Raision rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raisio
Reso
Kuva asemalta
Asemarakennus
Perustiedot
Lyhenne  Rai[1]
Rataosa  Turku–Hangonsaari,
Raisio – Naantalin satama
Sijainti  60°29.15′N, 022°07.74′E
Kunta  Raisio
Etäisyydet  Turku 8 km,
Uusikaupunki 57 km,
Naantalin satama 7 km
Avattu  1.9.1923[1]
Lakkautettu 
 • henkilöliikenne  1.1.1993[1]
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Tavaraliikenne  rajoitetusti tavaraliikennettä
Asemarakennus
Tyyppi  Puurakenteinen asemarakennus
Rakennettu  1923[1]
Ratapiha
Raiteisto  pääraiteet Naantalin ja Uudenkaupungin suuntiin, sivuraiteita, pistoraiteita

Raision rautatieasema (lyh. Rai, ruots. Reso järnvägsstation) on rautatieasema Raision kaupungissa Varsinais-Suomessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raision rautatieasema perustettiin vuonna 1923 Turku-Naantali maantien varteen, pari kilometriä Raision kirkonkylästä. Asemarakennus valmistui samana vuonna. Asema vihittiin käyttöön 30.5.1925.[2] Aseman seudulle ei muodostunut uutta asutusta, sen sijaan teollisuutta sen lähistölle nousi runsaasti, kun esimerkiksi Raision tehtaiden edeltäjä Oy Vehnä Ab:n mylly perustettiin sen läheisyyteen. Raision rautatieasema oli myös radan merkittävin väliasema, sillä siellä haarautuvat Uudenkaupungin rata ja Naantalin rata.[1]

Vaikka Raisio laajeni, ei rautatien käyttö kasvanut samassa tahdissa. Aseman lipunmyynti suljettiin 1.10.1988 ja henkilöliikenne loppui kokonaan vuoden 1993 alussa, koko Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen lakkauttamisen myötä. Asema palvelee enää ainoastaan tavaraliikennettä, jonka ansiosta asema säilyi miehitettynä aina vuonna 2008 käyttöön otettuun kauko-ohjaukseen asti.[1] Huonokuntoiseksi päässyt asema lähirakennuksineen siirtyi ensin Senaatti-kiinteistöjen myyntikohteeksi 2007 ja lopulta yksityisomistukseen kesäkuussa 2010.[1][3]

Asema ja muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itse asemarakennus yhdessä viereisen asuinkasarmin kanssa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, jonka vuoksi asemarakennuksia ja asemapuistoa tulee hoitaa Museoviraston ohjeiden mukaisesti "kulttuurihistoriaa ja hoitoperinteitä vaalien".[1][3][4] Myös itse asemarakennuksen käyttöön virasto asettaa rajoituksia, sillä sen huonejakoa tai kiinteitä kalusteita ei saa muuttaa. Kokonaisuudessaan asema-alueen pinta-ala on noin kuusi hehtaaria ja sillä sijaitsee itse aseman lisäksi viisi muuta rakennusta: sauna, asuinrakennus ja kolme ulkorakennusta. Osa tontista on Raision tehtaiden pysäköintialuetta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 110. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  2. Laaksonen, Tapio: Raision kulttuuriympäristö ja vanha rakennuskanta, s. 125. Raision kaupunki ym., 1997.
  3. a b c Ulla Mattsson: Turkulaisperhe saa ostaa Raision aseman. Turun Sanomat, 15.6.2010, s. 7.
  4. Raision rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]