Toriparkki (Turku)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Toriparkki on Turun kauppatorin alle 1990-luvulta lähtien suunniteltu parkkilaitos. Sen mahdollistava asemakaavamuutos hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuustossa vuonna 2012. Parkkiluolan rakentaa Turun Toriparkki Oy, jonka kanssa tehty vuokrasopimus torinalaisista tiloista hyväksyttiin valtuustossa toukokuussa 2016. Arvioiden mukaan parkkiluola olisi valmis vuonna 2020 tai 2021. Parkkiluolan rakentaminen on kohdannut suurta vastustusta, ja päätöksenteon pitkittymisen on kutsuttu leimaavaan turkulaista päätöksentekokulttuuria.

Suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 hyväksytyn suunnitelman mukaan toriparkkiin tulisi pysäköintipaikkoja vähintään 600 autolle, jolloin kaduilta poistuisi noin 180 pysäköintipaikkaa. Kolmekymmentä pysäköintipaikkaa varataan torikauppiaille. Maanalaiset tilat vuokrataan parkkihallin toteuttajalle Turun Toriparkki Oy:lle vähintään 50 vuodeksi. Turun kaupungin mukaan toriparkin toteuttaminen mahdollistaa kävelykeskustan ulottamisen jokirantaan. Yliopistonkatu muutetaan kävelykaduksi sekä Eerikinkatu ja Aurakatu joukkoliikennekaduiksi.[1] Kauppatorilla pitää ennen rakentamista suorittaa arkeologiset kaivaukset ja ortodoksisen kirkon pohjan vahvistaminen paalutuksella. Vuokrasopimuksen mukaan paalutuksen toteuttaminen ja kustantaminen on Toriparkki Oy:n vastuulla.[2] Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuokrasopimuksen toukokuussa 2016, ja eri arvioiden mukaan parkkiluola olisi käytössä vuonna 2020 tai 2021.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun toriparkin mainoskyltti Turun kauppatorilla keväällä 2016.

Turun toriparkkia alettiin suunnitella 1990-luvun puolivälissä, jolloin Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli sekä SOK ja Turun Osuuskauppa perustivat Turun Toripaikoitus -nimisen yhtiön. Tuolloin tehdyt suunnitelmat eivät johtaneet parkkiluolan rakentamiseen.[4]

Vuonna 2005 kymmenen torin ympäristössä toimivaa liikeyritystä ja kiinteistönomistajaa sopivat aloittavansa parkkiluolan rakentamisen valmistelun. Yritykset perustivat keväällä 2006 Turun Toriparkki Oy:n, johon tulivat mukaan myös aiemman yhtiön lakkauttaneet SOK ja Turun Osuuskauppa. Yhtiön johtoon tuli SOK:n Christian Lybeck. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (Kok.) kannatti hanketta.[4]

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi toriparkin mahdollistavan kaavamuutoksen maaliskuussa 2009, jolloin pääosa Kokoomuksen ja SDP:n valtuutetuista kannatti esitystä. Samaan aikaan valtuuston kokouksen kanssa järjestettiin mielenosoitus parkkilaitosta vastaan.[5] Seuraavana vuonna hallinto-oikeus kuitenkin kumosi asemakaavamuutoksen lainvastaisena. Syynä olivat puutteelliset liikennettä sekä maaperä- ja pohjavesiolosuhteita koskevat selvitykset.[6] Turun kaupunginhallitus valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta se hylkäsi valituksen.[7]

Uusi asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa 2012 vain yhden äänen enemmistöllä.[8] Kaavamuutosta varten oli tehty lisäselvityksiä ja parkkilaitoksen kokoa pienennetty. Uudessa kaavassa oli varattu tilaa 800 parkkipaikalle ja 11 000 neliömetrin maanalaiselle liiketilalle. Kaavamuutoksesta tehtiin yhteensä kahdeksan asemakaavavalitusta, jotka kaikki kuitenkin hylättiin Turun hallinto-oikeudessa.[9] Myös korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 2014.[10] Saman vuoden syksyllä 28 valtuutettua teki aloitteen toriparkin palauttamisesta valtuuston käsittelyyn,[11] mutta marraskuussa valtuusto päätti, että asemakaavamuutosta ei valmistella uudelleen.[12]

