Mynäjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mynäjoki
Mynäjoki kuvattuna Kustavintieltä kohti Tavastilaa
Mynäjoki kuvattuna Kustavintieltä kohti Tavastilaa
Alkulähde Mynäjärvi, Pöytyä
Laskupaikka Mietoistenlahti, Mynämäki
60°36.04′N, 021°50.61′E
Alkulähteen korkeus 57,0 m
Virtaama 2,5 /s
Valuma-alue 306 km²
Kohta jossa Mynäjärvestä alkunsa saava Mynäjoki alkaa Pöytyällä.

Mynäjoki on Mynäjoen vesistössä Mynämäen (aiemmin myös Mietoisten) ja Pöytyän (aiemmin Yläneen) kuntien alueella kulkeva joki, joka virtaa Mynämäen keskustan ja Mietoisten laajojen peltoaukeiden halki Mietoistenlahteen. Se saa alkunsa Kurjenrahkan kansallispuiston laidalla sijaitsevasta Mynäjärvestä. Joen toinen päähaara alkaa nimillä Raasinoja ja Raasinjoki Yläneeltä Raasin suoalueilta.[1][2] Mynäjokeen tuovat vettä myös monet muut alueen soilta alkavat pienet joet ja purot, joten joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista.[2] Koska valuma-alueen järvisyys on vain 0,3 prosenttia, ovat virtaaman vaihtelut suuria. Niitä ovat lisänneet myös viime vuosikymmenten tehokkaat ojitukset joen alkuosien metsä- ja suoalueilla.[1][2] Lähes kaikkiin Mynäjoen alajuoksun pieniin koskiin on joskus rakennettu saha tai mylly.[2]

Vesistön tila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous on Mynäjoen suurin ravinnekuormittaja, fosforista lähes 70 prosenttia ja typestä yli 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Peltojen osuus valuma-alueesta on suuri etenkin Mynäjoen alajuoksulla. Pistemäistä ravinnekuormitusta jokeen tulee Mietoisten jätevedenpuhdistamolta, Yläneen ja Mynämäen jätevedet johdetaan nykyään puolestaan Säkylän ja Raision puhdistamoihin. Mynäjoen veden laatu on välttävää ja sitä heikentävät valumavesien runsasravinteisuus ja savisuus. Keskimäärin joen fosforikuormitus oli vuosina 2000–2005 arviolta 4 tonnia ja typpikuormitus 88 tonnia vuodessa. Nykyisellään Mynäjoki, Laajoki ja Hirvijoki kuljettavat mukanaan kymmenen prosenttia Saaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta.[2]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mynäjokeen on istutettu aikaisempina vuosina jokirapuja, mutta ne kuolivat rapuruttoon ja liian happamaan veteen. Vuonna 2008 jokeen istutettiin täplärapua, jonka odotetaan menestyvän paremmin.[3] Jokeen nousee Mynälahdelta jonkin verran taimenia, siikaa ja lohia. Paikallinen kalastusalue ja kalatalouskeskus ovat suunnitelleet myös lohi-istutuksia jokeen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mietoisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös 27.1.2005. ymparisto.fi: Lounais-Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2007.
  2. a b c d e Vakka-Suomen joet Vesien tila – esitesarja. 2007. ymparisto.fi: Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.11.2007.
  3. Koivisto, Anna: Ravustuskausi starttasi tiistaina. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 5. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
  4. Mynäjokeen ja Laajokeen ehdotetaan lohi-istutuksia. Vakka-Suomen Sanomat, 21.1.2010, s. 3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.