Turun yliopistollinen keskussairaala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun yliopistollinen keskussairaala
Tyks U-sairaala (1965–1969). Arkkitehdit Ragnar ja Martta Ypyä.
Tyks U-sairaala (1965–1969). Arkkitehdit Ragnar ja Martta Ypyä.
Sijainti
Osoite Kiinamyllynkatu 4–8
20521 Turku
Organisaatio
Sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Tyyppi yliopistollinen sairaala
Yhteistyöyliopisto Turun yliopisto
Historia
Perustettu 1756
Linkki
Kotisivut www.tyks.fi
Tyks A-sairaala (1934–1937). Arkkitehdit Jussi Paatela ja Uno Ullberg.
Tyks Kirurginen sairaala Mäntymäessä.

Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Sairaalan toiminnasta valtaosa on keskittynyt Turussa sijaitsevaan kantasairaalaan, jonka sairaaloita ovat A-sairaala, U-sairaala ja T-sairaala sekä Tyksin kirurgiseen sairaalaan. Hallinnollisesti Turun yliopistolliseen keskussairaalaan on lisäksi yhdistetty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin aluesairaalat: Raision sairaala, Vakka-Suomen aluesairaala, Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala ja Turunmaan sairaala, jotka nykyisin toimivat lähisairaaloina, samoin psykiatriset hoitolaitokset: Halikon sairaala, Uudenkaupungin sairaala ja Turun kaupungin psykiatrian yksiköt. Sairaanhoitopiirissä on eriytetty Tyksin ulkopuolelle Tyks Akuutti eli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, sairaala-apteekki, tekniikan ja huollon palvelut sekä hallintokeskus.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopistollisen keskussairaalan perustamispäivänä pidetään 17. joulukuuta 1756, jolloin kuningas Aadolf Fredrik allekirjoitti Turun Lasaretin perustamiskirjan. Yhdeksänpaikkainen sairaala aloitti toimintansa Linnankadun ja Ågatanin (nyk. Läntisen Rantakadun) välisen kujan varrella, nykyisen Eskelinkadun eteläisessä kulmassa vuonna 1759. Tyks on täten Suomen vanhin ja Pohjoismaiden toiseksi vanhin edelleen toimiva sairaala.

Sairaala muutti Eskelinkadulta Linnankadun ja nykyisen Sairashuoneenkadun kulmaan vuonna 1784, josta se muutti vuonna 1856 Linnankadun ja Puistokadun kulmaan. Vuonna 1881 sairaala siirtyi uusiin tiloihin Kiinamyllynmäelle. Nämä nykyisin suojellut rakennukset ovat edelleen Tyksin käytössä.

Vuonna 1938 vihittiin käyttöön 350-paikkainen Turun uusi Lääninsairaala, eli nykyinen Tyksin A-sairaala.

Lääninsairaala muuttui vuonna 1946 Yliopistolliseksi opetussairaalaksi, ja vuonna 1958 siitä tuli Turun yliopistollinen keskussairaala. Vuonna 1968 valmistui U-sairaala, jonka nimi viittasi "uuteen sairaalaan".[2][3] Paimion sairaala liitettiin Tyksiin vuonna 1987.

Tyksin sairaalarakenteen kehitys osana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision aluesairaala liitettiin hallinnollisesti Tyksiin vuonna 2003 ja Turun kaupungin kirurginen sairaala vuonna 2004. Aluesairaaloiden yhdistäminen osaksi Tyksin hoitolinja-organisaatiota sai jatkoa vuonna 2015, kun Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaalat yhdistettiin yliopistolliseen sairaalaan. Turunmaan sairaala yhdistettiin Tyksiin vuonna 2020. Sairaanhoito lopetettiin sekä Raision sairaalassa että Paimion sairaalassa vuonna 2015. Sairaanhoitopiiri luovutti Alvar Aallon suunnitteleman Paimion sairaalan rakennuskokonaisuuden vastikkeetta Paimion Parantola -säätiölle vuonna 2020[4]. Säätiössä päätösvaltaa käyttävät Suomen valtio, Alvar Aalto Säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit.

Sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue perustettiin vuonna 2006 yhdistämällä Tyksin psykiatrian yksiköt ja Uudenkaupungin ja Halikon psykiatriset sairaalat. Turun kaupungin psykiatrinen toiminta liitettiin psykiatrian tulosalueeseen 1.5.2017 lukien. Vuoden 2018 alusta koko psykiatrian tulosalue liitettiin Tyksiin. Sairaanhoitopiirin suunnitelmissa on keskittää psykiatrista hoitoa yliopistosairaalan välittömään läheisyyteen ns. Mikron tontille rakennettavaan uudisrakennukseen. Voimassa olevan investointisuunnitelman mukaan kustannusarvioltaan 60 milj. euron ja kerrospinta-alaltaan 20 000 neliön rakennuksen rakentaminen alkaisi vuonna 2022.

Uuden T-sairaalan rakentamishanke alkoi 2000-luvun alussa. Hankkeen tarkoituksena on ollut rakentaa korvaavat tilat elinkaarensa lopussa olevalle U-sairaalalle ja rakentaa tilat, joiden tilaratkaisut tukevat nykyaikasta sairaanhoitoa ja ovat käyttökelpoiset myös pitkälle tulevaisuudessa. T-sairaala nimi tulee sanasta "tulevaisuus". [3] T-sairaalan rakentamisen 1. vaihe, jonka hankintameno, sisältäen rakentamisen, laitehankinnat ja kalusteet, oli 51 milj. euroa, valmistui vuonna 2003. T1-sairaalan kerrospinta-ala on 21 600 neliömetriä. T2-sairaalan rakentaminen aloitettiin vuonna 2007 ja se valmistui vuonna 2012. Kokonaishankintamenoksi muodostui 250 milj. euroa ja rakennuksessa on kerrospinta-alaa 83 000 neliömetriä. T3-sairaalan rakentaminen alkoi vuonna 2015 ja rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2021. Rakennus sijoittuu junaradan ja Helsingin valtatien päälle rakennetulle kannelle. Sen kokonaiskustannusarvio on 211 milj. euroa ja kerrospinta-ala 55 000 neliömetriä. T3-sairaalalle on annettu nimeksi Majakkasairaala. T-sairaalahankkeen hankintamenoiksi yhteensä on muodostumassa arviolta 512 milj. euroa. Kerrosneliöitä koko T-sairaalassa tulee olemaan 159 600 neliömetriä.

