Tämä on lupaava artikkeli.

Kemira

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kemira Oyj
Kemira wordmark.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KEMIRA
Markkina-arvo Laskua 1 502 milj. (31.12.2018)[1]
Perustettu 1920
Toimitusjohtaja Jari Rosendal
Puheenjohtaja Jari Paasikivi
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala kemianteollisuus
Tuotteet teollisuuskemikaalit
Liikevaihto Nousua 2 593 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Nousua 148,2 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Nousua 95,2 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 4 810 (keskim. 2018)[1]
Kotisivu www.kemira.com

Kemira Oyj on suomalainen, globaalisti toimiva teollisuuskemikaaleja valmistava yritys. Kemiralla on yksiköitä 40 maassa ja asiakkaita yli sadassa maassa.[2] Kemira tuottaa pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden, vedenpuhdistuksen ja öljy- ja kaivosteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja.[3] Vuonna 2018 yrityksen liikevaihto oli 2,6 miljardia euroa ja tulos 148 miljoonaa euroa, työntekijöitä sillä oli noin 4 900.[1] Markkina-arvonsa puolesta Kemira lukeutuu Helsingin pörssin suurien yhtiöiden joukkoon.[2]

Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemira kuuluu vesikemian alan suurimpien yritysten joukkoon. Vuonna 2010 sen kilpalijoita olivat yhdysvaltalaiset Nalco, Ashland ja GE Water ja Kiinassa toimivat, yleensä yhtä kemikaalia valmistavat kilpailijat.[3] Vuonna 2019 sen suurimpia kilpailijoita olivat Ecolab, Nouryon, SNF, Solenis ja Solvay.[4] Kemiran valtteja ovat vesikemikaalien laaja valikoima ja pyrkimys ratkaista asiakkaan ongelmat kokonaisuutena.[3] Sen asiakkaat toimivat paljon vettä käyttävillä teollisuudenaloilla: sellu- ja paperiteollisuudessa, kunnallisessa ja teollisessa vedenkäsittelyssä ja öljy- ja kaasuteollisuudessa.[5] Kemira on siis mukana juomaveden valmistamisessa, teollisuuden prosessivesien puhdistamisessa ja uudelleen käytössä.[3]

Liiketoimintasegmentit ja tavaramerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2008 Kemira julkisti strategiansa, joka keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan. Kemiran organisaatiossa on kaksi segmenttiä: sellu- ja paperiteollisuutta palveleva Pulp & Paper sekä paljon vettä käyttäviä kunta- ja teollisuusasiakkaita palveleva Industry & Water.[6]

Vuonna 2015 Kemira jätti kolmanneksi eniten patenttihakemuksia Suomessa, 32 kappaletta.[7]

Pulp & Paper[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pulp & Paper -segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja sillä on johtava asema maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen kolmeen asiakassegmenttiin:

  • Pulp,
  • Printing & Writing,
  • Packaging, Board ja Tissue.

Kemira valmistaa muun muassa natriumkloraattia, josta valmistetaan sellutehtaissa sellun valkaisuun käytettävää klooridioksidia.[8]

Industry & Water[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Industry & Water -segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen kolme asiakassegmenttiä ovat vedenkäsittely, öljy ja kaasu sekä muut.

Industry & Water -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on vedenkäsittelyn markkinajohtaja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja liuskekiven vesisärötyksen markkinajohtaja polymeereissä.[9] Valtaosa Suomen vedenpuhdistuksessa käytettävistä ferrisulfaatista ja ferrosulfaatista tehdään Kemiran Porin-tehtaalla.[10]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tuotantolaitoksia on muun muassa Oulussa, Porissa, Sastamalassa, Joutsenossa, Kuusankoskella ja Harjavallassa.[11] Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa[12] ja tutkimuskeskukset Espoossa, Shanghaissa ja Atlantassa.[13]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut toukokuusta 2014 alkaen Jari Rosendal.[14]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Kemiran hallitukseen kuuluivat Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham, Kaisa Hietala, Timo Lappalainen, Jari Paasikivi (puheenjohtaja) ja Kerttu Tuomas (varapuheenjohtaja).[15]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiran tehdasaluetta Oulussa

