Rovaniemen lentoasema

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rovaniemen lentoasema
Rovaniemen lentoaseman terminaali
Rovaniemen lentoaseman terminaali
IATA-koodi RVN
ICAO-koodi EFRO
Sijainti Rovaniemi
Koordinaatit 66°33′42″N, 025°49′51″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1940
Korkeus 196 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Rovaniemi – 9,2 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
03/21 3 002 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2017) 580 000
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.finavia.fi/lentoasema_rovaniemi
Lennonjohtotorni.

Rovaniemen lentoasema (pohjoissaameksi Roavvenjárgga girdingieddi) (IATA: RVNICAO: EFRO) on Suomen kolmanneksi[3] vilkkain lentoasema. Se sijaitsee Rovaniemellä (ennen vuoden 2006 kuntaliitosta Rovaniemen maalaiskunnassa). Vuonna 2013 sen kautta kulki 427 367 lentomatkustajaa.[2] Lentoasemalla on käytössä ILS CAT II -tarkkuuslähestymisjärjestelmä.

Finavia käynnisti maakuntakenttien investointiohjelman vuoden 2014 alussa ja ilmoitti tekevänsä muutostöitä myös Rovaniemen lentoasemalle, muun muassa kehittämällä terminaalitiloja, parantamalla matkustajakokemuksia ja kehittämällä matkustajille suunnattuja palveluita.[4]

Vuonna 2017 Suomen valtio on neuvotellut Kiinan valtion kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen ja Pekingin välille voidaan perustaa lentoreitti.[5]

Rovaniemen lentoasema on Joulupukin virallinen lentoasema.selvennä[6]

Pohjoinen napapiiri kulkee juuri lentoaseman kiitotien poikki.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduard Dietl ja Albert Speer Rovaniemen lentokentällä talvella 1944.

Rovaniemen maalaiskunnan Someroharjulle valmistui vuonna 1940 kaksi nurmipäällysteistä kiitotietä, joilta Aero Oy aloitti lentotoimintansa. Jatkosodan aikana Rovaniemen lentokenttä toimi Luftwaffen päälentokenttänä ja huoltokeskuksena Lapissa.

1939: Lentoaseman rakennustyöt käynnistyvät.
1940: Kaksi nurmipäällysteistä kiitotietä valmistuu. Saman vuoden kesäkuussa Aero aloitti liikenteen reitille Helsinki–Tampere–Vaasa–Kokkola–Oulu–Kemi–Rovaniemi–Sodankylä–Petsamo. Lentoaika välilaskuineen oli 8,5 tuntia.
1948: Sodassa tuhoutuneen lentoaseman jälleenrakennustyöt alkavat. Säännöllinen reittiliikenne alkaa kesäkuussa.
1953: Järjestyksessään kolmas lentoasema- ja lennonvarmistusrakennus valmistuu.
1961: Pohjois-Suomen aluelennonjohto siirtyy Kemistä Rovaniemelle.
1974: Hämeen lennosto muuttaa Tikkakoskelta Rovaniemelle ja Lapin lennosto aloittaa toimintansa.
1981: Kiitotietä jatketaan 3 000 metriin.
1984: Uusi lennonvarmistusrakennus otetaan käyttöön.
1992: Nykyinen asemarakennus valmistuu.
2000: Lentoasemarakennusta laajennetaan ja matkustajasillat otetaan käyttöön.
2006: Uusi lennonjohtotorni valmistuu.

Lentoaseman toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisen Monarch-yhtiön koneita Rovaniemen lentoasemalla talvipäivänseisauksen aikoihin vuonna 2004.
Rovaniemen lentoaseman jouluruuhkaa vuodelta 2013.

Finavia (entinen Ilmailulaitos) huolehtii lentoaseman ylläpidosta, muun muassa lennonjohdosta, kunnossapidosta, lennonneuvonnasta ja lentoterminaalin monista toiminnoista. Rovaniemi on Joulupukin virallinen lentokenttä. Joulupukin pajakylä ja luola Santa Park sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä kentästä valtatie 4:n varrella.

Rovaniemen lentoasema on niin sanottu yhteistoimintalentoasema, jossa on sekä siviili- että sotilasilmailua.

Puolustusvoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoasemalla toimii Lapin lennosto, jonka pääasiallisena kalustona ovat Hornet-hävittäjät.

Rajavartiolaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen vartiolentue toimii lentoasemalla.[7]

Reittilennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiölähde? Kohdelähde?
Aeroflot Kausittainen: Arkangeli, Murmansk
Arkefly Kausittainen: Amsterdam
Easyjet Lontoo-Gatwick [8]
Finnair Helsinki
GETJET Airlines Charter: Hania, Calabria, Korfu, Mytilini,
Luxair Kausittainen: Luxemburg
Norwegian Air Shuttle Helsinki, Lontoo-Gatwick
Thomas Cook Airlines Kausittainen: Belfast, Birmingham, Bristol, Glasgow, Lontoo-Gatwick,

Manchester, Newcastle, Nottingham

Transavia Kausittainen: Amsterdam
TUI Airways Kausittainen: Birmingham, Bristol, Dublin, Exeter, Glasgow, Lontoo-Gatwick,

Lontoo-Stansted, Manchester, Newcastle

Turkish Airlines Kausittainen: Istanbul (Alkaa joulukuussa 2019) [9][10]
XL Airways France Kausittainen: Pariisi

Rahtiyhtiöt

Muita toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Daimler-Chrysler autojen talvitestirata
  • Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääpalvelu
  • FinnHEMS, lääkärihelikopteripalvelu
  • ISS Palvelut
  • Shell, polttoainejakelu
  • Helijet Maintenance Oy, lentoliikenteen tekniset ja tukipalvelut
  • Airpro Oy, Air pro palvelut
  • Autovuokraamo Europcar
  • Autovuokraamo Hertz
  • Airport Taxi
  • North Ground Handling (Finnair)
  • SAS Ground Services Finland Oy
  • Finnair Cargo, rahtiterminaali
  • SAS Cargo, rahtimyynti
  • Kahvila-Ravintola Kaarnikka Ay

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoasemalta on taksien lisäksi Airport Taxi -taksiyhteys kaupunkiin. Reitti kulkee linja-autoaseman ja suurimpien hotellien kautta. Matka Rovaniemen keskustaan ja keskustasta lentokentälle kestää noin 15–20 minuuttia.

Lentoasemalta on aikataulunmukaiset linja-autoyhteydet Nuorgamiin, Karigasniemelle, Inariin, Ivaloon, Saariselälle, Sodankylään, Luostolle, Pyhätunturille, Kemijärvelle, Sallaan, Savukoskelle ja Pelkosenniemelle. Läntisen Lapin tunturikeskuksiin, Leville, Ylläkselle, Olokselle, Pallakselle ja Kilpisjärvelle on yhteydet Rovaniemen linja-autoasemalta.

Airport Taxin autot ovat kentällä koneiden saapuessa. Ne kuljettavat matkustajia Rova­niemen kaupungin ja ympäristön alueelle tai alueelta.

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 Finavia valitsi Rovaniemen lentoaseman vuoden lentoasemaksi.[11]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoaseman suunnittelijat on palkittu Vuoden teräsrakenne -palkinnolla vuonna 1992. Palkitut ovat arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen sekä diplomi-insinööri Erkki Juva ja insinööri Ritva Kyllönen.[12]

Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajamäärät Rovaniemen lentoasemalla vuosittain[13]
Vuosi Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Muutos
2005 295 205 89 317 384 522 −2,5 % Laskua
2006 330 910 101 377 432 287 +12,4 % Nousua
2007 348 275 101 810 450 085 +4,1 % Nousua
2008 308 870 91 607 400 477 −11,0 % Laskua
2009 246 089 63 642 309 731 −22,7 % Laskua
2010 246 464 63 357 309 821 +0,1 % Nousua
2011 329 990 66 835 396 825 +5,7 % Nousua
2012 345 763 58 129 403 892 +1,8 % Nousua
2013 363 670 63 697 427 367 +5,8 % Nousua
2014 376 183 68 378 444 561 +4.0% Nousua
2015 404 712 73 635 478 347 +7.6% Nousua
2016 397 799 90 058 487 857 +2.0% Nousua
2017 455 589 123 881 579 470 +18.8% Nousua
2018 512 033 132 111 644 144 +11.2% Nousua

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EFRO Rovaniemi (PDF) (osa EFRO AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 28.2.2019. Vantaa: ANS Finland. Viitattu 18.3.2019.
  2. a b Finavian lentoliikennetilasto 2012, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.2.2013).
  3. Matkustajat lentoasemittain 2018. Finavia. Viitattu 4.11.2018.
  4. Verkostolentoasemien investoinnit 20.1.2014. Finavia.
  5. https://yle.fi/uutiset/3-9576192
  6. Lyhyesti Finavia. Viitattu 20.1.2015.
  7. Vartiolentolaivue lyhyesti raja.fi. Rajavartiolaitos. Viitattu 13.10.2012.
  8. Taas uusi lentoyhteys Rovaniemeltä ulkomaille: Easyjet aloittaa lennot Lappiin Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2018.
  9. Rovaniemen matkailuväki riemuitsee: Suorat lennot Turkista Rovaniemelle alkavat Yle Uutiset. Viitattu 30.10.2018.
  10. Turkish Airlines avaa reitin Istanbulista Rovaniemelle - avauslento 5.12.2019 | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 5.12.2018. Viitattu 9.12.2018.
  11. Rovaniemestä vuoden 2006 lentoasema 28.11.2006. Finavia. Viitattu 16.7.2011.
  12. Teräsrakennepalkinnot 1980–2010 Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 8.4.2012.
  13. Liikennetilastot – Matkustajat Vantaa: Finavia. Viitattu 23.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]