Yara Suomi
| Yara Suomi Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1920 |
| Toimitusjohtaja | Teija Kankaanpää |
| Kotipaikka | Espoo, Suomi |
| Toimiala | kemianteollisuus |
| Tuotteet | lannoitteet, teollisuuskemikaalit ja ympäristönsuojelutuotteet |
| Henkilöstö | 900 |
| Kotisivu |
www |
Yara Suomi Oy tuottaa lannoitteita, teollisuuskemikaaleja ja ympäristön suojeluun käytettäviä tuotteita. Se on norjalaisen Yara International ASA:n tytäryhtiö.
Yhtiöllä on Suomessa kolme tuotantolaitosta: Siilinjärvellä, Uudessakaupungissa ja Kokkolassa. Lisäksi Yaralla on fosfaattikaivos Siilinjärvellä sekä tutkimusasema Vihdin Kotkaniemessä. Yara työllistää Suomessa noin 1 300 henkilöä, joista 400 urakoitsijaa.
Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siilinjärven tehtaiden päätuotteita ovat lannoitteet ja fosforihappo. Samassa yhteydessä toimivasta Siilinjärven fosfaattikaivoksesta on peräisin Yara Suomen lannoitteiden fosfori. Tehdasprosessissa fosfori irrotetaan apatiittimalmista ja jatkojalostetaan lannoitteeksi. Siilinjärven apatiitti tunnetaan yhtenä maailman puhtaimpana apatiittina. Siilinjärven avolouhos on Suomen suurin ja se on ainoa fosfaattikaivos Euroopassa.
Yaran Uudenkaupungin tehtaiden päätuotteet ovat lannoitteet ja typpihappo. Tehtaiden yhteydessä on syväsatama sekä monipuoliset merikuljetusmahdollisuudet, jotka mahdollistavat merkittävän lannoiteviennin Uudestakaupungista sisä- ja ulkomaan markkinoille.
Kokkolan tehtailla tuotetaan rehufosfaatteja sekä kaliumsulfaattia. Lisäksi siellä varastoidaan ja toimitetaan ammoniakkia sekä fosforihappoa. Rehufosfaatteja käytetään rehujen raaka-aineina, ja kaliumsulfaattia lannoitteiden valmistamiseen tai sellaisenaan lannoitteena.
Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä on tehty lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja lajiketestaukseen liittyviä kenttäkokeita ja kehitystyötä vuodesta 1961 lähtien. Tehtävä on testata ja kehittää lannoitevalikoimaa ja lannoitusmenetelmiä Suomen haastavissa olosuhteissa sekä vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.
Yara osti vuonna 2021 suomalaisen Ecolan yhtiön, josta tuli myöhemmin Yara Suomi Oy:n tytäryhtiö Yara Eco Oy. [1] Yara Econ kierrätyslannotteita valmistavat toimipisteet sijaitsevat Nokialla ja Viitasaarella.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat perustettiin vuonna 1920, ja sen nimi muutettiin Rikkihappo Oy:ksi vuonna 1961 ja Kemira Oy:ksi vuonna 1972. Kemira-konsernin liiketoiminta laajentui yli 80 vuoden aikana lannoitteiden ja rikkihapon tuotannosta lukuisiin teollisuuskemikaaleihin.[2]
Kemira-konsernin liiketoimintarakennetta uudistettiin 1990-luvulla, ja vuonna 1994 Kemiran liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin. Lannoiteliiketoiminnan nimeksi tuli Kemira Agro. Samassa yhteydessä Kemiran osakkeet listattiin Helsingin Pörssiin. 1990-luvun aikana Kemira Agro perusti yhtiöitä Baltian maihin, Puolaan ja Unkariin ja aloitti markkina-asemansa rakentamisen näissä uusissa maissa. Vuonna 1998 Kemira Agro osti BASF:n Euroopan rehufosfaattiliiketoiminnan kaksinkertaistaen näin liiketoimintansa koon. 1990-luvun viimeisten vuosien aikana tehtiin myös investointeja yhteisyrityksiin Lähi-idässä ja Aasiassa.[2]
Vuonna 2004 Kemira Agro Oy irtautui Kemira Oyj:stä, muutti nimensä Kemira GrowHow’ksi ja listautui Helsingin pörssiin. Vuonna 2007 GrowHow’sta tuli maailman suurimman kivennäislannoitteiden tarjoajan, norjalaisen Yara International ASA:n tytäryhtiö. Muutos Yaraksi käynnistyi Suomen valtion myytyä osuutensa Kemira GrowHow’n osakkeista Yaralle. Integraatio varmistui, kun Euroopan unionin kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan.[2]
Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yara on investoinut Suomen toimintoihin yli miljardi euroa vuodesta 2008. Yara tuottaa Suomessa noin 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita sekä 160 000 tonnia teollisuustuotteita vuodessa. Lannoitteista vientiin menee noin 75 % ja teollisuustuotteista noin 25 %.
