Turun kauppatori

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Kauppatori (Turku))
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun kauppatori vuonna 2008.
Turun kauppatori marraskuisena iltana.
Kauppatori 1900-luvun alkupuolella. Kuvan oikeassa reunassa Lindblomin talo, alareunassa raitiotie ja -vaunu.

Turun kauppatori (ruots. Salutorget i Åbo) on Turun ydinkeskustassa sijaitseva suosittu tori. Kauppatori rajautuu pohjoisessa Yliopistonkatuun, idässä Kauppiaskatuun, etelässä Eerikinkatuun ja lännessä Aurakatuun. Sen mitat ovat noin 120×120 metriä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kauppatori vuonna 1965. Taustalla oikealla nähtävissä vanha Hamburger Börsin hotellirakennus.

Nykyisen kauppatorin etelänpuoleiselle reunalla sijaitsi ennen Uusitori, josta on merkintöjä 1600-luvun kartoissa. Eteläreuna myötäili entistä Hampunkehrääjänkatua, joka kulki nykyistä Eerikinkatua etelämpänä. Torin laidalla nykyisen Ruotsalaisen teatterin kohdalla sijaitsi 1800-luvun alussa valmistunut puinen teatteritalo, jonka oli piirtänyt Per Johan Gylich. Kaikki rakennukset kuitenkin tuhoutuivat Turun palossa.[1]

Turun paloa suuremmin torin ilmeeseen vaikutti uusi asemakaava, jonka toteutti C. L. Engel kenraalikuvernöörin visioiden mukaisesti avoimen empirekaupungin ihanteita noudattaen. Toreilla oli tarkoitus parantaa kaupungin paloturvallisuutta ja lisätä väljyyttä. Engel piirsi torista Helsingin Senaatintoria suuremman, 120x120-metrisen, ja suunnitteli sen reunalle useita monumentaalisia, empiretyylisiä rakennuksia kuten raatihuoneen ja hovioikeuden talon. Muidenkin talojen tuli olla kivitaloja. Kaupungin porvarit vastustivat suunnitelmaa ja olisivat halunneet torin sijoitettavan jokirantaan.[2] Keväällä 1837 tori oli saanut mukulakivetyksen. Raatihuoneen paikalle alettiin rakentaa 1838 ortodoksikirkkoa venäläiselle varuskunnalle, ja tällöin tori nimettiin Aleksanterintoriksi.[3]

Ortodoksikirkon lisäksi torille ei rakennettu muita empiremonumentteja. 1831 Torin alakulmaan valmistui Charles Bassin suunnittelema matala empiretalo, ja ruotsalaisen teatteri sai uuden julkisivun Engelin piirtämänä 1839.[3]

Nykyisen nimensä tori sai vuonna 1924. Kauppatoria uudistettiin viimeksi vuonna 1936, eikä siihen ole sen jälkeen tehty olennaisia muutoksia. Tori sai tuolloin nupukivipintansa, ja keskellä ollut valaisinrykelmä purettiin. [4][5][6][7]

Kauppiaskadun varrella olevat kioskit ja käymälät ovat peräisin 1930-luvun uudistuksesta. Tulloin torin keskeltä hävitettiin myös monihaarainen valopylväs.[3] Yksittäisiä rakennuksia on kuitenkin rakennettu tämän jälkeenkin: eteläpuolen kioskirivistö rakennettiin 1950-luvun alussa, ja pohjoiskulman grillikioskirakennus rakennettiin 1990-luvulla. [5][6]

Kaupungin keskipiste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään kauppatori on suosittu matkailunähtävyys, tapaamis-, kauppa- sekä kahvittelupaikka ja sitä pidetään kaupungin keskipisteenä. Torilla järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kuten mielenosoituksia ja konsertteja. Turun joukkoliikenteen bussipysäkit ovat kauppatorin laidoilla.

Kaupankäynti kauppatorilla hiljenee luonnollisesti hieman talviaikana, mutta erityisesti kesäisin torikauppiaat tarjoavat runsain määrin erilaisia tavaroita, tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä, vaatteita, kukkia ja kirpputorituotteita. Kauppatori on avoinna arkisin kello 7–18 ja lauantaisin kello 7–15.

Kauppatorin keskimääräisen kesäviikkokaupan arvo on noin 700 000 euroa.[8]

Tulevaisuudennäkymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kauppatoria vuonna 2010.
Katso myös: Turun toriparkki

Turun kaupunginvaltuuston jäsenet ja lisäksi useat muut tahot ovat ehdottaneet toripysäköinnin rakentamista torin alle. Nykyinen kauppatorin pysäköintialue, jota kaupunkilaisten keskuudessa kutsutaan varikoksi, sijaitsee torin luoteislaidassa. Lisäksi torin länsipuolella on maanalainen pysäköintiluola Louhi. Toripysäköinnissä tulisi olemaan tilaa 700–800 autolle. Toripysäköintihanke on herättänyt monissa vastustusta, mutta kaupungin päättäjät vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta äänestivät hankkeen puolesta. Hanketta vastustetaan mm. kauppatorin huonon maaperän vuoksi ja siksi, että tori tulisi olemaan pitkään poissa käytöstä kaivutöiden takia. Monet ovat myös sitä mieltä, että pysäköintiluola Louhi ja muut ydinkeskustassa sijaitsevat parkkihallit riittävät turkulaisille autoilijoille.

Myös torin ja lähinnä sen läheisyydessä olevien rakennusten ulkonäkö on aiheuttanut keskustelua. On esitetty suunnitelmia, joiden mukaan kävelykatua jatkettaisiin myös torin ympäristöön, rakennusten julkisivut kunnostettaisiin ja joukkoliikenne siirrettäisiin Puutorille, toiselle ydinkeskustan aukiolle.

Rakennuksia kauppatorin ympäristössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotelli Phoenix ortodoksisen kirkon vieressä, 1880
Sokos Wiklundin tieltä purettu Lindblomin talo ja raitiotiekiskoja Eerikinkadulla, 1955

Purettuja rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Latvakangas, Eva: Turku. Muuttuva kaupunki, s. 85. Turun Sanomat, 2011. ISBN 978-951-9129-84-6.
  2. Latvakangas, s. 86
  3. a b c Latvakangas, s. 89
  4. Torilla käy kauppa säällä kuin säällä 7.8.2012. Turun kaupunki. Viitattu 11.11.2012.
  5. a b Lahtinen, Rauno: Turun puretut talot, s. 20, 113. K&H, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2009.
  6. a b Kauppatori. Asemakaavan selostus 21.2.2012. Turun kaupunki. Viitattu 11.11.2012.
  7. Mainela, Liisa: Kauppatorilla on nyt nupukiveys. Turun Sanomat, 22.10.2004. Artikkelin verkkoversio.
  8. Spotlight: Turun tori – ahneiden luola. Yle FST5, 12.9.2007. Katsottu 12.9.2007
  9. Phoenix ja Lindblom eivät unohdu Viitattu 27.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]