Turku–Toijala-rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turku–Toijala
Perustiedot
Reitti TurkuToijala
Avattu 22. kesäkuuta 1876
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Pituus 131 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys kyllä
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 140 km/h
 • tavaraliikenteessä 120 km/h
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Turku–Toijala[1]
Ohjauskeskus Tampere
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta JKV

Turku–Toijala-rata on Suomen rataverkkoon kuuluva rautatie, joka kulkee Turusta Akaan Toijalaan. Radan pituus on 131 kilometriä, ja se valmistui vuonna 1876. Sähköistys radalle saatiin muiden uudistusten yhteydessä vuonna 2000. Perusparannuksen myötä rataosuuden puiset ratapölkyt korvattiin betonisilla.

Radalla on runsaasti henkilö- ja tavarajunaliikennettä. Turun ja Toijalan välillä kaukojunat pysähtyvät Loimaan ja Humppilan asemilla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataa anottiin ensimmäisen kerran vuoden 1863 valtiopäivillä samaan aikaan, kun ehdotettiin Helsinki–Hämeenlinna-radan (1862) jatkamista pohjoiseen Tampereelle. Anomuksessa todettiin, että Turkua eli ”Suomen vanhinta sivistyskaupunkia” uhkasi riutuminen, joka vaikuttaisi koko maan talouteen. Periaatepäätös rakentamisesta tehtiin lopulta vuonna 1872, ja vuonna 1874 keisari Aleksanteri II antoi käskyn rakentaa sekä Turun rata että Hämeenlinnan radan jatke Tampereelle. Molemmat radat avattiin säännölliselle liikenteelle 22. kesäkuuta 1876. Turun ja Tampereen välinen matka-aika oli tuolloin 8 tuntia 15 minuuttia.[2]

Yhteys Forssaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten rautatien valmistuttua vuonna 1898 rataosuudella sijaitsevalta Humppilan rautatieasemalta oli aikanaan kapearaiteinen rautatieyhteys Forssaan. Rautatie välitti henkilöliikennettä vuoteen 1954 ja tavaraliikennettä vuoteen 1974 asti, jonka jälkeen Humppilan asemalta lähtevä radan osuus purettiin. Rata rakennettiin myöhemmin uudelleen Jokioisten Museorautatien toimintaa varten ja hieman alkuperäistä liikennepaikkaa idemmäksi jäänyt Humppilan kapearaiteinen pääteasema sai viralliseksi nimekseen Humppila-Museorautatie.

Parannustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun ja Loimaan välinen osuus perusparannettiin vuosina 2006–2008, koska se oli osittain huonossa kunnossa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen rataosalta poistettiin turvallisuussyistä useita tasoristeyksiä. Hieman ennen risteysten sulkemista niistä vaarallisimpiin asennettiin liikennemerkkejä, joissa radan ylittäminen kiellettiin linja-autolla tai perävaunun kanssa. Tasoristeysten karsiminen katkaisi monia vanhoja paikallisteitä, ja radan tuntumaan täytyikin rakentaa runsaasti uusia teitä.

Tavarajunien aiheuttamasta liikennetärinästä on muun muassa Loimaan seudulla tehty useita valituksia. Tärinän vaimentamiseksi rataosan junapituuksia ja -painoja on laskettu jopa puoleen entisestä, tämä taas johtaa siihen, että rataosalla on ajettava useampia lyhyitä tavarajunia muutamien pitkien tavarajunien sijasta. Ratahallintokeskus on tutkinut keinoja tärinähaittojen vaimentamiseksi.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 (pdf) (4.2. Kauko-ohjatut radat) 1.1.2010. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 1.2.2010.
  2. Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 41, 45. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.