Turun ortodoksinen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun ortodoksinen kirkko
Turun ortodoksinen kirkko kauppatorilta nähtynä.
Turun ortodoksinen kirkko kauppatorilta nähtynä.
Sijainti Turku
Kirkkokunta Suomen ortodoksinen kirkko
Hiippakunta Helsingin hiippakunta
Seurakunta Turun ortodoksinen seurakunta
Rakentamisvuosi 1839–1845
Suunnittelija C. L. Engel
Tyylisuunta uusklassismi, empire
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Turun ortodoksinen kirkko, virallisesti Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko, on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Vuonna 1846 käyttöön vihitty kirkko on yksi Suomen vanhimpia ortodoksisia kirkkorakennuksia.[1][2]

Kirkko rakennettiin Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan, mutta Engel ei kuitenkaan ehtinyt itse nähdä kirkon valmistumista. Kirkko on pyhitetty Pyhälle marttyyrikeisarinna Aleksandralle. Ikonostaasin ikonit on maalannut Berndt Abraham Godenhjelm, kun taas muut kirkon ikonit taas ovat peräisin Valamon luostarista.[3][2]

Keisari Nikolai I antoi 5. tammikuuta 1838 määräyksen ortodoksisen kirkon rakentamisesta Turkuun. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen Carl Ludvig Engel oli piirtänyt kaupungille täysin uuden asemakaavan, johon kuului myös nykyisen kauppatorin paikalle suunniteltu monumentaalinen Raatihuoneentori. Engelin visioima empireaukio jäi kuitenkin suurelta osin toteutumatta, ja raatihuonettakaan ei torille rakennettu. Raatihuoneen sijaan torin laidalle nousi Nikolai I:n käskystä ortodoksinen kirkko, ja samalla tori nimettiin Aleksanterintoriksi.[3]

Ortodoksisen kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1839 ja saatiin päätökseen vuonna 1845. Rakentaminen rahoitettiin kokonaan Venäjän valtion kassasta ja hintaa sille tuli 67 886 ruplaa. Kirkko vihittiin käyttöön 2. syyskuuta 1846. Kirkko pyhitettiin Pyhälle marttyyrikeisarinna Aleksandralle, joka oli keisari Diocletianuksen puoliso. Aleksandra valikoitui kirkon suojelijaksi todennäköisesti siksi, että hän oli myös Nikoi I:n puolison Aleksandra Feodorovnan taivaallinen esirukoilija.[3][2]

  1. Pyhäköt Turun ortodoksinen seurakunta. Viitattu 29.6.2024.
  2. a b c Turun ortodoksinen kirkko täyttää 175 vuotta. Aamuset, 27.8.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2024.
  3. a b c Kalpa, Harri & Koivikko, Pentti: Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään III. Turku: Turun Sanomat, 1976. ISBN 951-99091-2-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.