Maaliskuussa 2016 Turun kaupunki kertoi että parkkilaitosta koskeva maanvuokrasopimus oli tulossa keväällä päätöksentekoon.[13] Turun kaupunki oli solminut esiaiesopimuksen parkkilaitoksen rakentamisesta Turun Toriparkki Oy:n kanssa. Turun Toriparkin hallituksen puheenjohtaja on Heikki Vaiste.[14] Alkuvuodesta 2016 kaupunki perui aikeensa laatia toriparkin rakennuslupasuunnitelma, jonka 160 000 euron kustannukset olisi peritty rakennusyhtiöltä jälkikäteen maanvuokrasopimuksen teon yhteydessä. Alkujaan se oli tarkoitus teettää osana konsultilta hankittavaa katu- ja torisuunnitelmaa, mutta nyt se jää toriparkkiyhtiön vastuulle.[15]

Kaupunginhallitus päätti maanantaina 2. toukokuuta viedä toriparkin maanalaisten tilojen vuokrasopimuksen ja kauppatorin ympäristön katusuunnitelmat kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Hanketta kannattivat Kokoomus ja Sdp.[16] Valtuusto hyväksyi vuokrasopimuksen, yhteisten alueiden suunnitelmat ja alueen katusuunnitelmat maanantaina 30. toukokuuta 2016 äänin 36−30. Ennen kuin toriparkkia voidaan alkaa rakentaa, parkkiluola tarvitsee rakennusluvan,[3] jota Toriparkki Oy aikoo hakea loppuvuodesta 2016.[17]

Meidän Turku ry teki kaksi valitusta vuokrasopimuksesta sekä keskustan katu- ja liikennesuunnitelmista Turun hallinto-oikeuteen. Yhdistyksen mukaan suunnitelmat ovat maankäyttö- ja rakennuslain vastaisia ja maanalaisten tilojen 70 000 euron vuokra alle markkinahinnan.[17] Hallinto-oikeus hylkäsi vuokrasopimusta koskevan valituksen toukokuussa 2017.[18]

Kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun entisen kaupunginjohtajan Armas Lahoniityn mukaan toriparkista on muodostunut ”elämää suurempi kysymys”, jossa osapuolet ovat valinneet linjansa eikä niistä jousteta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on pitänyt toriparkkiasiaa ”omantunnon kysymyksenä”, jossa perinteisillä puoluelinjoilla ei ole merkitystä.[19] Kuntapolitiikkaa tutkineen Jenni Airaksisen mukaan ”Turussa on usein vaikeuksia saada päätöksiä aikaan”. Hänen mukaansa toriparkkipäätöksen venyminen usealla vuosikymmennelle kertoo siitä, että puolueiden ja valtuutettujen keskusteluyhteys on heikko. Hän sanoo, että asiassa ei ole enää kyse toriparkista, ”vaan asia on politisoitunut ja siinä haetaan valta-asemia”.[20] Asian pitkittyminen onkin leimannut kuvaa Turun poliittisesta päätöksentekokulttuurista.[21]

Kun valtuusto päätti hyväksyä vuokrasopimuksen Turun Toriparkki Oy:n kanssa toukokuussa 2016, Turun Sanomien toimittaja Jari Heino kommentoi toriparkin edenneen näinkin pitkälle ”poliittisen tuurin ja aika sattumanvaraisten päätösten varassa”. Monelle valtuutetulle toriparkin vastustaminen on ollut syy lähteä mukaan politiikkaan.[3]

Yle Turun Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä 2013 57 prosenttia turkulaisista vastusti toriparkin rakentamista ja 20 prosenttia kannatti. Kannattajien määrä oli pysynyt samana edellisistä tutkimuksista, mutta vastustajien määrä oli kasvanut[22] Parkkilaitoksesta on myös toivottu monta kertaa kansanäänestyksen järjestämistä.[23][24][25] Elävä keskusta ilman toriparkkia -liike on kyseenalaistanut hanketta ajavien perustelut, joiden mukaan keskusta kuihtuisi ilman toriparkkia. He ovat ehdottaneet Louhi-parkkiluolan laajentamista ratkaisuna.[26]

Parkkiluola Louhen omistaa P-Turkuparkki Oy, jossa myös Turun kaupunki on osakkaana. P-Turkuparkki Oy:n hallituksen puheenjohtajan Aarne Markkula on kommentoinut, että heidän mielestään Louhen laajentaminen olisi mahdollista, mutta nykykäytöllä ei laajennukseen vielä ole tarvetta. Lisäksi toriparkki-hankkeen 600-800 paikan laajuuteen yhtiöllä ei ole omasta takaa taloudellista valmiutta.  Markkulan mukaan keskustelut laajentamisesta olisi kuitenkin mahdollista käynnistää, mikäli keskustan kiinteistönomistajat niin haluaisivat.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toriparkin myötä kaduilta poistuisi lähes 200 autopaikkaa Turun Sanomat. 16.4.2016. Viitattu 15.4.2016.
  2. Uitto, Teija: Toriparkin rakentaminen alkaa kirkkomaasta Turkulainen. 3.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  3. a b c Heino, Jari: Toriparkkiin aiotaan ajaa 2020. Turun Sanomat, 1.6.2016. TS-yhtymä.
  4. a b Sipola, Simo: S-etuparkki: käsikirjoitus yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 4.3.2016.
  5. Turun valtuusto hyväksyi toriparkin Yle Uutiset. 31.3.2009. Viitattu 4.3.2016.
  6. Turun hallinto-oikeus tyrmäsi toriparkin Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2016.
  7. Turun toriparkki voimistuvassa vastatuulessa Yle Uutiset. 24.10.2011. Viitattu 4.3.2016.
  8. Vähämäki, Hannu & Leppänen, Päivi: Yksi ääni ratkaisi Turun toriparkin Yle Uutiset. 19.6.2012. Viitattu 4.3.2016.
  9. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset toriparkista Turun Sanomat. 5.4.2013. Viitattu 4.3.2016.
  10. KHO:n päätös Turun toriparkista riemastuttaa ja suututtaa Yle Uutiset. 25.6.2014. Viitattu 4.3.2016.
  11. Tammi, Sami: Toriparkkiasia palaa Turun kaupunginvaltuustoon Yle Uutiset. 20.9.2014. Viitattu 11.3.2016.
  12. Turun toriparkki selätti vastustajansa yhden äänen enemmistöllä Yle Uutiset. 17.11.2014. Viitattu 4.3.2016.
  13. Toriparkki Turun päätöksentekoon taas keväällä Turun Sanomat. Viitattu 4.3.2016.
  14. Kangasniemi, Tomi: Vuokrasopimus ja rakennuslupa hiertävät toriparkkia Turkulainen. 18.2.2016. Viitattu 4.3.2016.
  15. Vähämäki, Hannu: Turku muutti kantaansa toriparkin rakennuslupasuunnitelman hankinnassa Yle Uutiset. 16.2.2016. Viitattu 4.3.2016.
  16. Toriparkki valtuustoon sinipunan voimin Turun Sanomat. Viitattu 3.5.2016.
  17. a b Vähämäki, Hannu: Toriparkista tehty kaksi valitusta Yle Uutiset. 19.7.2016. Viitattu 29.7.2016.
  18. toimitus: Hallinto-oikeus hylkäsi Turun toriparkin maanvuokrasopimusta koskevan valituksen Turkulainen. Viitattu 6.5.2017.
  19. Hjelt, Yrjö: Turun päättäjät sormi suussa toriparkin kanssa – jälleen kerran Yle Uutiset. 30.9.2014. Viitattu 11.3.2016.
  20. Hjelt, Yrjö: Tampere muuttuu, koska osataan tehdä päätöksiä – "Turussa jahkaillaan liikaa" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2016.
  21. Teija Uitto: ”Turun päätöksenteko on tehostunut” Turkulainen. Viitattu 1.6.2016.
  22. Yle Turku selvitti: Toriparkilla vain 20 prosentin kannatus Yle Uutiset. 12.4.2013. Viitattu 11.3.2016.
  23. Helminen, Pekka: Taistelu Turun Toriparkista jatkuu Kansan Uutiset. 9.1.2009. Viitattu 4.3.2016.
  24. Hjelt, Yrjö: Turun toriparkista halutaan kansanäänestys Yle Uutiset. 4.6.2012. Viitattu 4.3.2016.
  25. Rajala, Ossi: Kansanäänestys toriparkista ei ihastuta Turun hallitusta Turun Sanomat. 23.2.2015. Viitattu 4.3.2016.
  26. Kangasniemi, Tomi: Toriparkin vastustajat aikovat kiertää ovelta ovelle Turkulainen. 3.5.2012. Viitattu 11.3.2016.
  27. Tomi Kangasniemi: Louhen omistaja: Laajentamiseen valmius Turkulainen. Viitattu 28.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]