Soklin malmio
Soklin malmio on maaperän fosfaattiesiintymä Savukoskella Suomen Lapissa. Sinne on pitkään suunniteltu fosfaattikaivosta, mutta toistaiseksi paikalla on tehty vain koekaivauksia. Kaivoshanketta suunnitteli viimeksi norjalainen Yara, joka luopui siitä vuonna 2020. Malmiolle vievä tie ei kestä raskaita tiekuljetuksia, ja kaivoksen rakentaminen edellyttäisi viimeisimpien suunnitelmien mukaan leveämmän, vankemman ja geometrialtaan erilaisen maantien rakentamista. Fosforirikaste kuljetettaisiin Kemijärvelle, josta jatkokuljetus hoituisi rautateitse. Maantien rakentamisen kustannus on arvioitu 140 miljoonaksi euroksi.[1][2] Varsinaisen kaivosinvestoinnin on arvioitu olevan noin miljardin euron suuruinen.[3][4]
Esiintymä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esiintymä koostuu kahdesta erillisestä alueesta nimiltään Loitso ja Pierkuli.[5]
Fosfori on karbonatiitin muodossa. Varantoarvio on 190,6 megatonnia ja P2O5-pitoisuus 11,2 prosenttia.[6] Kaivoksen malmi sisältää fosforin lisäksi rautaa.[7]
Soklin malmiosta löydettiin vuonna 2023 harvinaisia maametalleja.[8] Ne ovat kukharenkoiitti- ja kordyliittimineraaleissa.[9]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fosforiesiintymä löydettiin vuonna 1967.
Kaivosoikeudet kuuluivat ensin Rautaruukille, sitten Kemiralle ja vuodesta 2007 norjalaiselle Yaralle GrowHow-kaupan myötä. Vuonna 2020 Yara myi kaivosoikeudet nimellisellä kauppahinnalla Suomen Malmijalostus Oy:lle, joka on Suomen valtion omistama, Työ- ja elinkeinoministeriön omistusohjauksessa oleva yhtiö.[10]
Vuoden 2020 lopussa Soklin hanke siirtyi Suomen Malmijalostus Oy:lle ja täten Suomen valtion haltuun. Yara perusteli hankkeesta luopumista strategisella kokonaisharkinnalla, johon vaikuttivat lupaprosessien pitkittyminen, investointikustannukset, logistiset haasteet sekä fosfaatin maailmanmarkkinahinta.[10]
Suunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toteutuessaan kaivos rikastamoineen toisi Itä-Lappiin 200 suoraa ja 450 epäsuoraa työpaikkaa. Rakentamisprojekti työllistäisi noin 600 henkilöä. Mikäli kaivos perustetaan, sieltä louhittua malmia on tarkoitus jalostaa Suomessa. Aiemmin vaihtoehtona oli myös jalostaminen EuroChemin Kovdorin rikastamossa Venäjällä.[11]
Eri vaihtoehdoissa on suunniteltu erillisten rautateiden rakentamista fosforin kuljettamiseen.[12][13] Suomen valtio on lupautunut kustantamaan kaivoksen liikenneyhteyksiä enintään 200 miljoonalla eurolla.[14] Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti rahoittaa kaivoksen maantieyhteyksiä 140 miljoonalla eurolla.[15] Eduskunta äänesti rautatieyhteyttä vastaan 10. lokakuuta 2014 äänin 133–43.[16]
Syyskuussa 2015 Yara ilmoitti alustavasti keskeyttävänsä kaivoshankkeen sen alhaisen kannattavuuden vuoksi. Yhtiö kertoi kuitenkin vievänsä loppuun hankkeen luvanhakuprosessit ja muut keskeneräiset valmisteluasiat ennen lopullista päätöstä. Lisäksi se ilmoitti mahdollisesti arvioivansa hankkeen kannattavuutta myöhemmin uudelleen.[17]
2018 kaivokselle myönnettiin ympäristö- ja vesitalousluvat.[18]
Yara aloitti uusimman kannattavuuselvityksen tekemisen vuonna 2019. Uusimman kannattavuusselvityksen valmistumisen jälkeen investointipäätös oli mahdollista tehdä vuonna 2021. Kaivoksen elinkaari on arvioitu 20 vuoden mittaiseksi.[7] Yara on suunnitellut kaivoksen elinkaareksi 21 vuotta.[19]
Vastustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hanketta on vastustanut Sokli erämaana -liike ja Kemin-Sompion paliskunta. Vastustajien mukaan luonto ja virkistysmahdollisuudet uhrataan "muutaman kymmenen työpaikan tähden". Poromiesten mukaan kaivos tuhoaisi perinteisen poroelinkeinon saasteillaan sekä katkaisemalla porojen laidunkierron.[20] Suurin osa valituksista hylättiin hallinto-oikeudessa toukokuussa 2020. Päätös toisaalta myös muun muassa viivytti kaivoksen valmistumista ja rajasi luvasta pois Pierkulin alueen.[21]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10935146
- ↑ https://vayla.fi/documents/25230764/0/Soklin+kaivoksen+tieyhteydet.pdf/9235c3eb-c35c-454f-84fc-dd5e18e01ea2
- ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/soklin-kaivoshanke-on-miljardi-investointi/82ca6c28-90cb-3943-8565-9b288b681e3a
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-7398892
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-11356831
- ↑ https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/17_2015.pdf
- ↑ a b https://www.lapinkansa.fi/soklin-kaivoshanke-nostettiin-jaista-tulossa-jalle/164038
- ↑ https://yle.fi/a/74-20018265
- ↑ https://www.mineralsgroup.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/soklista-loydettiin-harvinaisia-maametalleja-sisaltavia-uusia-mineraaleja.html
- ↑ a b Yara myy Soklin kaivoshankkeen Suomen Malmijalostukselle Yara Suomi. 2020-12-11T10.59.42+00:00. Viitattu 11.12.2020.
- ↑ Pöntinen, Petri: Sokli: Yara lopettaa yhteistyön kohutun EuroChemin kanssa Suomen Kuvalehti. 27.1.2012. Viitattu 14.9.2015.
- ↑ Soklin kaivos olisi jättipotti Itä-Lapille MTV3 2007
- ↑ Soklin kaivoshankkeeseen uppoaisi miljardi Tekniikka ja talous 2010
- ↑ http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194943133507/artikkeli/sokli+valtio+valmis+satsaamaan+200+miljoonaa+kaivos+voisi+alkaa+2020.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.hs.fi/talous/a1422942134445 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://archive.is/20150325190220/http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194932574632/artikkeli/eduskunta+aanesti+soklin+ratahanketta+vastaan.html
- ↑ Talvitie, Marjukka: Yara keskeyttää Soklin kaivoshankkeen Yle Uutiset. 14.9.2015. Viitattu 16.9.2015.
- ↑ Soklin kaivoshanke sai ympäristöluvan Savukoskella Yle, 2018
- ↑ https://tukes.fi/documents/5470659/20242801/KaivNro%202019_Sokli_Yara%20Suomi%20Oy_Savukoski.pdf/
- ↑ Helsingissä Sokli-tempaus[vanhentunut linkki] YLE Alueet
- ↑ Vaasan hallinto-oikeuden päätös viivyttää ja pienentää Soklin kaivoshanketta Yle, 2020
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Soklin kaivoshanke (Arkistoitu – Internet Archive), Kaivosseminaari 2010, Seppo Gehör, Yara Suomi. 18 s. (Viitattu 3.8.2013)