Lannoitteet ja maanparannusaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yara tuottaa pelto-, puutarha- ja metsälannoitukseen suunnattuja mineraalilannoitteita sekä maanparannusaineita. Yaran mineraalilannoitteiden ravinteet ovat tasaisesti rakeessa ja raekoko on 2–4 mm.
Tunnettuja Yaran lannoitetuoteryhmiä ovat YaraMila, YaraBela, YaraVita ja YaraTera. Suomessa valmistetuilla YaraMila ja YaraBela-lannoitteilla on säkeissä avainlippu merkkinä suomalaisesta työstä. Lisäksi niille on myönnetty Puhtaustakuu, jonka mukaan niiden raskasmetallipitoisuudet ovat huomattavasti Suomen lainsäädännössä määriteltyjä raja-arvoja tiukemmat.
Yara on lisännyt Suomessa valmistettuihin lannoitteisiin seleeniä vuodesta 1984 lähtien. Taustalla oli maa- ja metsätalousministeriön päätös, jolla haluttiin turvata väestön riittävä seleenin saanti. Seleeni siirtyy lannoitteista kasveihin, rehuun, maitoon ja lihaan ja nostaa siten elintarvikkeiden seleenipitoisuutta.
Yaran lannoitteiden hiilijalanjälkeä on pienennetty merkittävästi typpihappotehtailla käyttöönotetun katalyyttiteknologian avulla. Yara tarjoaa katalyyttiteknologiaa muille lannoitteiden valmistajille maailmanlaajuisesti. Myös tehtaiden energiatehokkuuteen on panostettu.
Lannoitusratkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yara on viime vuosina panostanut yhä enemmän lannoituksen tueksi tarkoitettujen digitaalisten työkalujen kehittämiseen. Digitaaliset työkalut mahdollistavat lannoituksen tehokkaamman käytön kasvintuotannossa, saaden näin aikaan sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä.
Reilu Teko -säkkikeräys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reilu Teko -säkkikeräyksessä maatalouden lannoite- ja siemensäkkejä kierrätetään 4H-nuorten toimesta. Viljelijät voivat viedä tyhjiä Yaran lannoitesäkkejä ja lannoitelavojen suojahuppuja keräyspisteisiin, joita on 250 ympäri Suomea. Keräyspisteillä 4H-nuoret lajittelevat ja pakkaavat säkit, jonka jälkeen Yara huolehtii säkkien kuljetuksen keräyspisteistä uusiokäsittelyyn. Suursäkeistä tehdään esimerkiksi sahatavaran sidontaan tarkoitettuja vannenauhoja.
Keräykseen osallistuvat Yaran lisäksi Hankkija, Lantmännen Agro, Lantmännen Feed, Tilasiemen ja Lassila & Tikanoja. Keräyksen suojelijana toimii maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Säkkikeräys on järjestetty vuodesta 1975 lähtien, ja tuona aikana muovia on saatu talteen yli 37 miljoonaa kiloa. Reilu Teko -keräys tarjoaa nuorille työkokemusta, ja se on etenkin monille maaseudun nuorille ensimmäinen kesätyö.[3]
GrowHow-kaupan arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useat tahot[4] kritisoivat GrowHow-kauppaa. Kriitikkojen mukaan itse yhtiö myytiin huomattavalla alihinnalla ja Soklin kaivosvarat annettiin käytännössä ilmaiseksi. Kaupan jälkeen Yaralla oli Suomessa lähes 100 %:n markkinaosuus lannoitteiden kaupassa ja sen sanottiin nostaneen hintoja 28 %.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1]
- ↑ a b c Yara Suomen historia Yara Suomi. 13.12.2017. Viitattu 4.2.2019.
- ↑ Reilu Teko -lannoitesäkkikeräys viljelijöille 4h. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Mustajärvi: Kemiran myynti osoitti typeryytensä Yle Lappi Uutiset. 2.2.2011. Viitattu 2.2.2011.
- ↑ Hyvölä, Pauli: GrowHow kaupattiin alihintaan – arvokas Sokli lahjana kaupan päälle Suurtalousuutiset 4/2008. 23.4.2008. Arkistoitu 5.10.2011. Viitattu 28.5.2020.