Vartiolentolaivue
Vartiolentolaivue (lyhenne VLLV, ruots. Bevakningsflygdivision) on Suomen Rajavartiolaitoksen alainen hallintoyksikkö, joka vastaa ilma-alustoiminnasta. Se on perustettu vuonna 1981 ja jakautuu esikuntaan, lentotoimintayksikköön sekä lentotekniseen yksikköön. Vartiolentolaivueella on tukikohta kolmella eri paikkakunnalla (Helsinki, Turku ja Rovaniemi). Vartiolentolaivueen tehtäviin kuuluu ilma-aluksilla rajavalvonta, meripelastus, virka-aputehtävät, ympäristön valvonta, valtiojohdon kuljetukset sekä lentokoulutus.[1] Rajavartiolaitoksella on käytössään 11 helikopteria ja 2 valvontalentokonetta. Laivueessa työskentelee noin 150 henkilöä.[2] Vartiolentolaivueen komentajana on vuodesta 2020 ollut kommodori Matti Lallukka.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vartiolentolaivue perustettiin rajavartiolaitoksen päällikön antamalla käskyllä 1. kesäkuuta 1981. Rajavartiolaitoksen esikunnan lentotoimiston päällikkö siirrettiin vartiolentolaivueen komentajaksi ja muu johto muodostettiin myös lentotoimistosta. Uuteen laivueeseen liitettiin perustettu Turun vartiolentue sekä Helsingin ilma-aluskorjaamo yhdessä Helsingin, Vaasan, Kajaanin, Rovaniemen ja Ivalon lentoryhmien kanssa.[1]
1990-luvulla lentoryhmät lakkautettiin ja lentotoiminta siirtyi vartiostojen alaisuudesta itsenäiseksi hallintoyksiköksi vartiolentolaivueeksi sekä sen alaisiksi kolmeksi vartiolentueeksi.[4]
Vuonna 2013 Vartiolentolaivueen organisaatiota muutettiin lakkauttamalla lentueet. Tilalle perustettiin kaksi yksikköä, Lentotoimintayksikkö ja Lentotekninen yksikkö. Lentotoimintayksikkö huolehtii laivueen operatiivisen lentotoiminnan suunnittelusta ja johtamisesta sekä ohjaajien lentokoulutuksesta. Lentotekninen yksikkö huolehtii Rajavartiolaitoksen ilma-alusten huolto- ja korjaustoiminnasta ja lentokelpoisuuden valvonnasta.
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vartiolentolaivueen organisaatio on jaettu esikuntaan sekä kahteen yksikköön (Lentotoimintayksikkö, Lentotekninen yksikkö). Yksiköiden johto-osat sijaitsevat esikunnan yhteydessä Helsingissä. .[5] Vartiolentolaivue toimii kolmessa eri tukikohdassa:
- Helsingin tukikohta (Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteydessä)
- Rovaniemen tukikohta (Rovaniemen lentokentän yhteydessä)
- Turun tukikohta (Turun lentokentän yhteydessä)
Ilma-alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ilma-alukset[1][2] | |||
|---|---|---|---|
| Ilma-alus | Tukikohta, lukumäärä | ||
| Aérospatiale AS 332 Super Puma | 
|
Helsinki, 2 Turku, 3 [6] | |
| Agusta Bell 412 |  |
Rovaniemi, 3 | |
| Agusta Westland AW 119 Ke Koala | Helsinki, 2 Rovaniemi, 2 | ||
| Dornier DO 228-212 |  |
Turku, 2 [6] | |
RVL luopui AgustaBell 206 -koptereista lopullisesti vuonna 2011 ja se myi kaksi käytöstä poistettua helikopteria Latvian rajavartiolaitokselle vuonna 2012. Helikopterit lennettiin Latviaan ja luovutettiin maan rajavartiolaitokselle 22.12.2012.[7]
Vuonna 2019 Rajavartiolaitos käynnisti MVX-hankkeen, joka tähtää kahden Dornier 228-koneen korvaamiseen uudella konetyypillä. Vartiolentolaivue sanoi tarvitsevansa suuremman ja nopeamman koneen, jolla olisi pidempi toiminta-aika kuin Dorniereilla. Vuosina 2020–2021 Rajavartiolaitos vaati näkyvästi julkisuudessa määrärahoja uudishankinnoille, ikääntyvien Dornier 228-koneiden lukuisten vikojen vuoksi. Keväällä 2021 oli tarjottu yhteensä 14 konetyyppiä uudeksi valvontakoneeksi.[8][9] Huhtikuussa 2022 MVX-hankkeen rahoitusta nostettiin sadalla miljoonalla eurolla 60 milj. eurosta 163. milj euroon. [10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Vartiolentolaivue lyhyesti raja.fi. Rajavartiolaitos. Arkistoitu 17.4.2012. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ a b Rajavartiolaitoksen lentävä hallintoyksikkö Vartiolentolaivue viettää 30. vuosipäiväänsä Turussa raja.fi. Rajavartiolaitos. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ CV raja.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ Historiikki Rajavartiolaitoksen ilma-aluksista sekä lentotoiminnasta 1930-luvulta nykypäivään raja.fi. Rajavartiolaitos. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ Rajavartiolaitos, Vartiolentolaivue raja.fi. Rajavartiolaitos. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 14.4.2014.
- ↑ a b https://www.paallystoliitto.fi/site/assets/files/6133/pl711_web.pdf
- ↑ http://yle.fi/uutiset/rajavartiolaitos_myi_helikoptereita_latviaan/6428478
- ↑ Jan-Erik Andelin: Korrosion, sliten el, stumma sensorer – Gränsbevakningen oroad över gamla plan www.hbl.fi. Viitattu 15.4.2021. (ruotsiksi)
- ↑ MVX-hankkeessa ehdolla 14 erilaista konetyyppiä - Rajavartiolaitoksen Dornierit korvattava pikaisesti | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 15.4.2021. Viitattu 15.4.2021.
- ↑ Puolustukseen yhteensä kaksi miljardia euroa, työmarkkinatukeen 20–30 euron aikaistettu korotus – hallituksen johto kertoi talouspäätöksistä Yle Uutiset. 5.4.2022. Viitattu 5.4.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rajavartiolaitoksen pintapelastajat pintapelastajat.net. Rajan Pintapelastajat ry. Arkistoitu 26.10.2011. Viitattu 13.10.2012. (suomeksi) (englanniksi)