Yhtiöllä on selkeä kasvollinen omistaja, Paasikiven suku, joka on myös Tikkurilan ja Uponorin merkittävä omistaja.[2] Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat 31. joulukuuta 2018:[16]

  1. Oras Invest Oy 18,2 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
  2. Solidium Oy (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö) 16,67 %
  3. Varma 3,43 %
  4. Ilmarinen 2,07 %
  5. Kemira Oyj 1,82 %
  6. Nordea-rahastot 1,27 %

Hallintarekisterissä olevien osakkeenomistajien osuus oli noin 27 prosenttia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiran pää- ja toimitusjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Kemiran pää- ja toimitusjohtajista:[17]

1920–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA-sarjan kauneudenhoitotuotteita.

Kemiran historia alkaa vuonna 1920 perustetusta Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaista, joka perustettiin vastaamaan suomalaisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja lannoitetuotannon kasvaviin kemikaalitarpeisiin,[5] muun muassa rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää[18] sekä varmistamaan ruutiomavaisuus.[19] Yrityksestä tuli osakeyhtiö vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja fuusioiden kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy.

Kemiran lannoiteliiketoiminta alkoi kansainvälistyä 1960-luvun lopulla lannoiteviennillä.[18]

Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut Typpi Oy, missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy. Nimeä ehdotti yhtiössä työskennellyt Toivo Lapinleimu. Jälkeenpäin on selitetty, että Kemiran nimi tulee sanoista kemia, mineraalit ja ravinteet.[20] Muun muassa Helsingin Sanomissa on esitetty, että yhtiön nimi saatiin sen aiemmin KE-MI-RA-nimellä (KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet) myymästä kauneudenhoitosarjasta.[21]

Toimitusjohtaja Yrjö Pessin aika (1975–1990) oli vahvaa kansainvälistymisen aikaa.[19] Esimerkiksi globaali lannoiteliiketoiminta alkoi 1980-luvulla, kun Kemira osti lannoitetehtaita Iso-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Ranskasta ja Tanskasta. Vienti lisääntyi ja myyntikonttoreita perustettiin myös ulkomaille.[18]

Toimitusjohtaja Heimo Karisen (1991–1999) aikana Kemira päätti keskittyä sellu- ja paperikemikaaleihin, teollisuuskemikaaleihin, maaleihin ja erikoislannoitteisiin (Kemira Agro).[19] Kemira-konsernin liiketoimintarakenne uudistettiin ja liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin.[18] Pörssiin Kemira Oyj listautui marraskuussa 1994.[22][18]

2000–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiran vanha pääkonttorirakennus Ruoholahdessa Helsingissä

Tauno Pihlavan toimitusjohtajakaudella (2000–2004) Kemira luopui suurelta osalta titaanioksidiliiketoiminnastaan ja alkoi sen sijaan ostaa vesi- ja paperikemiaan liittyvää liiketoimintaa. Kemiran omistajat aktivoituivat vuonna 2002, jolloin he asettivat tavoitteekseen, että Kemirasta tulee valituilla toimialoilla maailman johtava yritys.[19]

Lasse Kurkilahden toimitusjohtajakaudella (2004–2007) Kemira teki yli 30 yrityskauppaa ja se myi ydintoimintaansa kuulumattomia osia, kuten esimerkiksi kiinteistöt, joissa pääkonttori tai Oulun tutkimuskeskus toimi.[19] Kemira osti muun muassa paperi- ja sellukemiaan liittyvää liiketoimintaa.[23] Esimerkiksi vuonna 2004 lannoitetuotanto Kemira Agro Oy eriytettiin omaksi yrityksekseen, Kemira GrowHowksi,[18] ja Siilinjärven kiilletehdas myytiin Ruotsiin.[24] Norjalainen Yara osti GrowHow'n vuonna 2007 ja se toimii nykyisin nimellä Yara Suomi. Hienokemikaalit yhtiöitettiin KemFine Oy:ksi, joka myytiin pääomasijoitusyhtiö 3i:lle vuonna 2004.[25]

