Turun kauppatori

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun kauppatori vuonna 2008.
Turun kauppatori marraskuisena iltana.
Kauppatori 1900-luvun alkupuolella. Kuvan oikeassa reunassa Lindblomin talo, alareunassa raitiotie ja -vaunu.

Turun kauppatori (ruots. Salutorget i Åbo) on Turun ydinkeskustassa sijaitseva suosittu tori. Kauppatori rajautuu pohjoisessa Yliopistonkatuun, idässä Kauppiaskatuun, etelässä Eerikinkatuun ja lännessä Aurakatuun. Sen mitat ovat noin 120×120 metriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kauppatori vuonna 1965. Taustalla oikealla nähtävissä vanha Hamburger Börsin hotellirakennus.

Nykyisen kauppatorin etelänpuoleiselle reunalla sijaitsi ennen Uusi tori, josta on merkintöjä 1600-luvun kartoissa. Eteläreuna myötäili entistä Hampunkehrääjänkatua, joka kulki nykyistä Eerikinkatua etelämpänä. Torin laidalla nykyisen Turun ruotsalaisen teatterin kohdalla sijaitsi 1800-luvun alussa valmistunut puinen teatteritalo, jonka oli piirtänyt Per Johan Gylich. Kaikki rakennukset kuitenkin tuhoutuivat Turun palossa 1827.[1]

Isonvihan aikaan 1713–1721 asukkaiden määrä kaupungissa väheni ja torin seudun asutus mahdollisesti taantui. Turku tyhjeni venäläisten pelossa. Osia torista muutettiin pelloksi. Turun rauhan jälkeen 1741 rakentaminen jatkui ja alueelle muutti käsityöläisten lisäksi porvareita ja virkamiehiä. Torin liepeillä oli vain muutama kivirakennus, lähes kaikki talot oli rakennettu puusta.[2]

Turun paloa suuremmin torin ilmeeseen vaikutti uusi asemakaava, jonka toteutti C. L. Engel kenraalikuvernöörin visioiden mukaisesti avoimen empirekaupungin ihanteita noudattaen. Toreilla oli tarkoitus parantaa kaupungin paloturvallisuutta ja lisätä väljyyttä. Engel piirsi torista Helsingin Senaatintoria suuremman, 120x120-metrisen, ja suunnitteli sen reunalle useita monumentaalisia, empiretyylisiä rakennuksia kuten raatihuoneen ja hovioikeuden talon. Muidenkin talojen tuli olla kivitaloja. Kaupungin porvarit vastustivat suunnitelmaa ja olisivat halunneet torin sijoitettavan jokirantaan.[3] Keväällä 1837 tori oli saanut mukulakivetyksen. Raatihuoneen paikalle alettiin rakentaa Nikolai I:n käskystä 1838 ortodoksikirkkoa venäläiselle varuskunnalle, ja tällöin tori nimettiin Aleksanterintoriksi.[4]

Ortodoksikirkon lisäksi torille ei rakennettu muita empiremonumentteja. 1831 Torin alakulmaan valmistui Charles Bassin suunnittelema matala empiretalo, ja ruotsalaisen teatteri sai uuden julkisivun Engelin piirtämänä 1839.[4]

Kauppatori nimenä vakiinnutettiin 1924. Jo 1920- ja 30-luvulla Turussa oli paljon autoja, minkä vaikutuksesta pyöräilijät, jalankulkijat ja autoilijat eivät mahtuneet enää turvallisesti samoille kaduille. Teiden leventämiset aiheuttivat purkutuomioita tiellä oleville taloille. Sota-aikana rakentaminen pysähtyi lähes täysin, mutta sen jälkeen Turussa innostuttiin uudesta rakennustaiteesta ja vanhat puutalot haluttiin poistaa katukuvasta. Yleinen mielipide pysyi purkamisen puolella vielä 1970-luvulle asti.[5]

