Rovaniemen lentoasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rovaniemen lentoasema
Rovaniemen lentoaseman terminaali
Rovaniemen lentoaseman terminaali
IATA-koodi RVN
ICAO-koodi EFRO
Sijainti Rovaniemi
Koordinaatit 66°33′42″N, 025°49′51″E
Tyyppi julkinen, sotilas
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1940
Korkeus 196 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Rovaniemi – 9,2 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
03/21 3 002 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2019) 661 124
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.finavia.fi/lentoasema_rovaniemi

Rovaniemen lentoasema (pohjoissaameksi Roavvenjárgga girdingieddi) (IATA: RVNICAO: EFRO) on Suomen kolmanneksi vilkkain[3] lentoasema Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Oulun lentoaseman jälkeen. Se sijaitsee Rovaniemeltä noin yhdeksän kilometriä koilliseen. Vuonna 2019 sen kautta kulki 661 000 lentomatkustajaa.[4]

Pohjoinen napapiiri kulkee juuri lentoaseman kiitotien poikki[5].

Lentoasemalla on käytössä ILS CAT II -tarkkuuslähestymisjärjestelmä kiitotielle 21. Tämä mahdollistaa laskeutumiset myös huonossa säässä.

Concorde on vieraillut Rovaniemellä kolmesti, vuosina 1984, 1999 ja 2000. Vuonna 1999 paikalla olivat yhtä aikaa sekä Air Francen että British Airwaysin Concordet.[6][7]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduard Dietl ja Albert Speer Rovaniemen lentokentällä talvella 1944.

Rovaniemen maalaiskunnan Someroharjulle valmistui vuonna 1940 kaksi nurmipäällysteistä kiitotietä, joilta Aero Oy aloitti lentotoimintansa. Jatkosodan aikana Rovaniemen lentokenttä toimi Luftwaffen päälentokenttänä ja huoltokeskuksena Lapissa.

1939: Lentoaseman rakennustyöt käynnistyvät.
1940: Kaksi nurmipäällysteistä kiitotietä valmistuu. Saman vuoden kesäkuussa Aero aloitti liikenteen reitille Helsinki–Tampere–Vaasa–Kokkola–Oulu–Kemi–Rovaniemi–Sodankylä–Petsamo. Lentoaika välilaskuineen oli 8,5 tuntia.
1948: Sodassa tuhoutuneen lentoaseman jälleenrakennustyöt alkavat. Säännöllinen reittiliikenne alkaa kesäkuussa.
1953: Järjestyksessään kolmas lentoasema- ja lennonvarmistusrakennus valmistuu.
1961: Pohjois-Suomen aluelennonjohto siirtyy Kemistä Rovaniemelle.
1974: Hämeen lennosto muuttaa Tikkakoskelta Rovaniemelle ja Lapin lennosto aloittaa toimintansa.
1981: Kiitotietä jatketaan 3 000 metriin.
1984: Uusi lennonvarmistusrakennus otetaan käyttöön.
1992: Nykyinen asemarakennus valmistuu.
2000: Lentoasemarakennusta laajennetaan ja matkustajasillat otetaan käyttöön.
2006: Uusi lennonjohtotorni valmistuu.[8]

Reittilennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiö Kohteet
Easyjet Kausittainen: Lontoo-Gatwick[9]
Finnair Helsinki
Luxair Kausittainen: Luxemburg
Norwegian Air Shuttle Helsinki
TUI Airways Kausittainen: Birmingham, Bristol, Glasgow, Lontoo-Gatwick, Manchester
Turkish Airlines Kausittainen: Istanbul

Mahdollinen lentoreitti Rovaniemen ja Pekingin välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Suomen valtio on neuvotteli Kiinan valtion kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen ja Pekingin välille voidaan perustaa lentoreitti.[10]

Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajamäärät Rovaniemen lentoasemalla vuosittain[11]
Vuosi Kotimaa Ulkomaat Yhteensä Muutos
2005 295 205 89 317 384 522 −2,5 % Laskua
2006 330 910 101 377 432 287 +12,4 % Nousua
2007 348 275 101 810 450 085 +4,1 % Nousua
2008 308 870 91 607 400 477 −11,0 % Laskua
2009 246 089 63 642 309 731 −22,7 % Laskua
2010 246 464 63 357 309 821 +0,1 % Nousua
2011 329 990 66 835 396 825 +5,7 % Nousua
2012 345 763 58 129 403 892 +1,8 % Nousua
2013 363 670 63 697 427 367 +5,8 % Nousua
2014 376 183 68 378 444 561 +4,0 % Nousua
2015 404 712 73 635 478 347 +7,6 % Nousua
2016 397 799 90 058 487 857 +2,0 % Nousua
2017 455 589 123 881 579 470 +18,8 % Nousua
2018 512 033 132 111 644 144 +11,2 % Nousua
2019 540 467 120 657 661 124 +2,6 % Nousua

Lentoaseman muita toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennonjohtotorni.
Norwegian Air Shuttlen Boeing 737-800 kone Rovaniemen lentoasemalla helmikuussa 2012.
Rovaniemen lentoaseman jouluruuhkaa vuodelta 2013.

