Turun Suomalainen Säästöpankki
Turun Suomalainen Säästöpankki (TSSP) oli Turussa ja lähikunnissa vuosina 1904–1992 toiminut säästöpankki. Vuonna 1975 se oli ottolainauksella mitattuna Suomen kolmanneksi suurin säästöpankki.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pankin synty liittyy ruotsinkielisten hallitsemilla alueilla 1800-luvun lopulla syntyneeseen suomalaiskansalliseen liikkeeseen. Turussa sen keskeinen toimija oli Turun Kansalliseura, joka perusti kaupunkiin muun muassa Turun Kansallisen Kirjakaupan 1899 ja Turun suomalaisen yhteiskoulun. Seuraavaksi se ryhtyi puuhaamaan suomenkielistä säästöpankkia Turun Säästöpankin rinnalle. Vähän aiemmin oli jo perustettu Ouluun säästöpankki Sampo 1891, Helsingin Suomalainen Säästöpankki 1901 ja Viipurin Suomalainen Säästöpankki 1902. Vuonna 1904 aloittanut Turun Suomalainen Säästöpankki oli siis neljäs ”suomalainen säästöpankki”.[1]
Hovioikeudenneuvos Valde von Hellensin sanotaan tuoneen pankkiajatuksen Kansallisseuraan, jossa sitä lähti kehittämään viisimiehinen toimikunta puheenjohtajanaan hovioikeudenneuvos J. V. Falck. Listakeräyksellä saatiin kokoon 15 900 markan peruspääoma, joka täytti säästöpankkiasetuksen määräykset.[1]
Avajaispäivänä 82 asiakasta kävi tekemässä talletuksensa pankkiin, ja vähän myöhemmin pankista annettiin ensimmäinen laina. Aluksi vain pari tuntia päivässä auki ollutta pankkia hoitivat sivutoimenaan hovioikeuden kanneviskaali August Sunell ja kirjanpitäjä Urho Costiander. Vuonna 1910 pankille nimitettiin vakituinen kamreeri.[1]
Itä-Hämeenkadulta alkanut toiminta siirtyi 1905 keskemmälle, Kauppiaskatu neljään. Vuonna 1908 pankki osti pakkohuutokaupassa kiinteistön Kauppiaskadun ja Venäjänkirkkokadun (nykyisen Yliopistonkadun) kulmasta, johon nousi ensimmäinen oma pankkirakennus vuonna 1910.[1] Nykyinen tontin rakennus on alun perin Albert Richardtsonin piirtämä kivitalo vuodelta 1926, jota ovat sittemmin korottaneet ja modernisoineet kauas alkuperäisasusta Erik Bryggman ja Aarne Ehojoki.[2]
Turun Suomalaisen Säästöpankin ottolainaus kasvoi voimakkaasti kolmena ensimmäisenä toimintavuotena, minkä jälkeen kasvu hidastui. Lainoja pankki myönsi pääasiassa turkulaisia kiinteistövakuuksia vastaan. Pankki liittyi vuonna 1906 perustettuihin Suomen Säästöpankkien valtuuskuntaan ja Suomen Säästöpankkiyhdistykseen sekä vuonna 1908 perustetun Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin osakkaaksi.[1]
Vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota ei aluksi vaikuttanut pankin toimintaan, vaikka kaupunki oli punaisten hallinnassa. Pian kuitenkin lama johti korkojen nostoon ja vaikeutti pankin toimintaa, kunnes tilanne parani 1920-luvun puolivälissä. Uuden torinkulman toimitalon myötä pankin henkilökunnan määrä kasvoi 1920-luvulla neljästä kahdeksaan, ja pankki nousi Suomen kymmenen suurimman säästöpankin joukkoon. Se oli pienempi kuin tuolloin jo satavuotias Turun Säästöpankki, mutta suurempi kuin vuonna 1914 perustettu Turun Työväen Säästöpankki.[1]
Uusi säästöpankkilaki vuonna 1919 toi säästöpankit pitkälti samaan asemaan kuin liikepankit. 1920- ja 1930-lukujen vaihteen pula-ajasta ja kultakannasta luopumisen aiheuttamasta talletuspaosta 1931 Turun Suomalainen Säästöpankki selviytyi varsin hyvin. Se meni mukaan ottolainauksen maksimikoron määrittävään korkosopimukseen, jonka rahalaitokset tekivät julkisen vallan painostamana 1931. Vuosikymmenen loppu oli taloudellisesti hyvää aikaa. Talletusten määrällä mitattuna Turun Suomalainen Säästöpankki oli vuoteen 1940 mennessä kasvanut Suomen kuudenneksi suurimmaksi säästöpankiksi, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli ollut kahdeksas.[1]
1950-luvun puolivälissä Turun Suomalainen Säästöpankki oli jo maan neljänneksi suurin, ja ohitti Turun Säästöpankin. Vuonna 1975 se oli ottolainauksella mitattuna jo Suomen kolmanneksi suurin säästöpankki ja 1978 kaikista Suomen pankeista yhdestoista.[1]
Sivukonttoriverkon laajentaminen alkoi 1950-luvun puolivälissä. Niitä syntyi 1960-luvun puoliväliin mennessä Turun kaupunginosien lisäksi Karunaan, Sauvoon, Raisioon, Paraisille ja Piikkiöön, osin ympäristön säästöpankkien fuusioiduttua Turun Suomalaisen kanssa. 1990-luvulle tultaessa miltei kaikki lähikuntien säästöpankit olivat liittyneet siihen.[1] Vain Liedon Säästöpankki jäi jäljelle, ja se hoitaakin nykyisin säästöpankkitoimintaa Turun seudulla.
Vuonna 1992 Turun Suomalaisesta Säästöpankista tuli Suomen Säästöpankin (SSP) Turun suomalainen säästöpankkialue. Vuonna 1993 kilpailijapankit ostivat SSP Oy:n, ja konttoriverkosto jaettiin Kansallis-Osake-Pankin, osuuspankkien ja Suomen Yhdyspankin kesken.[1]
Kansallis-Osake-Pankille siirtyneet konttorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Osuuspankeille siirtyneet konttorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
Suomen Yhdyspankille siirtyneet konttorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Luoma-Aho, Jarmo: Turun Suomalainen Säästöpankki 1904–1992, Elinkeinoelämän keskusarkisto 1995. Viitattu 17.8.2014.
- ↑ Turun Suomalainen Säästopankki (Arkistoitu – Internet Archive), Nostalgiapläjäys: Turun kauppatorin puretut talot, Julius Murtojärvi 2011. Viitattu 17.8.2014.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mikko Ossa: Turun Suomalainen Säästöpankki 75 vuotta: 1904–1979. Turun Suomalainen Säästöpankki 1979.
- Einar W. Juva: Turun Suomalaisen Säästöpankin kuudes vuosikymmen. Turun Suomalainen Säästöpankki 1964.
- Einar W. Juva: Turun Suomalainen Säästöpankki 1904-1954. Turun Suomalainen Säästöpankki 1954.