Uno Ullberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uno Ullberg

Uno Werner Ullberg (15. helmikuuta 1879 Viipuri12. tammikuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1] Arkkitehtina Ullberg on tunnettu nimenomaan funktionalistina. Pääosa hänen töistään on jäänyt luovutetulle alueelle Viipurin Karjalaan. Muualle Suomeen hän teki pääasiassa sairaaloita toimiessaan Lääkintöhallituksen arkkitehtina.

Henkilöhistoria ja ammattiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ullbergin vanhemmat olivat maalarimestari Carl Johan Ullberg ja Hulda Augusta Gallen. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1909 oli näyttelijä Maria (Maiju) Ranta ja toinen vuodesta 1919 Johanna Elisabeth Clementson-Granström.Ylioppilaaksi Ullberg tuli Viipurin ruotsalaisesta lyseosta 19898. Hän valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1903. Opiskeluaikanaan hän teki tutkimusmatkan Itä-Karjalaan yhdessä opiskelutoveriensa Jalmari Kekkosen ja Alarik Tawaststjernan kanssa. Suomen muinaismuistoyhdistys julkaisi matkasta myöhemmin teoksen Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta kahden puolen rajaa. Valmistumisensa jälkeen Ullberg toimi piirtäjänä Gustaf Nyströmin ja Nyström-Petrelius-Penttilän arkkitehtitoimistoissa.[1]

Vuonna 1906 Ullberg perusti Viipuriin toimiston C.A. Gyldénin kanssa, jonka tärkeimpiä töitä oli Hackmanin liiketalo Viipurissa. Oman toimiston Viipuriin Ullberg perusti 1909. Hän suunnitteli Viipuriin ja lähiympäristöön huomattavan määrän liike- ja toimistorakennuksia. Tunnetuimpia töitä tuolta ajalta ovat Viipurin taidemuseo ja Pyöreän tornin muutostyöt kahvilaksi. Vuosina 1932–1936 Ullberg toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina Väinö Keinäsen jälkeen ja ennen Ragnar Ypyää.[1]

Ullberg muutti Helsinkiin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi vuonna 1936. Tässä virassaan hän suunnitteli lukuisia sairaaloita ja parantoloita ympäri Suomea. Ullberg kuoli Helsingissä 64-vuotiaana ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, hautakiven suunnitteli Alvar Aalto[1].

Töitä Viipurissa ja Karjalassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Papulan Paviljonki, Viipuri, 1909 (paloi 1918), Axel Gyldénin kanssa
  • Kauppahuone Hackman & Co:n toimisto- ja asuintalo, Viipuri, 1909, Axel Gyldénin kanssa
  • Oy Karjalan liike- ja asuintalot, Viipuri, 1911 ja 1914
  • Tennishalli, Viipuri, 1911
  • Kauppapankin pääkonttori, Viipuri, 1912, sisäänkäynnin veistokset Felix Nylund
  • Suomen Yhdyspankin liiketalo, Katariinankatu 24, Viipuri, 1911, sisäänkäynnin veistokset Hilda Flodin
  • Kauppaneuvos E. V. Sellgrenin huvila Villa Sellgren Venäjänsaarella, 1913
  • Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, Sortavala, 1913
  • Suomen Pankin talo, Sortavala, 1915
  • Starckjohannin tavaratalon muutostyöt, Viipuri, 1915
  • Havi Oy:n työväen asuintalot, Havi, Viipuri, ilmeisesti 1916
  • Toiminimi Fr. Richardin liiketalo, Katariinankatu 14, Viipuri, 1918
  • Tohtori Heikelin Sähköparantolalaitos, Viipuri, 1920
  • Toiminimi W. Dippellin liike- ja asuintalo, Viipuri, 1921
  • Viipurin puhelinyhtiön talo, 1922, Paavo Uotilan kanssa
  • Pyöreän tornin muutostyöt, Viipuri, 1923
  • As. Oy Pamppalan kerrostalo, Viipuri, 1924
  • Hackman & Co:n sokerivarasto, Karjaportinkatu, Viipuri, 1925
  • As. Oy Varjo, Viipuri, 1927
  • Asuintalo Suorakaide, Kannaksentie, Viipuri, 1927
  • As. Oy Kellomaniemi, Sortavala, 1927
  • Leo Hackmanin asuintalo, Viipuri, 1928
  • Karjalan toimitalo, Viipuri, 1929
  • Viipurin taidemuseo ja taidekoulu, Hovioikeudenkatu 1, 1930
  • Sortavalan Säästöpankin talo, 1930
  • Viipurin Panttilaitoksen talo, Luostarinkatu 2, 1931
  • Viipurin diakonissalaitos, 1931
  • Saksalais-ruotsalaisen seurakunnan talo, Luostarinkatu, Viipuri, 1932
  • Viipurin maakunta-arkisto, Tervaniemi, 1933
  • Viipurin keskusurheilukenttä, 1934
  • Viipurin kaupungintalon muutostyöt, 1934
  • Viipurin linja-autoaseman laajennus, 1936
  • Viipurin naistensairaala, 1938
  • Pitkärannan sellutehdas, ml. tehdasalueen kirkko, Pitkäranta
  • Johanneksen sellutehdas, Johannes

Töitä muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 86-95. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9
  2. Okun Konttori Oy
  3. Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina: Meren ja teollisuuden kaupunki, s. 57. Suomen ympäristö 15/2013. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4252-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.4.2014).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]