Hankkeen valmistuttua vuonna 2021 on tarkoitus siirtää U-sairaalassa vielä olevat sairaanhoitotoiminnot (lastentaudit, naistentaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, suu- ja leukasairaudet) T3-sairaalaan. Sairaanhoitopiiri haluaisi purkaa vanhan U-sairaalarakennuksen. Kun valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2010 Tyksin sairaalamäki määriteltiin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, tuli myös U-sairaala suojelun piiriin.[5] Turun kaupunginvaltuusto kuitenkin hyväksyi kesäkuussa 2015 U-sairaalan alueen kaavamuutoksen, jossa U-sairaala jäi ilman suojelumerkintää. Museovirasto ei valittanut päätöksestä, joten päätös sai lainvoiman.[6] U-sairaalan purkamiselle ei uudessa tilanteessa ole suojelullisia esteitä. Jos vanha sairaala saneerattaisiin esimerkiksi toimistokäyttöön, vain rakennuksen betonirunko voitaisiin hyödyntää. Tyksin vuonna 1938 valmistunut A-sairaala on edelleen käyttökelpoinen sairaanhoitotoiminnassa. Rakennukselle on tehty mittava peruskorjaus vuosina 2013–2019.

Tyksin organisaatio ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T2-sairaalan valmistuttua Tyksissä otettiin vuoden 2013 alusta käyttöön uusi hoitolinjoihin perustuva organisaatio entisen erikoisaloihin perustuneen organisaation sijasta. Tyksin organisaation hoitolinjat eli toimialueet ovat seuraavat:

Eri toimialueiden toimintaa on esitelty sairaanhoitopiirin internet-sivuilla. Toimialueiden ja samalla Tyksin toimintaan voi tutustua klikkaamalla yllä toimialueiden aktiivisia linkkejä. Tyksillä on sairaalajohtaja ja sairaalaylihoitaja. Hallinnon tukipalveluista huolehtii piirin hallintokeskus. Toimialueiden toimintaa johtavat toimialuejohtaja ja ylihoitaja.

Henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökuntaa Tyksissä on 5 608, josta 957 on lääkäreitä, 277 akateemista tutkimus- ja hoitohenkilöä, 4 248 hoitajaa sekä 141 hallinto- ja huoltohenkilöä (vuoden 2018 lopun tilanne).

Talouslukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyksin toimintakulut olivat 736,4 milj. euroa vuonna 2020 ja kokonaiskulut sisältäen poistot ja rahoituskulut 749,5 milj. euroa. Toimintatuotot olivat 751,1 milj. euroa. Toimintatuotoista 529,6 milj. euroa (70,5 %) oli myyntituottoja jäsenkunnilta ja 67,1 milj. euroa ulkokunnilta sairaanhoitopalvelujen myynnistä. Muita myyntituottoja kertyi 87,1 milj. euroa ja muita tuottoja 43,1 milj. euroa. Potilasmaksutulot olivat 24,2 milj. euroa (3,2 %).[7]

Suoritteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Turun yliopistollisen keskussairaalaan toimintaan kuuluvia avohoitokäyntejä kirjattiin 1 072 340, hoitopäiviä 271 450 ja hoitojaksoja 59 721. Keskimääräinen hoitoaika oli somaattisessa hoidossa 3,4 vuorokautta ja psykiatrisessa hoidossa 23,3 vuorokautta. Sairaalan palveluita käytti 186 072 eri henkilöä vuonna 2020. (Tiedot sairaanhoitopiirin vuoden 2020 tilinpäätöksestä.)[8]

Kulttuuriympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopistollisen keskussairaalan Kiinamyllynmäen ympäristössä sijaitseva kantasairaalan vaiheittain rakennettu kokonaisuus on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin organisaatio 1.1.2020 vsshp.fi.
  2. Terhi Lehtimäki, Hanna Lyytinen ja Hanna Sivula: ”2.3 Uuden sairaalan suunnittelu”, TYKS U-sairaala: Rakennushistoriaselvitys 3.10.2014, s. 15. Turun kaupunki, ympäristötoimiala, 2014. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.9.2019). (suomeksi)
  3. a b Ossi Rajala: Mistä Tyksin talojen nimet ovat peräisin? Turun Sanomat. 18.6.2006. Turun Sanomat Oy. Viitattu 7.9.2019. (suomeksi)
  4. Paimion parantolan siirtyminen säätiön omistukseen sai lopullisen sinetin Yle Uutiset. Viitattu 18.9.2020.
  5. Purkukuntoinen Tyks U-sairaalarakennus onkin suojeltu yle.fi.
  6. Museovirasto luopui Tyksin U-sairaalan suojeluvaatimuksesta yle.fi.
  7. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus 2020 - Sivu 43 Valtuusto 15.6.2021 § 5. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 18.6.2021.
  8. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja toimintakertomus 2020 - Sivut 56-58 Valtuusto 15.6.2021 § 5. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Viitattu 18.6.2021.
  9. Turun yliopistollinen keskussairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]