Vuonna 2005 Kemiran liikevaihto oli noin kaksi miljardia euroa. Yhtiö osti keväällä Finnish Chemicalsin tehtaat ja joulukuussa saksalaisen Lanxessin paperikemikaalitehtaat, mikä teki Kemirasta maailman suurimman paperikemikaalien tuottajan.[26] Kemira oli markkinajohtaja myös sellukemikaaleissa.[19]

Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 655,6 miljoonalla eurolla 32,1 % Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille, jolloin sen omistus laski 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin.[27] Oras Invest sekä Jari, Jukka ja Pekka Paasikivi kukin ostivat yhteensä 17,1 % ja eläkevakuutusyhtiöt 14,97 % Kemiran osakkeista.[28]

Vuonna 2008 Kemira päätti keskittyä vesikemiaan ja seuraavana vuonna 75 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tuli vesikemikaaleista, veden puhdistamisesta ja muusta vesiteknologiasta.[3]

Harri Kermisen (2008–2012) toimitusjohtajakausi meni suureksi osaksi Kurkilahden tekemiä yritysostoja integroidessa ja organisaation uudelleenjärjestämiseen.[23] Syyskuussa 2008 Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta.[29]

Vuodesta 2010 – yrityskauppoja ja uudelleenjärjestelyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut Tikkurila erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010, jolloin se jakoi valtaosan Tikkurilan osakkeista osinkona omille osakkeenomistajilleen. Kemiralle jäi vielä 14 % Tikkurilan osakekannasta,[30] jotka se myi vuonna 2011.[31]

Kokkolan rikkihappotehdas myytiin Bolidenille huhtikuussa 2010, mutta Kemira jatkoi edelleen varasto- ja lastaustoimintoja.[32]

Toimitusjohtajana vuosina 2012–2014 toiminut Wolfgang Büchele keskitti Kemiran voimat paljon vettä käyttäviin teollisuudenaloihin. Hänen aikanaan myös suljettiin parikymmentä tehdasta,[23] muun muassa Vaasan paperikemikaalitehtaan toiminta päättyi vuoden 2013 lopussa.[33] Büchelen ollessa toimitusjohtaja Kemira osti kesällä 2013 italialaisen kemianyhtiö 3F Chimican. Kauppaan kuuluivat tuotantolaitokset Italiassa sekä yksi tuotantolaitos Yhdysvalloissa. 3F Chimican tuotteisiin kuuluivat kuiva polyakryyliamidi ja emulsiopolyakryyliamidi sekä niihin liittyvät prosessikemikaalit.[34] Joulukuussa 2013 Kemira ilmoitti puolestaan myyvänsä koko muurahaishappoliiketoimintansa yhdysvaltalaiselle Tamincolle. Kauppaan kuului noin 160 työntekijää ja Oulussa sijaitseva muurahaishappotehdas sekä rehunsäilöntätuotteet ja lentokenttäkiitoratojen jäänestoaineet.[35]

Rockwood hankki helmikuussa 2014 Kemiran osakeomistuksen (39 %) titaanidioksidia valmistavasta yhteisyritys Sachtleben GmbH:sta.[29] Rockwoodin pigmenttitoiminnan ja samalla Porin titaanidioksiditehtaan osti samana vuonna yhdysvaltalainen Huntsman Corporation.[36] Saman vuoden heinäkuussa Kemira kertoi ostavansa AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan, jonka tuotteita käytettiin esimerkiksi paperin ja pakkauskartonkien pinnoittamiseen ja lujuuden lisäämiseen.[37]

