Turun päärautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turku
Åbo
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Tku
Rataosa  Helsinki–Turku
Turku–Toijala
Turku–Hangonsaari
Sijainti  60°27′14″N, 022°15′10″E
Osoite  Ratapihankatu 37, 20100 Turku
Avattu  1876
Liikenne
Käyttäjiä   1 507 000 (v. 2008) [1]
Kaukoliikenne  Helsingin, Tampereen ja Turun sataman suuntiin
Tavaraliikenne  runsas tavaraliikenne
Vaihtoyhteydet  Turun paikallisliikenteen linja-autolinjat 8, 20, 32, 42, 100, 101, 201, 203, 220, P3
Muut tiedot  risteysasema,
junakohtauspaikka,
tavararatapiha
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus  315 m; 466 m [2]
Pinnoite  Asfaltti
Infonäytöt  9 kpl [2]
Asemarakennus
Suunnittelija  Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio
Materiaali  teräsbetoni
Valmistunut  1940
Ratapiha
Raiteisto  6 laituriraidetta (raiteet 2 - 7)

Turun päärautatieasema (lyh. Tku, ruots. Åbo centralstation, ratakm 199+674) on kaukojunien rautatieasema Turussa, Turun keskustan laitamalla, luoteisella ilmansuunnalla Pohjolan kaupunginosassa. Henkilö- ja tavaraliikenteen lisäksi asemalla on autojunien lastauspaikka.

Aseman nimi muutettiin 7. kesäkuuta 2010 muotoon Turun päärautatieasema.[3] Aiempi nimi oli Turun rautatieasema.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun päärautatieasemalta lähtevät matkustajajunat itään rantarataa pitkin Helsinkiin sekä pohjoiseen Toijalan ja Tampereen kautta Jyväskylään ja Pieksämäelle sekä Ouluun. Tampereen ja Helsingin suunnista tulevat junat vievät myös matkustajia laivojen lähtöaikoina Turun satamaan. Ensimmäinen juna Helsinkiin kulkee aamuisin kello 05.37 ja viimeinen kello 21.00 pääsääntöisesti tasatunnein; aamun ensimmäiset junat (05.37, 06.25, 07.04) tosin eivät noudata tätä kaavaa. Kaikki junat ovat InterCity²- tai InterCity-kalustolla; Pendolino-liikenne lopetettiin aikataulujen vaihtuessa joulukuussa 2012. Tampereen suuntaan ensimmäinen juna lähtee kello 07.05 ja viimeinen 21.05 1–2 tunnin välein, pääsääntöisesti xx.05. Tällä yhteydellä käytetään niin InterCity- kuin pikajunia.

Turun päärautatieasemalta alkaa myös rata Uuteenkaupunkiin, mutta henkilöliikennettä tällä radalla ei ole ollut vuoden 1992 jälkeen, joskin sen palauttamista suunniteltiin ja siitä tehtiin selvityksiä vuosina 2005–2007.[4] Helmikuussa 2008 julkaistun raportin mukaan liikenne ei kuitenkaan toteudu vielä lähitulevaisuudessa, koska sitä on hankala saada kannattamaan. Välin Turku–Salo kehittämistä pidetään tärkeämpänä. [5]

Junien lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[6] Raiteet 1–3 eivät ole tällä hetkellä lainkaan käytössä.

  • Raiteelta 4 liikennöi kaksi Tampereelle kulkevaa pikajunaa sekä yksi Helsingin junista.
  • Raiteelta 5 liikennöidään Helsinkiin, myös Turun satamaan kulkevista junista kaksi käyttää tätä raidetta.
  • Raiteelta 6 liikennöidään Helsinkiin, myös yksi Tampereen suunnan junista käyttää tätä raidetta.
  • Raiteelta 7 liikennöidään Tampereen suuntaan, myös neljä Turun sataman junaa käyttää tätä raidetta.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun päärautatieaseman kohdalla aiemmin sijainnut Turun vanha rautatieasema vihittiin käyttöön 1876. Sieltä liikennöitiin junia aluksi Toijalaan ja Turun satamaan ja myöhemmin Karjaalle ja Helsinkiin. Kaksikerroksisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Pehr Erik Degenaer. Aseman alakerrassa oli kolmen eri luokan odotusssalit, naisten huone, lipunmyynti- ja matkatavarahalli, asemakonttori, asemapäällikön konttori, lennätinkonttori, postikonttori, matkatavaroiden säilytyshuone ja huone matkustavia viranhaltijoita varten. Yläkertaan rakennettiin asuntoja. [7]

Nykyinen asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen asemarakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio, ja se valmistui vuonna 1940. Rakennuksen toteutti rautatiehallituksen sijaan poikkeuksellisesti rakennushallitus. [8][7]

Aseman alakerrassa taas oli lipunmyyntitilat, odotushalli, matkatavaratilat, kahvila ja postikonttori. Posti siirtyi pois asemalta vuonna 1987. Yläkerta vuorostaan oli alkujaan asemaravintolan käytössä. Yhdellä puolella kerrosta oli ykkösluokan ravintola, kun taas toisella puolella oli rahvaan osasto. Ravintola toimi näissä tiloissa vuoteen 2004. [7]

Rakennuksen alkuperäinen ulkoverhoilu oli keltaista klinkkeriä. Verhoilu vaihdettiin vuosina 1978–1979, jolloin rautatieasema sai keltatiilisen pinnan. [9]

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun päärautatieasemaa kunnostettiin 2005–2006. Suurin uudistus koski lipputoimistoa, joka siirrettiin talon siipiosaan. [7]

Museovirasto on määritellyt Turun päärautatieaseman ympäristöineen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[10] Rautatieaseman tuntumassa sijaitsevaan entiseen VR:n konepajarakennukseen avattiin vuoden 2011 tammikuussa kulttuurikeskus Logomo.

Turun päärautatieasemalta on matkaa linja-autoasemalle noin 700 metriä. Asemien yhdistämistä matkakeskukseksi on suunniteltu, ja asiasta julkaistiin tutkimusraportti vuonna 2006. Toistaiseksi yhdistämishanke on kuitenkin jäänyt suunnittelutasolle. [7]

Turun liikennepaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. kesäkuuta 2005 alkaen on ollut olemassa Turun liikennepaikka (lyh. Tur), johon kuuluvat seuraavat liikennepaikan osat:

  • Kupittaa (Kut: henkilöliikenneasema)
  • Turku asema (Tku: henkilöliikenneasema)
  • Turku tavara (Tkut: tavaraliikenneasema)
  • Turku satama (Tus: henkilöliikenneasema)
  • Turku Viheriäinen (Vie: tavaraliikenneasema)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 23. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.6.2012).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 31 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.6.2012).
  3. Helsingin ja Turun rautatieasemien nimet muuttuvat 3.6.2010. Liikennevirasto. Viitattu 3.6.2010.
  4. Junayhteys Turusta Uuteenkaupunkiin nytkähtää eteenpäin (Turun Sanomat 8. helmikuuta 2007)
  5. Paikallisjunahanke matelee eteenpäin Varsinais-Suomessa (Turun Sanomat 26. tammikuuta 2007)
  6. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Turku.pdf
  7. a b c d e Latvakangas, Eva & Holmén, Jonny: Turku : muuttuva kaupunki. Osa 2, s. 49, 50. [Turku]: Turun Sanomat, 2012. ISBN 978-951-9129-88-4.
  8. Turun ratapiha-alueen osayleiskaavaluonnoksen (25/2005) selostus
  9. Jussi Iltanen (toim.): Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat., s. 45. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  10. Turun rautatieympäristöt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]