Mynämäen rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mynämäki
Virmo
Mynämäen asema.jpg
Perustiedot
Lyhenne Myn[1]
Rataosa Turku–Hangonsaari
Sijainti 60°39.04′N, 021°57.85′E
Osoite Ratatie 33, Mynämäki
Kunta Mynämäki
Etäisyydet Turku 30 km
Uusikaupunki 35 km
Avattu 1.9.1923[1]
Lakkautettu ei
 • henkilöliikenne  1.1.1993[1]
 • tavaraliikenne  1.6.2002[1]
Asemarakennus
Tyyppi Puurakenteinen, kaksikerroksinen V luokan asemarakennus
Suunnittelija Jarl Ungern[1]
Materiaali puu
Rakennettu 1923[1]
Ratapiha
Raiteisto pääraide ja sivuraide

Mynämäen rautatieasema (lyh. Myn, ruots. Virmo järnvägsstation) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Turku–Hangonsaari eli Uudenkaupungin radalla. Liikennepaikka sijaitsee Asemanseudun kylässä Mynämäen kunnassa, noin neljä kilometriä kunnan keskustaajaman lounaispuolella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennepaikka on avattu liikenteelle 1. syyskuuta 1923, jolloin radan ensimmäinen osuus Turusta Mynämäelle asti valmistui.[1][2] Myös itse asemarakennus valmistui samana vuonna. Rata Mynämäeltä Uuteenkaupunkiin saatiin valmiiksi puolestaan vuotta myöhemmin, vuonna 1924. Asemanseudulle muodostui rautatieaseman ja Junnilan konepajan myötä oma taajamansa, jossa oli 1960-luvulla yli 400 asukasta.[1]

Henkilöliikenne Mynämäen asemalla lakkautettiin vuoden 1993 alussa, yhtä aikaa koko radan kanssa. Myös kaupallinen tavaraliikenne lakkautettiin vajaa kymmenen vuotta tämän jälkeen, 1. kesäkuuta 2002.[1][2] Vuodesta 2008 liikennepaikka on ollut miehittämätön junakohtauspaikka, ja liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan kaukokäytöllä.[1][3] Liikennepaikka on myös ainoa junakohtauspaikka Turun ja Uudenkaupungin välillä, sillä Raisiossa ei voi järjestää junakohtauksia vaihdeyhteyden puuttumisen vuoksi.[4]

Rautatieasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mynämäen kaksikerroksisen klassistisen V luokan asemarakennuksen on suunnitellut Jarl Ungern, ja se valmistui 1923.[1] Asemarakennus on rakennettu tyyppipiirustusten peilikuvana,[5] ja se on Raision ja Nousiaisten asemien ohella yksi rataosan suurimmista.[6] Asemarakennus oli syksyyn 2008 saakka liikenteenohjauksen käytössä sekä asuinrakennuksena.[1]

Vuonna 2007 asema siirtyi Senaatti-kiinteistöjen myyntikohteeksi, myyntiin tulivat 1,86 hehtaarin tontilla sijaitsevat kahdeksan rakennusta: asemarakennus, tavaramakasiini, parivahtitupa, sauna-pesutupa-leivintupa, maakellari, liiteri, navetta ja autotalli.[7] Saaduista tarjouksista huolimatta Senaatti-kiinteistöt viivytteli aseman myynnissä, sillä sitä arveltiin tulevaisuudessa tarvittavan paikallisjunaliikenteessä, eikä vanhoja radanhallintalaitteistoja ollut siirretty tiloista pois, joten kohde poistettiin myynnistä.[8] Asema-alue tuli uudelleen myyntiin keväällä 2011.[9] Asema-alue rakennuksineen on nykyisin asuinkäytössä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 113. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. a b Liikennepaikkahaku (haku termeillä "Lyhenne: Myn") Vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 11.2.2009.
  3. Rataverkon kuvaus 1.1.2009 (PDF) (4.2. Kauko-ohjatut radat, s. 34.) F2/2009. 1.1.2009. Helsinki: Ratahallintokeskus. Viitattu 11.2.2009.
  4. Teemu Vehkaoja: Kuva 59776: Vanha Raision junasuorittajan ilmaisintaulu 25.7.2008. Vaunut.org. Viitattu 22.11.2009.
  5. Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset Turku–Uusikaupunki (kohta Mynämäki) Viitattu 11.2.2009.
  6. Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset (kohta Turku–Uusikaupunki) Viitattu 11.2.2009.
  7. Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Artikkelin verkkoversio.
  8. Sari Honkasalo: Kalannin, Maskun ja Vehmaan asemakaupat tehty. Vakka-Suomen Sanomat, 21.4.2008. Artikkelin verkkoversio.
  9. Mynämäen rautatieasema myyntiin. Vakka-Suomen Sanomat, 31.3.2011, s. 19.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]