Kemiran segmentti ChemSolutions, joka tarjosi kemikaaleja ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja elintarvike-, rehu-, lääke- ja kemianteollisuudelle, lakkautettiin vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen, jolloin Kemira saattoi loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin Tamincolle. ChemSolutions-segmentin muu liiketoiminta eli natriumperkarbonaattituotanto jäi Kemiralle, ja se on siirretty osaksi Paper-segmenttiä.[38]

Maaliskuussa 2016 Kemira ilmoitti rakentavansa Joutsenon tehtaaseensa uuden natriumkloraatin tuotantolinjan ja kennosalin. Investoinnin arvo oli noin 50–60 miljoonaa euroa.[8]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2015 Kemira valittiin sijoittajien muodostamaan pohjoismaiseen indeksiin, joka arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Carbon Disclosure Leadership -indeksiä ylläpiti 882 sijoittajasta koostuva Carbon Disclosure Project eli CDP, joka on auttaa sijoittajia arvioimaan yhtiöiden ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kemira sai arvioinnissa 99 pistettä sadasta.[39]
  • Yritysten vastuullisuutta globaaleissa toimitusketjuissa mittaava EcoVadis arvioi vuonna 2015, että Kemira kuuluu sen arvioimien toimittajien joukossa kultatasolle, eli parhaaseen kahteen prosenttiin sekä kaikkien arvioitavien joukossa että kemiansektorin toimijoissa. Vuonna 2014 Kemira oli hopeatasolla.[40]
  • Vuonna 2017 ruotsalainen analyysi- ja konsulttiyhtiö Regi valitsi Kemiran Suomen parhaaksi yhtiöksi suurten yhtiöiden kategoriassa. Regin sijoittajasuhdetutkimuksessa yritysten talousviestintää arvioidaan 24 kriteerillä.[41]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kemira Oyj:n tilinpäätöstiedote 2018 (PDF) hugin.info. Kemira Oyj. Viitattu 11.2.2019.
  2. a b c Kuukauden osake: Kemira osakeliitto.fi. Osakesäästäjien Keskusliitto. Viitattu 27.2.2019.
  3. a b c d e Kemiran vanhat synnit ja uusi ura: Yritys veden varassa Suomen Kuvalehti. 26.7.2010. Viitattu 4.2.2019.
  4. Kohdemarkkinat ja Kemiran yleiskatsaus kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 27.2.2019.
  5. a b Konserni kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 4.2.2019.
  6. Muutoksia organisaatiorakenteessa ja johtoryhmässä (pörssitiedote) kemira.com. 9.3.2017. Kemira Oyj.
  7. Outotec haki eniten patentteja viime vuonna hs.fi. 31.5.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  8. a b Kemira investoi 50–60 miljoonaa Joutsenoon hs.fi. 29.3.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  9. Kemira Business Overview 2017 (PDF) media.kemira.com. Kemira Oyj. (englanniksi)
  10. Suomalaisten juomavettä puhdistetaan kaatopaikkajätteellä – Kemira joutui uuteen tilanteeseen pigmenttitehtaan palon takia yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2019.
  11. Yhteystiedot (ks. tuotantolaitokset) kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 23.4.2014.
  12. Kemiran pääkonttorin uudet yhteystiedot kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 24.1.2019.
  13. Mustonen, Antti: Kemira petrasi - tehostusohjelma etenee Arvopaperi. Viitattu 24.1.2019.
  14. Outotecin Jari Rosendal Kemiran toimitusjohtajaksi Taloussanomat. 7.1.2014. Viitattu 23.4.2014.
