiketoimintansa noin 260 miljoonalla eurolla Keskisuomalainen. 4.12.2023. Viitattu 5.6.2025.
  48. ↑ a b c Jurvelin, Kyösti: Kemira menee isoon remonttiin – Johtoryhmä ja toimintamalli uusiksi Talouselämä. 16.8.2024. Viitattu 5.6.2025.
  49. ↑ Hoppi, Anni-Sofia: Yhteistyö syvenee: Kemira on yhä vahvemmin mukana Metsä Groupin tekstiilikuidun kehittämisessä Maaseudun Tulevaisuus. 21.5.2025. Viitattu 5.6.2025.
  50. ↑ Kärkkäinen, Vilma: Kemira ja IFF investoivat Kotkaan 130 miljoonaa euroa – Luvassa 30 uutta työpaikkaa Kymen Sanomat. 27.3.2025. Viitattu 5.6.2025.
  51. ↑ Kauppasota | Suomalaisyhtiö lätkäisee vähintään viiden prosentin lisämaksun tuotteilleen Yhdysvalloissa Helsingin Sanomat. 25.4.2025. Viitattu 5.6.2025.
  52. ↑ CuspAI and Kemira join forces in AI-driven materials innovation www.businessweekly.co.uk. 9.7.2025. Viitattu 28.7.2025. (englanniksi)
  53. ↑ Espooseen uusi vihreän kemian tiedekeskittymä – EriCa Green Chemistry Park starttaa vuonna 2025 Kemiamedia. 5.10.2023. Viitattu 28.7.2025.
  54. ↑ Kemiran historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  55. ↑ Yhteystiedot Kemira. Viitattu 18.8.2025.
  56. ↑ Mustonen, Antti: Kemira petrasi - tehostusohjelma etenee Arvopaperi. Viitattu 24.1.2019.
  57. ↑ Osakkeenomistajat Kemira. Viitattu 5.6.2025.
  58. ↑ PRH - Domestic companies with the highest number of applications www.prh.fi. Viitattu 5.6.2025.
  59. ↑ Herrala, Olli: Tulosanalyysi: Satavuotias Kemira kestää koronaa ja antaa lupauksia vielä paremmasta – osingot juoksevat ja osakekin voi nousta Kauppalehti. 28.10.2020. Viitattu 5.6.2025.
  60. ↑ Saravirta, Pihla: Innovaatiot | Kemira auttoi puhdistamaan Seinen Helsingin Sanomat. 20.7.2025. Viitattu 28.7.2025.
  61. ↑ Salin, Marianna: Puhdasta uimavettä suurkaupunkeihin? Kemia-lehti. 30.6.2025. Viitattu 18.8.2025.
  62. ↑ a b c Liiketoimintayksiköt ja markkinat Kemira. Viitattu 5.6.2025.
  63. ↑ Pelkonen, Jari: Suomalaisten juomavettä puhdistetaan kaatopaikkajätteellä yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2019.
  64. ↑ Kemira laajensi vedenkäsittelykemikaalien tuotantokapasiteettia Isossa-Britanniassa vesitalous.fi. Ympäristöviestintä YVT Oy. Viitattu 18.10.2023.
  65. ↑ Kemira sai tunnustusta ympäristöraportoinnistaan Kemianteollisuus. Viitattu 24.1.2019.
  66. ↑ Matthis, Simon: Kemira rated as top 1 per cent for sustainability by global rating platform EcoVadis www.pulpapernews.com. Viitattu 23.6.2020. (englanniksi)
  67. ↑ Kemira achieves EcoVadis Platinum level for the third consecutive year with an improved score of 80/100 Kemira. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  68. ↑ Kemiralle ja Huhtamäelle menestystä sijoittajasuhdetutkimuksessa Kemianteollisuus. Viitattu 31.1.2019.
  69. ↑ Kemira palkittiin kierrätettyjen sivutuotteiden hyödyntämisestä juoma- ja jäteveden käsittelytuotteiden raaka-aineena promaintlehti.fi. Viitattu 19.10.2023.
  70. ↑ Lampela, Rosa; Pekkonen, Sanna: Selvitimme: Tällaisia ovat Nesteen, Finnairin, Fortumin, Kemiran, Outokummun, SSAB:n ja Stora Enson ilmastotoimet Tekniikka&Talous. 20.10.2021. Viitattu 18.10.2023.
  71. ↑ Erkkilä, Jorma: Kemira asettaa uuden kunnianhimoisen ilmastotavoitteen SalkunRakentaja. 15.6.2022. Viitattu 18.10.2023.
  72. ↑ Stubin, Toni: It-ala heräsi yritysvastuuseen – näkyy jo tarjouspyynnöissä Ruotsissa Tivi. 18.10.2023. Viitattu 18.10.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kemira&oldid=23732135”