Torin laidalla sijaitsi Phoenix-hotelli, joka toimi 1920-luvulta lähtien Turun yliopiston päärakennuksena. 1950-luvulla kaupunki pohti pitkään rakennuksen ostamista, mutta päätöstä ei saatu aikaan. Talo purettiin vuonna 1959. Useiden muiden torin reunassa olevien rakennusten tavoin myös Lindblomin talo kohtasi purkutuomion. Vuonna 1891 valmistunut talo oli Kauppatorin laidan komistus, joka hallitsi katukuvaa pitkään. Rakennus joutui purku-uhan alle, kun Wiklundin tavaratalolle ei enää riittänyt matala kaupparakennus Torin kulmassa. Lindblomin talo oli vajoamassa saviseen maahan ja muutenkin kunto oli huono. Talo purettiin 1956. Pahin purkuaalto päättyi 1980-luvulla, mutta Vanha Hamburger Börs purettiin vielä katukuvasta mielenosoitusten saattelemana.[5]

Torin tämän hetkisistä rakennuksista Kauppiaskadun puolen kioskit ovat peräisin 1930-luvulta, jolloin myös torin pinnan mukulakivi vaihdettiin nupukiveksi. Eteläpuolen kioskirivi on 1950-luvulta ja pohjoiskulman kioskirakennus eli nykyinen Hesburger 1990-luvulta.[6]  

Kaupungin keskipiste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppatori on suosittu matkailunähtävyys, tapaamis-, kauppa- sekä kahvittelupaikka ja sitä pidetään kaupungin keskipisteenä. Torilla järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kuten mielenosoituksia ja konsertteja. Turun joukkoliikenteen bussipysäkit ovat kauppatorin laidoilla.

Kaupankäynti kauppatorilla hiljenee luonnollisesti hieman talviaikana, mutta erityisesti kesäisin torikauppiaat tarjoavat runsain määrin erilaisia tavaroita, tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä, vaatteita, kukkia ja kirpputorituotteita. Kauppatori on avoinna arkisin kello 7–18 ja lauantaisin kello 7–15[7].

Tulevaisuudennäkymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kauppatoria vuonna 2010.
Katso myös: Turun toriparkki

Torin länsipuolella on maanalainen pysäköintiluola Louhi. Keskustan elävöittämiseksi Kauppatorin alle on päätetty rakentaa uusi pysäköintilaitos, jossa olisi tilaa 600-800 autolle. Samalla myös torin pintamateriaali muutettaisiin esteettömämmäksi ja torin kioskirakennukset uusittaisiin. Suunnitelman toteutuessa torin ympäristössä autoliikenne vähenisi ja pyöräteitä tulisi lisää.[8]

Toripysäköintihanke on herättänyt monissa vastustusta, mutta kaupungin päättäjien niukka 34-33 äänestys mahdollistaa toriparkin rakentamisen.[9] Hanketta vastustetaan mm. siksi, että tori tulisi olemaan pitkään poissa käytöstä kaivutöiden takia. Monet ovat myös sitä mieltä, että pysäköintiluola Louhi ja muut ydinkeskustassa sijaitsevat parkkihallit riittävät turkulaisille autoilijoille.[10]

Rakennuksia kauppatorin ympäristössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotelli Phoenix ortodoksisen kirkon vieressä, 1880
Sokos Wiklundin tieltä purettu Lindblomin talo ja raitiotiekiskoja Eerikinkadulla, 1955

Purettuja rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Latvakangas, Eva: Turku. Muuttuva kaupunki, s. 85. Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6.
  2. Kauppatorin paikalla on ollut asuinalue Turkulainen. 10.5.2016. Viitattu 4.7.2018.
  3. Latvakangas, s. 86
  4. a b Latvakangas, s. 89
  5. a b Turun puretut talot 1: Turun tauti alkoi autoilun vaatimuksista Turkulainen. 9.10.2013. Viitattu 4.7.2018.
  6. Turku Kauppatori asemakaavan selostus 20.4.2012. Turun kaupunki. Viitattu 4.7.2018.
  7. Kauppatori Turun kaupunki. Viitattu 4.7.2018.
  8. Visio (video) Turun kaupunki. Viitattu 4.7.2018.
  9. Turun toriparkki selätti vastustajansa yhden äänen enemmistöllä 17.11.2014. Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2018.
  10. Kyllä vai ei toriparkille - tässä perustelut Turkulainen. 19.9.2014. Viitattu 4.7.2018.
  11. Phoenix ja Lindblom eivät unohdu turkulainen.fi. Viitattu 27.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]