  15. Hallitus kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 24.1.2019.
  16. Osakkeenomistajat kemira.com. Kemira Oyj. Viitattu 24.1.2019.
  17. Kemiran historiaa
  18. a b c d e f Yara Suomen historia Yara Suomi. Viitattu 4.2.2019.
  19. a b c d e f Nro: 36, 03/2006 Suomen Kuvalehti. Viitattu 4.2.2019.
  20. Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  21. Valtiosta tuli Helsingin pörssin suurin omistaja – hallituksesta toiseen on kiistelty, mitä miljardiomaisuudelle pitäisi tehdä hs.fi. 15.5.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  22. Kemiran noteeraus alkoi hs.fi. 11.11.1994. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  23. a b c Rosendal haluaa Kemiraan työrauhan hs.fi. 19.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  24. Niemi, Kauko: Kemira GrowHow myy Siilinjärven kiilletehtaansa Ruotsiin Tekniikka & Talous. 22.12.2004.
  25. Kemira Fine Chemicals muuttuu KemFine Oy:ksi KP24. 12.10.2004. Viitattu 24.1.2019.
  26. Kemira ohittaa Ciban ostamalla Lanxessin hs.fi. 21.12.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.2.2019.
  27. Valtio myi ison potin Kemiran osakkeita Taloussanomat. 29.8.2007. Viitattu 23.4.2014.
  28. Valtio myi Kemiran osakkeita kotimaahan (tiedote) 29.8.2007. Valtioneuvosto. Viitattu 23.4.2014.
  29. a b Kemira vahvistaa keskittymistään vesi-intensiivisiin teollisuudenaloihin myymällä osuutensa yhteisyritys Sachtlebenistä Rockwoodille (pörssitiedote) kemira.com. 14.2.2014. Kemira Oyj.
  30. Kemira myy Tikkurilan osakkeensa yle.fi. 30.3.2011 (päiv. 6.6.2012). Yle Uutiset. Viitattu 7.8.2012.
  31. Kemira myy osuutensa Tikkurilasta hs.fi. 31.3.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  32. Kemira myy Kokkolan rikkihappotehtaan Boliden Kokkola Oy:lle (Tiedote) Taloussanomat. 30.4.2010. Viitattu 23.4.2014.
  33. Rintamaa, Tuomo: Kemiran tehdas laitettiin kiinni Vaasassa yle.fi. 31.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 23.4.2014.
  34. Kemira teki kaupat italialaisesta kemianyhtiöstä is.fi. 1.7.2013. Taloussanomat. Viitattu 24.1.2019.
  35. Kemira myy muurahaishappotuotantonsa Yhdysvaltoihin hs.fi. 23.12.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  36. Kankare, Matti: Hirmu isku Porille – Kemiran entiselle osto- ja myyntitehtaalle luettiin lopetuspäätös Talouselämä. Viitattu 24.1.2019.
  37. Kemira ostaa Akzo Nobelin paperikemikaalit hs.fi. 8.7.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  38. Kemira Oyj on saattanut loppuun ChemSolutionsiin kuuluvan muurahaishappoliiketoimintansa myynnin (pörssitiedote) kemira.com. 6.3.2014. Kemira Oyj.
  39. Kemira sai tunnustusta ympäristöraportoinnistaan Kemianteollisuus. Viitattu 24.1.2019.
  40. Kemira liiketoiminnan vastuullisuudessa kultatasolle Kemianteollisuus. Viitattu 31.1.2019.
  41. Kemiralle ja Huhtamäelle menestystä sijoittajasuhdetutkimuksessa Kemianteollisuus. Viitattu 31.1.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppälä, Eeva: Leipää ja ruutia. Kemira Oy 1920–1945. Kemira, 1995. ISBN 9789519717302.
  • Seppälä, Eeva: Lujalla maalla. Kemira Oy 1945–1980. Kemira, 1999. ISBN 951-97173-4-X.
  • Parpola, Antti: Muodonmuutos. Kertomus Kemirasta ja Suomesta 1975–2010. Kemira, 2010. ISBN 978-951-97173-6-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemira.