Perunalajikkeet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Perunalajikkeet
Several varieties of potatoes.png
keitettävyyden mukaan
Kiinteämaltoiset perunat
Jauhoiset kiinteämaltoiset perunat
Yleisperunat
Jauhoiset yleisperunat
Jauhoiset perunat
tuleentumisen mukaan
Varhaisperunat
-Kevätperunat
Melko varhaiset perunat
-Kesäperunat
Melko myöhäiset perunat
-Syysperunat
Myöhäiset perunat
-Talviperunat
käyttötarkoituksen mukaan
Ruokaperunat
-Varhaisperunat
-Muut ruokaperunat
Ruokateollisuusperunat
Tärkkelysperunat
valmistuksen mukaan
-Salaattiperunat
-Keittoperunat
-Paistosperunat
-Soseperunat
viljelytavan mukaan
Tavanomaisesti viljellyt perunat
luomuperunat
 n  k  m 

Perunalajikkeet ovat villistä perunasta jalostettuja lajikkeita, jotka muodostavat merkittävän osan ihmiskunnan ravinnosta. Peruna on neljänneksi yleisin ravintokasvi.

Suomessa käytetään noin 50 perunalajiketta teolliset tärkkelysperunat mukaan lukien.[1]. Suomen selvästi suosituin perunalajike on Melody, jonka viljelyosuus ruokaperunan ja ruokateollisuusperunan tuotannosta v. 2016 oli n. 12 %. Seuraaville sijoille sijoittuvat Marabel, Solist, Colomba, Afra, Timo ja Nicola.[2]

Perunoitakin viljellään myös luonnomukaisin viljelymenetelmin. Luomuperunan osuus perunan kokonaissadosta on noin prosentin luokkaa.[3] Ruokaperunoita tuotti 980 perunanviljelijää ja varhaisperunoita 157.lähde? Alle kolmen hehtaarin viljelmiä oli noin kolmetuhatta.lähde?

Viljelyala Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2005 Suomessa perunaa viljeltiin 28 600 hehtaarilla. Viljely jakautui tuotantosuuntien kesken siten, että ruokaperunaa ja varhaisperunaa viljeltiin 11 800 hehtaarilla (41 %), tärkkelysperunaa 8 000 hehtaarilla (28 %), ruokateollisuusperunaa 4 100 hehtaarilla (14 %) ja muuta perunaa 4 600 hehtaarilla (16 %).[4]

Suomessa viljellään yli neljääkymmentä erilaista perunalajiketta. Ruokaperunoita tuotettiin 2006 743 000 000 kg. Suomen viljellyin ruokaperunalajike v. 2016 on Melody. Sen osuus kaikista perunoista on noin 12 prosenttia.[2]

Perunat muodon mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perunoiden muodolla ei ole niiden ruoanlaittotapaan tai käyttöön merkitystä, mutta muotoon liittyviä nimityksiä on joillain perunalajikkoilla. kuten puikulaperunoilla, jotka ovat pitkulaisia muodoltaan. Tunnetuin puikulaperuna on Lapin puikula, joka on Euroopan unionissa vahvistettu suojattu nimitys Lapissa kasvatettavalle erittäin tärkkelyspitoiselle ruokaperunalle.

Yleensä perunat ovat muodoltaan soikioimaisia tai pyöreitä.

Perunat värin mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perunoita on väreiltään erilaisia. Yleensä niiden kuoret ovat kellertäviä, mutta myös hieman punajuuren väriä muistuttavia kuoreltaan punertavia perunalajikkeita on. Kuoren alta katsoen jotkut perunalajikkeet ovat vaaleamman kellertäviä kuin toiset.

Perunat käyttötarkoituksen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perunoilla voi olla monta käyttötarkoitusta. Yleisin on kotitalouksissa tapahtuva pienimuotoinen ruoanvalmistus. Näitä perunoita kutsutaan ruokaperunoiksi.

Varhais- ja ruokaperunat ovat perunoiden tyypillisin käyttökohde. Perunoita käytetään suoraan ravinnoksi myös suurtalouskeittiöissä, ravintoloissa ja laitoksissa.

Perunoiden toinen käyttötarkoitus on käyttää niitä puolivalmisteina ja jalostaa ne teollisuudessa valmisaterioiksi. Ruokateollisuudessa voidaan perunoista tehdä ranskanperunoita tai perunalastuja.

Kolmas käyttötarkoitus on ottaa perunasta tärkkelys elintarviketeollisuuden tai kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Tällöin puhutaan tärkkelysperunoista, joilla on erittäin korkea tärkkelyspitoisuus ja joita olisi hankala käyttää ruoanlaitossa.

Ruokaperunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruokaperuna

Ruokaperunat ovat suurin perunatyyppi. Ruokaperunoita tuotti 980 perunanviljelijää Suomessa.lähde? Suomessa eniten viljeltyjä lajikkeita olivat v. 2016 mm. Melody, Afra, Colomba, Marabel, Solist ja Gala.[2]

Varhaisperunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Varhaisperuna

Ruokaperunoihin kuuluvat myös ajallisesti varhain keväällä tuleentuvat perunat, varhaisperunat, joita myydään uusina perunoina. Aikaisemmin uusia perunoita tuli ensimmäisenä pääasiassa manner-Suomesta. Niitä viljeli 157 perunan sopimusviljelijää Suomessa.lähde? Sen jälkeen Ahvenanmaalla ryhdyttiin viljelemään varhaisperunoita, koska siellä ilmaston vuoksi varhaiset perunalajikkeet valmistuvat varhain. Sen jälkeen tukkuliikkeet ryhtyivät tuomaan varhaisperunoita Kyprokselta. Nykyään Skåne on merkittävä Suomeen tuotavien varhaisperunoiden viljelypaikka.

Ruokateollisuusperunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ruokateollisuusperuna

Ruokateollisuusperunalajikkeista eniten käytettyjä Suomessa v. 2016 olivat Melody, Marabel, Innovator, Asterix, Belana ja Lady Claire.[2]

Ruokateollisuusperunat ovat perunoita, joita käytetään sellaisenaan perunasta valmistettujen ruokien raaka-aineena. Ruokateollisuusperunalajikkeisiin kuuluu ruokaperunalajikkeita. Kuitenkaan kaikki ruokaperunalajikkeet eivät ole erityisen soveltuvia ruokaperunateollisuudelle mm. muotonsa vuoksi.

Tärkkelysperunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tärkkelysperuna

Tärkkelysperunat ovat perunoita, joissa on erittäin suuri tärkkelyspitoisuus, korkeampi kuin jauhoisissa perunoissa. Suuren tärkkelyspitoisuutensa vuoksi niitä käytetään elintarvike- ja kemianteollisuuden raaka-aineina, ruokateollisuusperunoina ja tärkkelysperunoina. Nykyisin ne ovat myös erittäin merkittävä alkoholin raaka-aine.

Kemianteollisuudessa jalostettua tärkkelystä voidaan käyttää osana liimojen, harsien tai paperin valmistusta. Paperinvalmistusta varten tärkkelysperunoiden viljelystä on kehittänyt Raisio Yhtymä, jonka entinen tytäryhtiö Raisio Chemicals myi myös tärkkelystä paperinvalmistukseen. Yhtiö on nykyään osa Ciba Specialty Chemicalsia.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan periaatteiden mukaan EU-maille on jaettu tärkkelysperunan osalta markkinointivuoden 20062007 loppuun saakka enimmäiskiintiöt tärkkelysperunantuotantoa varten. Suomen kiintiö on kuudenneksi suurin Saksan, Hollannin, Ranskan, Tanskan ja Puolan jälkeen, 53 178 000 kg. Kiintiöstä kuuluu Finnamylille 39 554 000 kg, Järviseudun Perunalle 8 306 000 kg ja Evijärven Perunalle 5 318 000 kg.

Tärkkelysperunalajikkeista eniten viljeltyjä Suomessa olivat v. 2016 Posmo, Kuras, Kardal ja Saturna.[2]

Perunat ruoanvalmistuksen mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa perunalajikkeet on ryhmitelty vähittäiskaupan helpottamiseksi kiinteämaltoisiin salaatti- ja keittoperunoihin, yleisperunoihin jauhoisiksi paistosperunoiksi ja jauhoisiin perunoihin perunasoseita varten. Jaon aloitti Kesko syksyllä 1998.

Keitettäessä kokonaisina pysyvien kiinteämaltoisten perunoiden merkkiväri on vihreä, koska niitä pidetään salaattiperunoina. Keitettäessä joskus rikkoutuvien yleisperunoiden, joiden hyvänä puolena on se, että ne imevät lievän jauhoisuutensa vuoksi liemiä, väri on perunapaistoksen keltainen.

Keitettäessä herkästi rikkoutuvien soseperunoiden tunnusväri on puolestaan punainen. 2006 oli Keskon pakkaaman kaupoissa myös tunnusväriltään musta kotitalouskäyttöön tarkoitettu pohjoisessa kasvanut puikulaperuna, joka luokiteltiin punaisella merkittyjä perunoita jauhoisemmaksi. Sen tunnusväri on musta. Jauhoisten perunoiden rikkoontuminen keitettäessä voidaan välttää höyryttämällä ne kattilassa, minkä pohjaosan muodostaa tavallinen keittokattila , mutta mihin voi liittää rei'itetyn sisäosan, jolloin siihen laitetut perunat kypsvät keitinveden höyryssä.

Teollisuutta varten on lisäksi olemassa tärkkelysperunoita, joita ei ole vähittäiskaupassa.

Kiinteämaltoiset perunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteämaltoisia lajikkeita ovat mm. Solist, Colomba, Nicola, Annabelle, Siikli ja Musica.[2][5] Kiinteämaltoisten perunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on vihreä. Kiinteämaltoisia perunoita käytetään yleensä keittoperunoina, koska ne eivät helposti hajoa keitettäessä.

Yleisperunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisperunoihin voidaan lukea mm. Melody, Marabel, Lady Felicia ja Jelly.[5] Yleisperunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on keltainen.

Jauhoiset perunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jauhoisiin perunoihin voidaan lukea mm. Afra, Fontane, Lady Claire, Pito, Puikula, Rosamunda, Lady Britta ja Blue Congo.[5] [2] Jauhoisten perunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on punainen. Jauhoisia perunoita käytetään perunasoseena ja uuniperunoina.

Maatiaisperunalajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatiaisperunalajikkeita ovat mm.

  • Karjalan musta, Wärtsilän musta
  • Lemin punanen, Mikkelin peruna, Sokkalan peruna
  • Lemin kirjava, Lemin käyrä
  • Puikula, Lapin puikula
  • Aikio puikula
  • Kainuun musta, Kainuun kirjava, Vanha musta, Musta peruna, Kuusamon tumma
  • Vanha punainen
  • Jutkula, Jutkula punainen, Punainen puikula
  • Haalikas

Perunatauteja ja -tuholaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koloradonkuoriaisia syömässä perunan lehtiä

Suomi verrattain pohjoisena ja kylmähkönä maana on hyvää perunantuotantoaluetta siksi, ettei kasvitauteja ole runsaasti. Perunan kasvitauteja kasvustossa ovat harmaahome, lehtipolte, näivetystauti, pahkahome, perunarutto, tyvimätä ja Y-virus. Perunan mukuloihin liittyviä tauteja ovat Fusarium-kuivamätä, harmaahilse, kuorirokko, maltokaariviroosi, perunarupi, Phoma-kuivamätä, vaalea rengasmätä ja perunaseitti. Eri lajikkeiden alttius eri taudeille vaihtelee.[6]

Perunaruttoa voidaan torjua käyttämällä kasvinsuojeluaineita yleisohjeiden mukaan tai ennusteohjelmaa, minkä avulla saadaan yksilöllisempiä kasvinsuojeluohjelmia. Jotkin ennusteohjelmat Hollannissa tuottavat 8–62 % alhaisemman kasvinsuojeluaineruiskutustarpeen kuin yleiset ruiskutusohjeet.[7]

Perunan yleisimmät tuholaiset ovat keltaperuna-ankeroinen, kirvat, peltolude, ruskohaiskiainen, seppäkuoriainen, varsiyökkönen ja koloradonkuoriainen.[8]

Kasvinsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa pohjoisesta sijainnista ja kylmästä talvesta johtuen ei tarvita niin paljoa kasvinsuojeluaineita kuin eteläisemmissä perunanviljelymaissa. [9]

Torjunta-aineita käytettiin 1998 seuraavasti:

  • Suomi, 0,5 kg / ha
  • Ruotsi, 0,6 kg / ha
  • Irlanti, 1,3 kg / ha
  • Tanska, 1,4 kg / ha
  • Espanja, 1,9 kg / ha
  • Saksa, 3,2 kg / ha
  • Italia, 3,8 kg / ha
  • Ranska, 5,5 kg / ha
  • Englanti, 5,6 kg / ha
  • Belgia, 10,8 kg / ha
  • Hollanti, 12,7 kg / ha [10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finfood-uutispalvelu via Nettikeittiö: Lajikkeita yli neljäkymmentä, luettu 27.5.2007 ISSN 1796-7023
  2. a b c d e f g MAVI/Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä
  3. Maatilan Pellervo 9/2015
  4. Perunatärkkelyksen tuotannon strategia 2006-2013
  5. a b c Puutarhakalenteri 2016: Ruokaperunalajikkeiden vertailu
  6. Yleisimmät kasvitaudit
  7. Leipä leveämmäksi 5/2005
  8. Yleisimmät tuholaiset
  9. Torjunta-aineiden käyttö eri EU-maissa 1998 (pdf), luettu 31.5.2007
  10. Alkuperäislähde Eurostatlähde tarkemmin?

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]