Finavia (entinen Ilmailulaitos) huolehtii lentoaseman ylläpidosta, muun muassa lennonjohdosta, kunnossapidosta, lennonneuvonnasta ja lentoterminaalin monista toiminnoista. Vuodesta 2016 Finavia ja Joulupukkisäätiö ovat kehittäneet Rovaniemeä Joulupukin virallisena lentoasemana[12]. Joulupukin pajakylä ja luola Santa Park sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä lentoasemasta valtatie 4:n varrella.

Rovaniemen lentoasema on niin sanottu yhteistoimintalentoasema, jossa on sekä siviili- että sotilasilmailua.

Puolustusvoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoasemalla toimii Lapin lennosto, jonka pääasiallisena kalustona ovat Hornet-hävittäjät.

Rajavartiolaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Rovaniemen vartiolentue toimii lentoasemalla.[13]

Muita toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoasemalta on taksien lisäksi Airport Taxi -taksiyhteys kaupunkiin. Reitti kulkee linja-autoaseman ja suurimpien hotellien kautta. Matka Rovaniemen keskustaan ja keskustasta lentokentälle kestää noin 15–20 minuuttia.

Lentoasemalta on aikataulunmukaiset linja-autoyhteydet Nuorgamiin, Karigasniemelle, Inariin, Ivaloon, Saariselälle, Sodankylään, Luostolle, Pyhätunturille, Kemijärvelle, Sallaan, Savukoskelle ja Pelkosenniemelle. Läntisen Lapin tunturikeskuksiin, Leville, Ylläkselle, Olokselle, Pallakselle ja Kilpisjärvelle on yhteydet Rovaniemen linja-autoasemalta.

Rovaniemen lentoasema elokuussa 2014.

Airport Taxin autot ovat kentällä koneiden saapuessa. Ne kuljettavat matkustajia Rova­niemen kaupungin ja ympäristön alueelle tai alueelta.

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finavia on valinnut Rovaniemen lentoaseman vuoden lentoasemaksi vuosina 2006[14] ja 2015[15].

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoaseman suunnittelijat on palkittu Vuoden teräsrakenne -palkinnolla vuonna 1992. Palkitut ovat arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen sekä diplomi-insinööri Erkki Juva ja insinööri Ritva Kyllönen.[16]

Investointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2014–2015 Finavia investoi 20 miljoonaa euroa Lapin lentoasemiin. Tuolloin muun muassa Rovaniemen lentoasemalla parannettiin terminaalin toimivuutta, palveluja ja viihtyisyyttä.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EFRO Rovaniemi (PDF) (osa EFRO AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 28.2.2019. Vantaa: ANS Finland. Viitattu 18.3.2019.
  2. Finavian lentoliikennetilasto 2012, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.2.2013).
  3. Matkustajat lentoasemittain 2018. Finavia. Viitattu 4.11.2018.
  4. Lentoliikenteen tilastot Finavia.fi. Finavia. Viitattu 31.8.2020.
  5. Pohjoisen napapiirin ja joulupukin virallinen lentoasema Rovaniemi avattiin 80 vuotta sitten Lentoposti.fi. 21.6.2020. Viitattu 20.12.2020.
  6. Kaksi brittiä sai pubissa villin idean lennättää valkoinen koukkunokka Rovaniemelle – sen jälkeen Lapin matkailu ei ollut enää entisensä Lapin Kansa. Viitattu 17.4.2021.
  7. Vanhat kuvat: Jouluturisteja Rovaniemelle lennättänyt Concorde houkutteli yli 10 000 ihmistä katsomaan yliäänikonetta Kaleva. Viitattu 17.4.2021.
  8. Rovaniemen lentoasema lyhyesti Finavia. Viitattu 20.12.2020.
  9. Taas uusi lentoyhteys Rovaniemeltä ulkomaille: Easyjet aloittaa lennot Lappiin Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2018.
  10. Räihä, Tapio: Lappi voi saada suorat lentovuorot Kiinaan... Yle. 21.4.2017.
  11. Liikennetilastot – Matkustajat Vantaa: Finavia. Viitattu 23.4.2018.
  12. Rovaniemen lentoasema on Joulupukin virallinen lentoasema Joulupukkisäätiö. 30.3.2016. Viitattu 20.12.2020.
  13. Vartiolentolaivue lyhyesti raja.fi. Rajavartiolaitos. Viitattu 13.10.2012.
  14. Rovaniemestä vuoden 2006 lentoasema 28.11.2006. Finavia. Viitattu 16.7.2011.
  15. a b Lapin vetovoima kasvaa... Finavia. 6.11.2015. Viitattu 20.12.2020.
  16. Teräsrakennepalkinnot 1980–2010 Teräsrakenneyhdistys. Viitattu 8.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]