Beetlehem-kirkko
| Beetlehem-kirkko | |
|---|---|
 Beetlehem-kirkko vuonna 1957. |
|
| Osoite | Eerikinkatu 27 - Käsityöläiskatu 2 |
| Rakennustyyppi | Kirkko |
| Valmistumisvuosi | 1911 |
| Purkuvuosi | 1971 |
| Suunnittelija | August Krook, Walter Hülphers |
| Rakennuttaja | Turun ruotsalainen metodistiseurakunta |
| Urakoitsija | Anton Salviander |
| Tyylisuunta | Ulkopuolelta vapaakirkkotyyli, sisäpuolelta jugend |
| Runkorakenne | Pystyhirsi |
| Julkisivumateriaali | Rappaus |
 |
|
Beetlehem-kirkko oli ruotsalaisen metodistiseurakunnan kirkkorakennus Turussa Eerikinkadun ja Käsityöläiskadun kulmauksessa. Se purettiin vuonna 1971.
Turun ruotsalainen metodistiseurakunta sai tontin itselleen vuonna 1911 senaatin päätöksellä. Kyseinen seurakunta oli perustettu jo 1887 ja oli siitä asti toiminut seurakuntalaisten kodeissa, Richterin talossa Multavierulla sekä parissa huoneistossa Kristiinankadun varrella. Jatkuvasti he olivat keränneet varoja voidakseen rakennuttaa oman kirkkorakennuksen.[1]
Seurakunnan pappina toimi tuolloin Walter Hülphers, joka oli nuoruudessaan saanut arkkitehtikoulutuksen.Seurakunnassa elänyt perimätieto kertookin kirkon olevan nimenomaan hänen käsialaansa, ja virallisen kirkon piirtäjän August Krookin väitetään vain viimeistelleen ja puhtaaksipiirtäneen suunnitelman.[2]
Kirkon peruskiven muuraus tapahtui elokuussa 1911, ja kahdeksan kuukauden kuluttua voitiin jo pitää kirkon vihkiäisjumalanpalvelus. Kirkko oli rakennettu pystyhirsistä ja rapattu ulkoa, ja sen urakoi rakennusmestari Anton Salviander.[3] Ulkopuolelta kirkko edusti ruotsalaista vapaakirkkotyyliä, sisältä jugendia.[4] Ikkunoiden lasimosaiikin teki taiteilija Willy Baer, joka teki myös ensimmäisen alttarikuvan, joka korvattiin vuonna 1913 taiteilija Alexandra Frosterus-Såltinin maalaamalla alttaritaululla.[5] Kirkon pääoven yläpuolella oli hiekkakivestä veistetty karitsa, minkä vuoksi osa turkulaisista kutsui kirkkoa 'lammaskirkoksi'.[4]
1970-luvulle tultaessa kirkko oli saneerauksen tarpeessa, samoin tontilla sijainneet puurakennukset. Seurakunnalla ei kuitenkaan ollut varoja välttämättömiin peruskorjauksiin. Se olisi halunnut säilyttää kirkon, mutta rakentaa muun tontin uudelleen. Tämä ei kuitenkaan saanut tukea viranomaisilta, joten tontti päädyttiin myymään rakennusliike Kivikartio Oy:lle. Vastineeksi yhtiö luovutti seurakunnalle vanhainkotitilat Hämeenkatu 4:ään valmistuneesta uudisrakennuksesta ja rakennutti uuden kirkkorakennuksen samalle Hämeenkadun tontille Arkkitehtitoimisto Lukander & Vahteran suunnittelemana. Tähän uuteen Beetlehem-kirkkoon vietiin alttaritaulu ja osa lasimosaiikista, josta loput varastoitiin. Saarnastuoli, alttarikokonaisuus ja kirkonpenkit puolestaan siirrettiin Kristiinankaupungin metodistikirkkoon. Uusi kirkko vihittiin käyttöön maaliskuussa 1971, ja samoihin aikoihin vanha kirkko purettiin ja sen tontti tasoitettiin pysäköintialueeksi.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harri Kalpa: Muuttuva kaupunki − Turku eilen ja tänään IV. Turun Sanomat, 1989.
- Rauno Lahtinen: Turun puretut talot 4. Sammakko, 2013.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]