Linnankatu (Turku)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Linnankatu kirjaston kohdalta.
Osoitteessa Linnankatu 1 sijaitseva talo. Kuvassa näkyvä katu on Aninkaistenkatu.
Linnankatu 7. Rakennuksessa toimii yökerho Dynamo.
Linnankatua Aurakadun ja Kristiinankadun väliltä
Linnankatu 33
Linnankadun varrella sijaitseva Turun World Trade Center

Linnankatu (ruots. Slottsgatan) on yksi Turun ruutukaavakeskustan pääkaduista. Katu alkaa Aninkaistenkadulta ja päättyy Turun satamaan. Linnankadun alkupää on nykyisin kevyen liikenteen aluetta Aninkaistenkadulta Vähätorille eli Brahenkadun kulmaan asti. Yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä, Turun linna, sijaitsee Linnankadun varrella. Katu on 3 717 m pitkä, ja se on Turun pisin katu.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnankatu suunniteltiin 1600-luvulla linnalle kulkevaksi pääkaduksi. Tuolloin kadun alkupää nimettiin Kuningattarenkaduksi. [2]

Vuoden 1827 tuhoisan Turun palon jälkeen Carl Ludvig Engel laati Turulle uuden asemakaavan, joka suurimmalta osaltaan oli tyypillinen ruutukaava. Siinä Linnankatu valittiin perussuunnaksi, jonka mukaan muut kadut rakennettiin joko sen kanssa yhdensuuntaisiksi tai sitä vastaan kohtisuoriksi.[3]

Kohteita kadun varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aninkaistenkatu
  • Läntinen Rantakatu
  • Brahenkatu
  • Kauppiaskatu
  • Aurakatu
  • Kristiinankatu
  • Eskelinkatu
  • Herrainpolku
  • Ursininkatu
  • Koulukatu
  • Puistokatu
  • Läntinen Rantakatu
  • Sairashuoneenkatu
  • Jaalakuja
  • Wechterinkuja
  • Veistämönkuja
  • Pakkarinkatu
  • Stedingkinkatu
  • Crichtoninkatu
  • Meritullinkatu
  • Tullipuomi
  • Fleminginkatu
  • (rautatien tasoristeys)
  • Vallihaudankatu
  • Satamakatu
  • Toinen Poikkikatu
  • Kolmas Linja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun Sanomat: Viikkoliite Treffi vko 40 (2008)
  2. Ritva Liisa Pitkänen: Turku - keskiajan kaupunki Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Kotimaisten kielten turkimuskeskus.
  3. Otavan iso tietosanakirja, 9. osa (Tse-Visc), art. Turku, s. 190, osio Asemakaava, Otava 1965
  4. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 126.
  5. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 127.
  6. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 126.
  7. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 132.
  8. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 133.
  9. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 133.
  10. Turun Säästöpankki 1822-1989 (doc) (s.5) Elinkeinoelämän keskusarkisto. Viitattu 22.5.2013.
  11. Brozinski, Ari & Rajala, Kirsi: Suomen Pankki, Turun kivikierros -sivusto. Viitattu 10.3.2016.
  12. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 158.
  13. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 159.
  14. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 197.
  15. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 197.
  16. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 197.
  17. Laaksonen & Nummelin 2013, s. 208.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]